Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Ries kiinnitti Ilta-Sanomien haastattelussa huomiota tasavallan presidentti Sauli Niinistön Nato-hiljaisuuteen.
– Ennen kuin Niinistöstä tuli presidentti, hän suhtautui melko positiivisesti Nato-jäsenyyteen. Mutta sen jälkeen, kun hänestä tuli presidentti, hän on ollut täysin hiljaa asiasta, Ries sanoi.
Ries arveli, että Niinistö on saanut Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta viestin, että Suomen Nato-jäsenyys ei olisi hyväksyttävää.
– Tulkintani on, että yksityisissä keskusteluissa Putin on sanonut, että se on punainen viiva, Ries sanoi.
Mitä Niinistö sitten on sanonut Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa?
Vuoden 2006 presidentinvaalikampanjan aikana Niinistö puhui ”eurooppalaisemman Naton” puolesta. Kun Euroopan maat vahvistavat puolustuskykyään, niin Niinistön mukaan Euroopan ääni vahvistuu Naton sisällä. Niinistö oli valmis liittymään Natoon, kun se kehittyy nykyistä eurooppalaisemmaksi.
– Juuri niin. Olen valmis eurooppalaisempaan Natoon, Niinistö sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 3.1.2006).
Kun Niinistö pääsi silloisen istuvan presidentin Tarja Halosen kanssa presidentinvaalin toiselle kierrokselle, ”eurooppalaisempi Nato” katosi Niinistön puheista ja hänen tulkittiin tulleen lähelle Nato-jäsenyyden suoraa kannattamista (HS 19.1.2006) .
– Miksi se jäsenyys, joka antaisi meille tämän turvatakeen, miksi se on ainoa, joka jää puuttumaan? Niinistö kysyi Ylen televisioväittelyssä.
– Minä en ole siis Natoon menossa, hän on menossa, Halonen päätteli.
– Sen ratkaisee Suomen kansa minusta kansanäänestyksessä, Niinistö linjasi.
– Olen valmis eurooppalaisempaan Natoon, ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaana ollut Sauli Niinistö sanoi vuonna 2006.
Helsingin Sanomien haastattelussa muutamaa päivää myöhemmin (HS 22.1.2006) Niinistöltä kysyttiin, mihin mennessä Suomi liittyy jäseneksi Natoon.
– En aseta vuosilukurajoja, koska viime kädessä asia on Suomen kansan kädessä. Mutta vuonna 2008 on Naton laajentumiskierros, jolloin tämä keskustelu Suomessa varmasti taas kerran tiivistyy. Ja uskon, että seuraavan presidentinvaalikauden aikana tulee ratkaistavaksi kysymys siitä, että elämmekö me jonkun option varassa ikuisuuden vai haemmeko jäsenyyttä, Niinistö vastasi.
Vuoden 2012 presidentinvaalikampanjan aikana Niinistö linjasi (Yle 20.10.2011), että Nato-jäsenyys pitää ratkaista kansanäänestyksellä.
– Jos sinne haluja on, niin kansalta se pitää kysyä, Niinistö sanoi.
Hän korosti samalla, että Suomen pitää edistää Euroopan unionin yhteisen puolustuspolitiikan kehitystä.
Ylen Ykkösaamussa (12.11.2011) Niinistöltä kysyttiin, missä olosuhteissa Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
– Juuri siinä olosuhteessa, jos me näemme, että tuo eurooppalainen yhteistyö ei kata kaikkia meidän tarpeitamme, Niinistö vastasi.
Ylen tv-tentissä (15.12.2011) Niinistö sanoi, että eurooppalaisessa yhteistyössä on mentävä mahdollisimman pitkälle ja kun Nato-jarru tulee siellä vastaan, jäsenyys on ratkaistava kansanäänestyksellä, ”jos sinne välttämättä joku haluaa”.
– Minusta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista tarvetta Natoon. En näe sitä tarvetta seuraavan presidenttikauden aikana, ehken tällä vuosikymmenelläkään. Kuitenkin sillä samalla varauksella, jonka jokainen hallitus on Suomessa vuosikymmenet on tehnyt, eli jos jokin olennaisesti muuttuu, niin meillä on olemassa tällainen Nato-optio, Niinistö sanoi.
– Minusta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista tarvetta Natoon, presidenttiehdokas Sauli Niinistö sanoi vuonna 2011.
Vuonna 2014 Niinistö sanoi Suomen presidenttinä The Washington Post -lehden haastattelussa (WP 23.11.2014), ettei hän ole Natoa vastaan, vaan hän näkee sen mahdollisuutena.
– Sen täytyy olla avoin mahdollisuus ja se on tärkeää, koska se on myös osa tasapainoamme, Niinistö sanoi.
Keväällä 2014 Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan ja loukannut sen jälkeen toistuvasti Suomen ilmatilaa.
– On hyvin ilmeistä, että jos Suomi liittyy Natoon, se epäilyksettä vahingoittaisi suhteitamme (Venäjän kanssa). Täytyy pitää mielessä, että 1 300 kilometriä on pitkä, pitkä raja, eikä sitä vain pidetä kiinni, Niinistö sanoi.
Vuoden 2018 presidentinvaalikampanjan aikana Niinistö sanoi Ylen vaalikeskustelussa (IS 14.12.2017), ettei hän kannata nykyoloissa Natoon liittymistä.
Hänen mukaansa tilanne voisi muuttua, jos Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät ja Venäjä ymmärtäisi Euroopan unionin ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien samanlaiseksi viholliseksi kuin Nato.
– Silloin me joutuisimme kyllä minusta miettimään hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä, jos tavallaan se etu, joka meillä tällä hetkellä on, olisi menetetty, Niinistö sanoi.
Ylen vaalikoneessa (Yle 14.12.2017) Niinistö panttasi Nato-kantaansa.
– Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä. Tämä linjaus on hyvä, mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline. Jäsenyyden hakeminen on täysin riippuvainen olosuhteista – siksi kategorista vastausta ei voi antaa, Niinistö perusteli.
Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän yhteishaastattelussa (US 10.1.2018) Niinistöä pyydettiin selkiyttämään Nato-kantaansa.
– Ei se voi olla sen selkeämpi, jos olen sitä mieltä, että näissä olosuhteissa ei, mutta en sano suinkaan tulevaisuuteen ehdottomasti ei, Niinistö sanoi.
Hän oli kuitenkin tyytyväinen siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus avasi Nato-oven oli raolleen. Hallitusohjelmassa luki, että Suomi ”ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
– Minusta tämä on hyvä tilanne, että me emme itse sulje itseltämme ovea. Naton puolelta näyttää viesti olevan hyvin johdonmukaisesti se, että tänne vaan, Niinistö sanoi.
– Ei se voi olla sen selkeämpi, jos olen sitä mieltä, että näissä olosuhteissa ei, mutta en sano suinkaan tulevaisuuteen ehdottomasti ei, toiselle kaudelle pyrkinyt presidenttiehdokas Sauli Niinistö määritteli Nato-kantansa vuonna 2018.
Kesäkuussa 2018 Financial Times -lehti (FT 4.6.2018) kysyi uudelleen presidentiksi valitulta Niinistöltä, pitäisikö Suomen harkita Natoon liittymistä vahvistaakseen turvallisuuttaan. Niinistön mielestä Nato-jäsenyys on kortti, jota ei pidä pelata.
– Se on turvallisuusase itsessään. Suomalaiset eivät kannata sitä ja minä olen suomalainen, Niinistö sanoi.
Kokoomuksen puoluekokouksessa kesäkuussa 2018 puolueen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoi (IS 10.6.2018), että jos tasavallan presidentti ilmoittaisi, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä asia, niin silloin mielipiteet maassa muuttuisivat.
Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyssä (IL 6.6.2018) 42 prosenttia vastaajista sanoi, että he olisivat valmiita tukemaan presidentin myönteistä Nato-kantaa.
– Jos joku ajaa jotakin asiaa, heidän pitäisi olla niin vahvoja, että he saavat sanomansa läpi ilman, että ensin minun täytyy muuttaa oma mielipiteeni. Ja sen jälkeen vaaditaan, että minä muutan vielä muittenkin mielipiteet. Eikö siinä ole jotain hassunkurista? Niinistö kommentoi (IL 9.6.2018).
Syyskuussa 2021 Niinistö sanoi Iltalehden haastattelussa (IL 11.9.2021), että jossain vaiheessa Nato tulee vastaan eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä ja silloin Suomen on tehtävä ratkaisu, onko Suomi mukana. Nyt ei kuitenkaan olla Niinistö mukaan sen tilanteen edessä.
– Mutta sekin voi tulla vastaan. Eikä se meidän kannaltamme mikään dramaattinen käänne ole. Ainakin itse olen nähnyt pitkään, että se saattaa tulla vastaan, Niinistö sanoi.
Ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa (29.9.2021) Niinistö sanoi, että Suomella on ratkaiseva vuosi edessään, kun sekä Euroopan unioni että Nato ovat muotoilemassa omaa tulevaa turvallisuus- ja puolustusnäkemystään.
– Naton kumppanimaana Suomi tarkkailee tilanteen kehittymistä tiiviisti ulkopuolelta: missä valossa tulevaisuuden sotilasliitto näkee kumppanuussuhteensa ja pysyykö ovi jäsenyyteen avoimena? Niinistö sanoi.
Lokakuussa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin vieraillessa Suomessa Niinistö totesi tiedotustilaisuudessa Suomen Nato-kannan (25.10.2021).
– Suomen näkökanta on – kuten kaikki tiedämme –, ettemme sulje itse omaa oveamme.
– Suomen näkökanta on – kuten kaikki tiedämme –, ettemme sulje itse omaa oveamme, presidentti Sauli Niinistö sanoi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa vuonna 2021.
Joulukuun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati uusille Venäjän-suurlähettiläille pitämässään puheessa (1.2.2021), että Yhdysvallat ja sen liittolaiset laativat konkreettiset sopimukset, jotka estäisivät Naton laajenemisen yhtään pidemmälle itään. Tämän katsottiin koskevan myös Suomea.
Niinistö antoi Putinin ulostulon jälkeen kommentin Suomen Nato-jäsenyydestä (2.12.2021). Hän totesi, ettei Venäjän kriittisyys Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa kohtaan ole uusi asia.
– Päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä ja jäsenyyksistä päättäminen on hakijan ja Naton jäsenmaiden asia, Niinistö totesi.
Jouluaattona Venäjän ulkoministeriön tiedotusosaton johtaja Maria Zaharova lähetti viestin Suomeen (IS 26.12.2021).
– On täysin selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon… johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia, Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan.
