Koronanhoidosta kuvaillaan tulleen hallituksen piirissä asia, johon kukaan ei tahtoisi koskea vapaaehtoisesti pitkällä tikullakaan.
Syksyn mittaan myös pääministeri Sanna Marinin (sd) kiinnostuksen epidemiaa kohtaan koetaan hävinneen. Koronanhoito onkin siirtynyt vahvasti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtamalle sote-ministeriryhmälle.
– Sannalla ei ole kiinnostusta koronasta hirveästi kuulla tai puhua, eräs hallituslähde tiivistää käsityksensä tilanteesta.
Ilta-Sanomille kuvailtiin jo syyskuussa, miten Marinin koettiin kyllästyneen varoittamaan ihmisiä viruksesta ja tahtoneen lähinnä puhua yhteiskunnan avaamisesta.
Viime aikoina pääministeri on ollut näkyvimmin julkisuudessa koronaan liittyen selitellessään juhlimistaan yökerhossa koronalle altistuneena.
Kiuru sen sijaan on varoitellut kesästä lähtien epidemian takaiskusta.
Kansan sydämet Kiuru voitti viimeistään tiistaina, kun hän saapui Ylen A-studioon toteamaan, että nyt on kiire saada korona hallintaan. Ministerin topakka esiintyminen kiinnitti huomion kotikatsomoissa.
Hallituksen sote-ministeriryhmälle oli samana päivänä saapunut kutsu ylimääräiseen kokoukseen hieman ennen puolta päivää.
– Paine alkoi olla valtava siitä, mitä omikronin leviämisen estämiseksi ollaan tekemässä. Kiuru halusi kokonaisuuden, josta viestiä ulospäin, IS:lle kuvaillaan hallituslähteestä.
Lue lisää: Krista Kiurun tiukasta Yle-esiintymisestä tuli välitön hitti: ”Boss”
Eräs Sdp:n edustaja tulkitsee Kiurun hehkutuksen kertovan siitä, että ihmiset kaipaavat koronahoitoon napakkuutta.
– He haluavat, että asiat eivät vain valu eteenpäin, vaan on sellainen tunne, että ollaan tilanteen päällä.
Osa Sdp:n eduskuntaryhmästä on kuitenkin sitä mieltä, että kyse on lähinnä paluusta normaaliin tilaan, jossa jokainen ministeri vastaa omista aihealueistaan tiedottamisesta.
Korona on Kiurun vastuualueella ja pääministerin tehtävä on johtaa ja vastata kokonaisuudesta.
Tämän johtajuuden perään kysellään nyt kuitenkin myös Marinin omista riveistä.
– Johtajuutta kaivataan ja on kaivattu. Kun johtajuus on kunnossa, niin luottamuskin on kunnossa, eräs Marinia ja Kiurua läheltä seurannut demarilähde kommentoi.
– On surullista, jos menetämme liian vaatimattomalla koronajohtamisella sen eturivin paikan, joka meillä koronanhoidossa on ollut. Kiuru ei ole kaappaamassa valtaa, vaan täyttää paikkaa, joka selkeästi on olemassa.
Lue lisää: Sdp:n ryhmässä väsyttiin pääministerin bile-kohuihin: ”Milloin nämä uutiset oikein loppuvat?”
Hallitus on syksyn aikana kokoontunut neuvotteluihin koronan vuoksi enää noin kerran kuukaudessa, kun tilannekuva on merkittävästi muuttunut tai pöydällä on ollut erityisen paljon uusia toimenpiteitä linjattavaksi.
Hallituksen piiristä kuvaillaan STM:ää eräänlaiseksi ”hallituksen ylähuoneeksi”, joka pitkälti päättää koronaan liittyvistä asioista.
IS:lle on pitkin syksyä ihmetelty hallituslähteistä, miksi Marin ei enää halua ottaa koronassa yhtä vahvaa roolia kuin aiemmin. Yleinen kysymys on, mitä pääministeri oikein tekee ja miksi.
Syitä sille, miksi Marin ei tahdo ottaa itselleen koronajohtajan roolia, pohditaan myös pääministerin omassa eduskuntaryhmässä. Yhdeksi selitykseksi mainitaan se, että pääministerin on vaikea myöntää tehtyä virhettä.
Kiurulle vallanvaihto koronanhoidossa tuntuu kuitenkin sopivan hyvin.
– Koronaa on myös vaikea ottaa Kiurulta pois. Mutta näkeekö kukaan koronanhoidossa mitään niin suuria voittoja, kun tehtävänä on vain vaikeita päätöksiä, että sitä tekisi mielikään ottaa häneltä pois, yksi hallituslähde kuvailee.
Lue lisää: Demarit kiittelevät Krista Kiurua: ”Selkeää puhetta kreivin aikaan”
Pitkittyneen koronan valmistelun keskittymisessä puhtaasti STM:ään nähdään kuitenkin laajemminkin hallituksen piirissä myös vaaransa. Eniten on kärsinyt asioiden poikkihallinnollinen valmistelu.
Viimeksi pari viikkoa sitten hallituksen piirissä käytiin keskustelua koronatoimien ohjauksen siirtämisestä yleiselle koronaministeriryhmälle. Ehdotus ei ole kuitenkaan edennyt.
Vaikka STM kykenee huomioimaan epidemian hoidossa sosiaali- ja terveyspuolen kestävyyttä, jää monen muun näkökulman pohtiminen vähemmälle.
Tämä aiheuttaa edelleen ajoittain jännitteitä. Osassa ministeriöitä koetaan, ettei heidän kanssaan ole keskusteltu riittävästi asioista, jotka koskettavat heidän hallinnonalaansa.
Tätä kuvaa hyvin se, että sote-ministeriryhmässä istuva puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kuuli Kiurun eilen julkisuuteen tuomasta STM:n esityksestä ottaa Puolustusvoimat mukaan rokotetalkoisiin vasta aiemmin samana päivänä.
STM:n ehdotuksesta etsiä rokottajia opiskelijoista, eläkeläisistä ja Puolustusvoimista tuotiin paperit sote-ministeriryhmän eteen tiistain kokouksessa.
– Onhan tässä jatkoselittämisen ja ministeriöiden välisen tiedonvaihdon tarvetta, että mikä on mahdollista, toinen hallituslähde toteaa.
Kyseinen toimintatapa on leimannut STM:n koronanhoitoa sote-ministerityöryhmässä jo pidemmän aikaa.
STM ja Kiuru tuovat välillä asioita pöydälle melko vauhdikkaasti ja lyhyelläkin varoajalla. Materiaalia toimitetaan ryhmän jäsenille harvoin etukäteen.
Toimet, joita Kiuru ei kannata, eivät sen sijaan helposti liikahda mihinkään. Yksi tällainen esimerkki on työterveydenhuollon ottaminen mukaan rokotustalkoisiin.
Vielä keväällä yksityisen terveydenhuollon osallistamisen kuvaillaan olleen molemmille STM:n ministereille, Kiurulle ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas) punainen vaate.
Vasta viime viikkojen aikana Sdp:n ministereiden kanta asiaan on muuttunut, ja eilen tiistaina myös Marin puhui asian puolesta.
Lue lisää: Työterveyshuolto voisi aloittaa koronarokotukset muutamassa viikossa: ”Kunhan vaan saadaan lupa”
Hallitus kokoontuu seuraavan kerran neuvottelemaan koronasta ensi viikon tiistaina.
Kiuru ja STM ovat pitäneet sote-ministeriryhmässä hätäjarrua toistuvasti esillä sivulauseissa, mutta sen aika ei vielä ole. Sen sijaan alueita kehotetaan edelleen ottamaan lisää rajoitustoimia käyttöön.
Joulun pyhien toivotaan myös rauhoittavan epidemiatilannetta.