IS:n kysely: Lähes puolet suomalaisista kokee Venäjän uhan kasvaneen – ”Huonot merkit näkyvät”

46 prosenttia suomalaisista kokee tilanteen säilyneen ennallaan. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen arvioi Ukraina-uutisoinnin näkyvän tuloksissa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa takuut siitä, ettei Nato laajene itään. Sanamuodoista on voinut päätellä Putinin haluavan kirjalliset takuut siitä, ettei Nato ota tulevaisuudessa jäsenikseen Ruotsia tai Suomea.

26.12.2021 13:24

Lähes puolet eli 45 prosenttia suomalaisista katsoo, että Venäjän uhka Suomea kohtaan on kasvanut, käy ilmi IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

46 prosenttia kansalaisista kokee tilanteen säilyneen ennallaan.

– Mittausajanjaksolla on ollut uutisointia sodan uhasta Ukrainasta. Kun 45 prosenttia sanoo, että Venäjän uhka Suomea kohtaan on kasvanut, niin varmasti huonot merkit Ukrainassa näkyvät, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen kommentoi IS:lle tuloksia.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen arvioi äskettäin, että Ukrainan rajalla on poikkeuksellinen venäläisten joukkoryhmittymä ja sotatoimien käynnistyminen on mahdollista.

Ilmassa on ollut muutenkin vahvoja jännitteitä: Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut haluavansa kirjalliset sopimustakuut siitä, ettei Nato laajene enää lainkaan kohti itää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut julkisuuteen, että Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia, mikä pitää sisällään mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

43 prosenttia vastaajista ilmoitti kyselyssä pitävänsä Venäjää melko tai erittäin suurena uhkana. Vastaavasti Venäjää vähäisenä uhkana pitää kyselyn perusteella 44 prosenttia kansalaisista. Kahdeksan prosenttia vastaajista ei pidä Venäjää uhkana lainkaan.

Westinen pitää lukuja ”tavanomaisina”. Ylen kyselyssä neljä vuotta sitten Venäjän kehitystä uhkana Suomelle piti hieman vähäisempi osuus vastaajista, 39 prosenttia.

– Jos vertaa vuoden 2017 kyselyyn kyselyyn, niin aika samalla tasolla liikutaan. Mitä vanhempi on, sitä enemmän on huolestunut viime aikojen kehityksestä. Ja mitä korkeasti koulutetumpi on, sitä huolestuneempi on.

Westinen huomioi, että yliopiston käyneistä 52 prosenttia pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana. Ammatillisen koulutuksen käyneiden keskuudessa vastaava lukema on 31 prosenttia.

– Siinä on hyvin merkittävä ero. Kriisitietoisuus riippuu osittain siitä, kuinka tiiviisti lukee ulkomaan uutisia ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia uutisia.

Kysely paljastaa, että ikä on keskeinen määrittävä tekijä suomalaisten suhtautumisessa Venäjään.

55 prosenttia 65–79-vuotiaista pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana, kun vastaava lukema 18–24-vuotiaiden keskuudessa on 28 prosenttia. 25–34-vuotiaista 37 prosenttia pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana.

– Nuoret eivät koe Venäjää kovin merkittäväksi uhaksi. Historian taju ja perspektiivi ovat eri sukupolvilla erilaisia, mahdollisia uhkakuvia nähdään herkemmin juuri sen takia, Westinen arvioi.

65–79-vuotiaista 53 prosenttia katsoo Venäjän uhan kasvaneen. 18–24-vuotiaiden keskuudessa vastaava lukema on 33 prosenttia.

Myös puoluepoliittinen kanta vaikuttaa siihen, minkälaisena itänaapurin näkee. Vasemmistoliiton kannattajista 22 prosenttia pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana.

Sitä vastoin kokoomuksen kannattajista Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana pitää 57 prosenttia. Keskustan kannattajien keskuudessa vastaava lukema on 56 prosenttia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu tutustuivat Venäjän asevoimien tekniikkaa esittelevään näyttelyyn tiistaina Moskovassa.

Kokoomuslaisista 65 prosenttia katsoo Venäjän uhan Suomea kohtaan kasvaneen. Rkp:n kannattajien keskuudessa vastaava lukema on 56 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista näin ajattelee 23 prosenttia.

Venäjää vähäisenä uhkana pitäviä on eniten vasemmistoliitossa, Sdp:ssä ja vihreissä.

– Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat eivät koe isänmaallisuutta niin tärkeäksi kuin keskustaoikeistolaisten puolueiden kannattajat, eikä turvallisuuspolitiikka ole ylipäätään korkealla heidän agendallaan. Isänmaallisuuden henki on erilainen. Sotilaallisten uhkakuvien tai turvallisuusuhkien näkeminen voi osittain linkittyä tähän, Westinen analysoi.

Perussuomalaisten kannattajat ovat jakautuneimpia Venäjä-kysymyksessä: 15 prosenttia perussuomalaisten kannattajista pitää Venäjän erittäin suurena uhkana ja vastaavasti 15 prosenttia puolueen kannattajista ei pidä Venäjää uhkana lainkaan.

Suurin osa perussuomalaisten kannattajista pitää Venäjää vähäisenä uhkana Suomelle.

– Tässä mielessä Venäjä-kysymys on hankala asia perussuomalaisille. Perussuomalaisten eturivien edustajillakin on havaittavissa vaihtelevaa suhtautumista asiaan, sinänsä tämä on looginen tulos.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin 16.–20.12.2021, ja siihen vastasi 1164 henkilöä.

Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?