Suomen täytyy aina tasapainotella Venäjän vakuuttamisen ja estämisen välillä, katsoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Ries.
Vakuuttamisella Ries tarkoittaa sitä, ettei Suomi provosoi Venäjän elintärkeitä turvallisuusintressejä.
– Jos Suomi niin tekee, Venäjä on yksinkertaisesti niin iso, että Suomi voi olla todellisessa pulassa, Ries sanoo IS:n haastattelussa.
Estämisellä Ries tarkoittaa puolestaan sitä, että Suomen täytyy välttää haavoittuvuutta Venäjän painostuksen alla, koska Venäjällä on tapana laajentaa vaikutusvaltaansa.
Ries näkee, että Suomen Nato-jäsenyys lisäisi Venäjän estämistä.
– Se tekisi Suomesta voimakkaamman, jos Venäjä yrittäisi käyttää voimaa Suomea vastaan.
Saman asian kääntöpuoli on, että Nato-jäsenyys voisi provosoida Venäjää.
– Jos (Vladimir) Putinin hallinto kokisi Natoon liittymisen olevan kestämättömän suuri uhka Venäjälle, heistä voisi tulla hyvin, hyvin vaarallisia.
Tomas Ries on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Sauli Niinistöllä ole ollut juurikaan sanottavaa Natosta tultuaan valituksi presidentiksi.
Keskeistä Riesin mielestä on se, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin on viestittänyt Suomen presidentille Sauli Niinistölle kahdenkeskeisissä tapaamisissa Nato-jäsenyyteen liittyen.
– Ennen kuin Niinistöstä tuli presidentti, hän suhtautui melko positiivisesti Nato-jäsenyyteen. Mutta sen jälkeen, kun hänestä tuli presidentti, hän on ollut täysin hiljaa asiasta.
Ries arvelee Niinistön saaneen Putinilta viestin, että Suomen Nato-jäsenyys ei olisi hyväksyttävää.
– Jos siitä on kyse, liittymisen yrittäminen voisi olla hyvin vaarallista Suomelle.
Ries korostaa, että tämä on puhdasta spekulaatiota.
– Tulkintani on, että yksityisissä keskusteluissa Putin on sanonut, että se on punainen viiva. Mutta tämä on arvaus. Minulla ei ole tietoa.
Toisaalta Ries nostaa esille kysymyksen siitä, onko Nato tänä päivänä tehokas sotilaallisen voiman käyttäjä. Hän toteaa Naton olevan poliittisesti jakautunut, eikä se ole varautunut suuriin konflikteihin.
– Suomella on oltava vahvempi puolustustuki länsimailta, kuten Ruotsilta, Norjalta, Britannialta ja erityisesti Yhdysvalloilta. Mutta en usko, että sen täytyy tulla välttämättä Naton kautta, Ries sanoo.
Tomas Riesin mielestä Vladimir Putinin hallinto on osoittanut vaarallisuutensa.
Hän huomauttaa, että Ruotsi, Norja ja Iso-Britannia ovat olleet kiinnostuneita pohjoisesta turvallisuusulottuvuudesta, mikä voisi olla toinen tapa vahvistaa Suomen asemaa liittymättä Natoon. Riesin mielestä Suomen tulisikin vahvistaa kahdenvälisiä suhteita näiden maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa.
Nato-jäsenyyttä lukuun ottamatta Suomen yhteistyö lännen ja Naton kanssa on Riesin mukaan ainutlaatuista.
– Kaksikymmentä vuotta sitten se olisi ollut täysi shokki. Käytännön tasolla Suomi on mennyt hyvin pitkälle, mutta muodollisesti Suomi on ollut varovainen Natoon liittymisen suhteen.
Amerikkalaisten F-35-hävittäjien ostaminen ei hänen mielestään ollut radikaali asia, sillä Suomella on ollut Hornet-hävittäjät jo 30 vuotta. Muutama vuosi sitten Yhdysvaltain ilmavoimat olivat kuitenkin harjoittelemassa F-15-hävittäjillä Suomessa.
– Se oli maanjäristys puolustuspoliittisesti.
Toinen argumentti joka Riesin mielestä tukee Natoon liittymättömyyttä on sen pelotevaikutus.
– Jos Putinilta tulisi vaarallinen ehdotus, Suomi voisi vastata, että siinä tapauksessa meidän täytyy hakea Natoon.
”Jos Putinilta tulisi vaarallinen ehdotus, Suomi voisi vastata, että siinä tapauksessa meidän täytyy hakea Natoon.
Toisaalta Ries toteaa, ettei vakuutusta voi ottaa enää siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa. Näin ollen käytännössä mikäli Naton kanssa haluaa yhteisen puolustuksen, täytyy olla täysin integroitunut Naton järjestelmään.
– Vaikka Suomi on mennyt pitkälle Nato-yhteistyössä, se ei kuitenkaan ole täysin integroitunut. Voisi olla vaikeaa tehdä se viimeisellä hetkellä, kun talo on tulessa.
Riesin mielestä Putinin hallinto on osoittanut vaarallisuutensa. Hän toteaa, että Venäjä on jo antanut varoituksen muillekin kuin Suomelle, että Natoon liittyminen tarkoittaisi sotilaallista varustautumista, ja se on ymmärretty niin, että maasta tulee Venäjän ohjusten kohde.
– On vaikea kuvitella, että syttyisi sota Suomea vastaan, jos Suomi liittyisi Natoon. Toisaalta jos Venäjän kanssa syntyisi konflikti, Suomi on jo kohde, joten se ei ole suuri muutos.
Ries muistuttaa, että Suomella on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja hyvin huonoa suhdetta Venäjän kanssa kannattaa välttää pitkällä tähtäimellä.
Yhdysvaltalaiset F-15-hävittäjät harjoittelivat Suomessa vuonna 2016.
Pahinta olisi, jos Suomi hakisi Natoon, mutta ei tulisi hyväksytyksi. Ries pitää sitä kuitenkin epätodennäköisenä. Hän huomauttaa, että kaikki Naton keskeiset jäsenet ovat luvanneet sekä Suomelle että Ruotsille kultakortin Natoon, mikä tarkoittaa sitä, että maat ovat tervetulleita jäseniksi milloin vain.
Riesin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat sopineet, että jos jompikumpi maista liittyy Natoon, toisenkin maan pitäisi liittyä. Hänen tietojensa mukaan Ruotsilla ei ole suunnitelmaa liittyä Natoon.
– En näe mitään merkkejä siitä.
Hän arvioi, että syynä on se, että laaja yhteistyö Naton kanssa on mahdollista ilman jäsenyyttäkin.
Hänen mukaansa Ruotsin Nato-jäsenyys edellyttäisi, että molemmat suuret puolueet kannattaisivat sitä. Ruotsin sosialidemokraateilla on suuri vasemmistosiipi, joka ei kannata jäsenyyttä.
Riesin mukaan se, ettei Suomi valinnut ruotsalaisen Saabin Jas Gripen -hävittäjiä, ei vaikuttanut Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisiin suhteisiin, vaikka päätös olikin pettymys ruotsalaisille. Hänen mukaansa Ruotsille on tärkeää pitää yllä hyviä suhteita ja yhteistyötä Suomen kanssa, sillä Suomi on Ruotsin ”puskurivyöhyke”.
– Jos Suomi on itsenäinen, Ruotsi on suojassa sen takana. Sama koskee Baltian maita.
