Vaihtoehtobudjetti: Perussuomalaiset ei näe tarvetta työperäiselle maahanmuutolle - Politiikka - Ilta-Sanomat

Perussuomalaiset ei näe tarvetta työ­peräiselle maahan­muutolle – jatkaisi velan­ottoa lähes entiseen tapaan

Perussuomalaiset esitteli vaihtoehtobudjettinsa tiistaina.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne ja puheenjohtaja Riikka Purra perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

30.11.2021 13:06 | Päivitetty 30.11.2021 13:49

Oppositiopuolue perussuomalaiset esitteli tiistaina vaihtoehtobudjettinsa. Puolue tekisi Suomen julkiseen talouteen merkittäviä muutoksia ja leikkaisi erityisesti kehitysavusta ja kotouttamisen valtion korvauksista.

Ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa valtion menoja leikattaisiin 728 miljoonalla eurolla. Lisäksi veroja kevennettäisiin 681 miljoonalla eurolla. Perussuomalaiset korostaa haluavansa laittaa valtion menoja tärkeysjärjestykseen, eivätkä leikkaukset kohdistuisi esimerkiksi hoitajiin, opettajiin, lapsiperheisiin tai poliiseihin.

Suurin leikkaus, reilu puoli miljardia euroa, tehtäisiin perussuomalaisten vaihtoehdossa kehitysapuun. Puolueen mukaan kehitysapua tulisi jatkossa maksaa ainoastaan budjetin ylijäämästä. Kotouttamisen valtion korvauksia vähennettäisiin 154 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Perussuomalaiset leikkaisi kehitys­avusta ja keventäisi polttoaine­veroa

– Suomen valtion tehtävä on palvella suomalaisia. Siihen ei kuulu minkäänlainen maailmanparantaminen, totesi perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

Polttoaineveroa perussuomalaiset keventäisi yhteensä reilulla 350 miljoonalla eurolla ja tuloverotusta 145 eurolla. Yleisradion puolue laittaisi säästökuurille keventämällä Yle-veroa 139 miljoonalla eurolla. Työtulovähennystä alennettaisiin 151 miljoonalla ja pienten eläkkeiden verotusta 41 miljoonalla eurolla.

Suomen valtion tehtävä on palvella suomalaisia. Siihen ei kuulu minkäänlainen maailmanparantaminen.

Ilmasto- ja ympäristöministeriön menoista vaihtoehtobudjetissa napsaistaisiin 60 miljoonaa ja puoluetuista kymmenen miljoonaa euroa. Lisää tuloja perussuomalaiset keräisi esimerkiksi raskaan liikenteen tienkäyttömaksuilla sekä suurten säätiöiden pääomatuloja verottamalla.

Lisää rahaa perussuomalaiset antaisi esimerkiksi oikeuslaitokselle, rajavartiolaitokselle ja Tullille. Puolue kasvattaisi myös esimerkiksi ruoka-apujärjestöjen tukia sekä keliakiakorvauksia ja diabeteslääkkeiden korvaamista pientuloisille.

Vaihtoehtobudjetissa perussuomalaiset kertoo olevansa huolissaan Suomen velkaantumisesta ja vaatii asiaan puuttumista.

– Valtion velkaantuminen ei ole kestävällä polulla. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä poliittista ajattelutavan muutosta, puolue toteaa.

Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset eivät kuitenkaan puuttuisi ensi vuonna Suomen velanottoon lähes lainkaan: laskettu 47 miljoonan leikkaus velkaan tarkoittaisi alle prosenttia ensi vuoden valtionvelan kasvusta. Puolueen mukaan kyse onkin enemmän painopisteiden siirtämisestä ja pitkän aikavälin suunnan määrittämisestä julkiseen talouteen.

– Velanottoa tässä on hallituksen talousarviota vähemmän 47 miljoonaa euroa, joskin tämä summa ei ole täysin kelpo koska tässä ei huomioida lisätalousarvioita, totesi kansanedustaja Ville Tavio.

Valtion velkaantuminen ei ole kestävällä polulla. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä poliittista ajattelutavan muutosta.

Tavion mukaan tavoitteena on verotusta keventämällä lisätä toimeliaisuutta, joka lisäisi myös valtion saamia verotuloja.

– Me ajattelemme että se säästö syntyy parhaiten näillä periaatteellisilla linjavedoilla.

Humanitaarisen maahanmuuton lisäksi perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon, jonka lisäämisen monet asiantuntijat ovat nähneet kriittisen tärkeänä Suomen taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

– Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu siitä, että Suomeen ei juuri tule koulutettuja osaajia, vaan merkittävä enemmistö suuntautuu matalapalkka-aloille, perusuomalaisten vaihtoehtobudjetissa todetaan.

Puolue korostaa, ettei se vastusta todellisia kansainvälisiä osaajia tai integraatiokykyisten henkilöiden saapumista Suomeen tekemään työtä, josta saatavalla palkalla hän tulee toimeen.

Kansanedustaja Ville Tavio esitteli perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus on arvioinut, että tulevan vuosikymmenen aikana ala tarvitsee noin 130 000 uutta osaajaa, jotta kestävä talouskasvu voi toteutua. Myös matalammin koulutetuista työntekijöistä on väestön ikääntyessä ja työikäisten suomalaisten määrän pudotessa tulossa pulaa. Hoitajalakimitoitusta tehdessä Suomeen arvioitiin tarvittavan vuoteen 2030 mennessä noin 30 000 uutta hoitajaa.

– Perussuomalaiset katsoo että oikea suunta olisi paikata suomalaista työvoiman kysyntää ensisijaisesti suomalaisella työvoimalla. Meillä on valtava työttömien määrä, Tavio kommentoi.

Tavion mukaan työvoimapula johtuu osittain vääristä poliittisista valinnoista lähtien koulutuspolitiikasta.

– Ei voi sanoa että työperäinen maahanmuutto olisi valtiontaloudellisesti kannattavaa, jos tänne siirtyvä työperäinen maahanmuuttaja käyttää enemmän verovaroja kuin tuottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?