Eero Heinäluoma ihmettelee hallituksen sisäistä riitelyä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Eero Heinäluoma nostaa esiin Suomen suurimman ongelman EU-pöydissä – ihmettelee hallituksen sisäistä riitelyä: ”Ylittänyt kaiken ymmärryksen”

Eero Heinäluoman mielestä Suomen päättämättömyys suurten EU-päätösten valmistelussa on merkittävä ongelma, josta pitäisi käydä enemmän keskustelua. Hallituksen sisäistä riitelyä hän kertoo seuranneensa ”vähän kauhulla”.


30.11.2021 6:30

Strasbourg

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman vaalien alla keksitty iskulause kuuluu: Puhemiehesi Euroopassa. Sanaleikillä vuosina 2011–2015 eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma haluaa kertoa pyrkivänsä viemään Suomen viestiä ja näkemyksiä keskusteluihin EU-parlamentissa.

Brysselissä Heinäluoma on kuitenkin joutunut huomaamaan tämän olevan usein vaikeaa. Monessa merkittävässä kysymyksessä Suomen kannat ovat täysin auki tai epäselvät.

– Jos niitä ei ole sanottu niin hyvin vaikea niistä on puhua, Heinäluoma toteaa ja selittää, mitä tarkoittaa.

Aloitetaan EU:n massiivisesta ilmastopaketista, jonka tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä.

– Tämä on maailmanhistorian kunnianhimoisin hanke, mitä ikinä on missään maanosassa tai maassa ollut. Se ulottuu laajasti ihmisten arkielämään ja energiantuotannosta liikenteeseen ja asumiseen, Heinäluoma kuvailee.

Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Heinäluoman mielestä kunnianhimoinen lupaus on kannatettava.

– Nämä isot muutokset ovat välttämättömiä, koska muuten elämä käy mahdottomaksi tällä planeetalla. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että suljetaan silmät ja ollaan tekemättä mitään.

Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että suljetaan silmät ja ollaan tekemättä mitään.

IS tapasi Heinäluoman Euroopan parlamentin istunnon aikaan Strasbourgissa.

Suurten muutosten toteuttamisessa on kuitenkin syytä olla tarkkana, että lopputulos on myös syrjäisen Suomen kannalta hyvä. Keskeiset kohdat paketissa liittyvät esimerkiksi metsiin ja niiden käyttöön, energiantuotantoon ja liikenneyhteyksiin.

Suomi on käytännössä saari, jonka ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meriteitse talvella jäätyviä reittejä pitkin. Merenkulun kustannukset vaikuttavat olennaisesti maan kilpailukykyyn. Tätä Heinäluoma on tähdentänyt myös EU:ssa, jossa asioita katsotaan yleensä keskieurooppalaisesta näkökulmasta.

– Olen täältä katsoen huomannut, että meillä on sellaista kummallista arkuutta. Mietitään, että jäädäänkö yksin, kannattaako meitä kukaan, mitä ne muut tykkää meistä jos meillä on omaa poikkeavaa tahtoa. En tiedä mistä se tulee, varmaan jostain historian perimästä, Heinäluoma pohtii.

– Mutta äärimmillään tämä johtaa siihen, että ei edes uskalleta esittää meidän näkemystä tai toivetta asioihin.

Tavat neuvotella eroavat

Vuonna 2019 koko maan äänikuninkaana europarlamenttiin valittu Heinäluoma sanoo oppineensa kahdessa ja puolessa vuodessa merkittävän eron suomalaisten ja eurooppalaisten neuvottelutavoissa.

– Täällä oma kanta lyödään pöytään ja se voi olla aika radikaali ja pitkälle meneväkin. Mutta ei siinä mietitä, kuinka lähelle sitä lopputulosta tullaan, Heinäluoma kuvailee.

– Meillä ajatuksena on, että neuvottelussa ei saa olla liian kaukana siitä lopputuloksesta. Silloin se johtaa siihen, että ei päästää parhaaseen lopputulokseen.

Esimerkkinä hän kertoo valiokuntaneuvotteluista, joiden loppuun viemiseksi Heinäluoma arvioi tarvitsevansa 2–3 viikkoa. Hänen ehdotettuaan tuon lisäajan pyytämistä vastauksena oli naurua.

– Minulle sanottiin että haetaan lisäaikaa kahdeksan viikkoa ja saadaan sitten kaksi.

Näin myös tapahtui.

Minulle sanottiin että haetaan lisäaikaa kahdeksan viikkoa ja saadaan sitten kaksi.

Suomessa kauhistellaan eteläisten EU-maiden ehdottamia tavoitteita, jotka eivät voi sellaisenaan toteutua. Samaan aikaan saatetaan vieläkin pohtia, menettikö Suomi neuvotteluystävänsä vaatiessaan tiukasti Kreikan lainoille vakuuksia vuonna 2011.

– Kukaan täällä ei muista sitä.

Vakuusvääntö on noussut taas esiin marraskuussa, kun Suomen hallituksen enemmistö päätyi vastustamaan EU:n kestävien sijoituskohteiden säännöstöä eli taksonomiaa. EU-maista päätöstä vastustavat ainoastaan metsävaltaiset Suomi ja Ruotsi, jotka eivät halua EU:n määräävään omien metsiensä käytöstä.

Heinäluoman mielestä EU:n enemmistön päätöstä vastaan asettuminen ei syö Suomen pelimerkkejä vaan lähettää vahvan viestin komissiolle jatkoa ajatellen.

– Ei täällä ymmärretä automaattisesti, että mitä metsät meille tarkoittavat, Heinäluoma huomauttaa.

– Vaikka päätös ei vaikuta taksonomian tulemiseen, niin se on jatkoa ajatellen komissiolle signaali, että suomalaiset ottavat tämä asian tosi tarkasti. Se toimii varoituslaukauksena, että jos jatkossa meidän metsäkantoja ei huomioida, niin tulee lisää vaikeuksia.

Heinäluoma ei myöskään usko, että taksonomian vastustaminen veisi Suomen uskottavuutta ilmastojohtajana, sillä maan kansallinen tavoite on EU:n kunnianhimoisin.

– Näen asian toisin päin, eli meillä on kovat tavoitteet ja teemme oman työmme, niin se antaa meille puhevaltaa.

Komission hiipivä valta huolettaa

Moni pitää nykyisin riskinä sitä, että EU haluaa päästä päättämään yhä tarkemmin eri päätösten toteutuksesta maiden sisällä. Esimerkkinä ongelmallisuudesta Heinäluoma pitää maiden energiaratkaisuja, joihin maat ovat sitoutuneet vuosikymmeniksi eteenpäin.

EU-parlamentissa on Heinäluoman mukaan paljon intoa kieltää esimerkiksi ydinenergia, joka on Suomen valitsema ratkaisu. Heinäluoman mielestä jokaisen maan tulisi saada täyttää yhteiset päästötavoitteet omilla keinoillaan.

– Meidän sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on päästötöntä, johon aika harva maa pääsee. Jos meille sanotaan että ei saa käyttää mitään metsästä tulevaa ainetta eikä ydinvoimaa niin tämä urakka käy aika mahdottomaksi.

Muun muassa kokoomusmepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen ovat kertoneet olevansa huolissaan EU-komission kasvavasta vallasta, jota oltaisiin ulottamassa taksonomiasopimuksen myötä saavutetuin keinoin muihinkin maiden sisäisiin asioihin. Myös Heinäluoma varoittaa ”hiipivästä vallasta” ja toivoo komission pitäytyvän selkeästi sopimuksilla sovitussa vallankäytössä.

Heinäluoma sanoo olleensa jo Suomessa vahva läheisyysperiaatteen kannattaja. Tämä tarkoittaa, että asiat on pyrittävä ratkaisemaan mahdollisimman pitkälle jäsenmaiden sisällä.

– Se on vain voimistunut täällä. Tänne tullessahan on aikamoinen riski, että alkaa elää tämän todellisuuden ehdoilla. Tämä on hyvin sisäänpäin hengittävä paikka, ja kaikki ratkaisut katsotaan eurooppalaisina ratkaisuina. Itse ajattelen, että EU:lle pitää siirtää vain sellaisia asioita, joita jäsenmaissa ei kyetä hoitamaan. Kauppapolitiikka on tästä kiistaton esimerkki.

EU-tason sääntelyä vaatii Heinäluoman mielestä myös esimerkiksi rahanpesulainsäädäntö, jonka valmistelussa hän on parhaillaan mukana EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Vahvaa komissiota tarvitaan Heinäluoman mukaan vaikka kilpailulainsäädännössä, jotta Euroopan maat pystyvät laittamaan hanttiin amerikkalaisille internetjäteille ja pitämään kilpailun rajoittamisen minimissään.

Itse ajattelen että EU:lle pitää siirtää vain sellaisia asioita joita jäsenmaissa ei kyetä hoitamaan.

Suomi tulee aina myöhässä

Keskustelun kääntyessä EU:n budjettisääntöjen uudistamiseen Heinäluoma palaa jälleen Suomen ongelmiin muodostaa kantaansa merkittävissä asioissa.

Sanna Marinin (sd) hallitus on todennut EU-selonteossaan tukevansa uudistusta, mutta ei ole ottanut kantaa megaluokan uudistuksen sisältöön. Keskeisiin kysymyksiin kuuluvat budjettikuriin palaaminen koronan jälkeen ja EU:n sisäisten tulonsiirtojen mahdollinen lisääminen.

– Meillä on pitkäaikainen, krooninen ongelma, että me tulemme EU:n päätöksenteossa vähän liian myöhässä. Tämä ongelma on ollut olemassa jo useamman hallituksen aikana. Kun asiat ovat vaikeita ja laaja-alaisia, niin päätöksentekoa mielellään lykätään jotta saadaan lisää informaatiota, Heinäluoma sanoo.

– Havaintoni täällä ollessa ja jo Suomessa oli, että kyllä pitäisi olla rohkeutta olla ajoissa liikkeellä ja laittaa omat tavoitteet, sanoa oma mielipide. Täytyy ymmärtää, että ei se sellaisena toteudu. Nyt, kun sitä mielipidettä ei sanota, niin seurauksena on, että niille omille ajatuksille ei pysty keräämään paljon myötätuntoa.

Usein Suomen kanta esitetään vasta siinä vaiheessa, kun parlamentissa kannat on jo otettu.

– Tämä vaatisi meillä isompaa keskustelua. Ymmärrän tämän tulevan osin siitä, että meillä virkamiehet ovat perinteisesti varovaisia, eikä haluta ottaa kovin poliittisia kantoja. Lähes kaikki tällaiset ennakkoasiat ovat hyvin poliittisia.

Virkamiehiä tilanteesta on kuitenkin turha syyttää.

– Poliitikkojen pitäisi nousta siihen rooliin miettimään, että mikä se iso linja on, eikä jäädä odottamaan, että virkamiehet tuovat heidän eteensä valmiiksi pureskellun kannan.

Uudistuksen sisältöä Heinäluoma kommentoi sanomalla, että Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tärkeää päätösten perustuminen selkeisiin sääntöihin.

– Parlamentissa on paljon ymmärrystä mahdollisimman suurelle EU-budjetille ja yhteiselle rahankäytölle. Täällä enemmistö ei pidä tulonsiirtoja eurooppalaisessa laajuudessa ongelmana. Itse en kannata mitään tulonsiirtounionia. Näen että sellainen riski on olemassa. Suomen on uskallettava puhua rohkeasti oman kantansa puolesta.

Hallituksen riitely kummastuttaa

Suomen perustuslain mukaan pääministeri johtaa maan EU-politiikkaa. Päättämättömyyden EU-kysymyksissä voi siis tulkita kritiikiksi myös puoluetoveri Sanna Marinin suuntaan.

Lisäksi Heinäluomalla on sanottavaa myös Marinin johtaman hallituksen toiminnasta yleisellä tasolla.

– Katson sitä vähän kauhulla. Kyllä tämä riitojen määrä on yllättänyt kaiken ymmärryksen.

Heinäluoma toteaa, että ”uhkavaatimusten esittäminen ei ole kovin viisasta politiikkaa”. Kysyttäessä hän ei suostu tarkentamaan, mitä uhkavaatimuksilla tarkoittaa, mutta viitannee ainakin keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kommentteihin mahdollisesta hallituserosta.

– Ainahan monipuoluehallituksessa on vaikeaa ja tulee tahtojen yhteentörmäyksiä. Mutta se, että ryhdytään puhumaan siitä, että me lähdemme hallituksesta, jos ei tehdä näin ja näin, on epätervettä.

Heinäluoman mielestä hallituksessa toimimista voi verrata avioliittoon.

– Ei se toimi, jos ilmoitat, että jos ei tehdä näin, minä kerään tavarani ja laitetaan pöytähopeat jatkoon. Se on nöyryyttävää muiden kannalta. Nyt tätä on tehty jo aika monta kertaa, ensin keväällä, sitten budjettiriihen yhteydessä ja nyt kolmannen kerran, hän sanoo.

Hallitus on Heinäluoman mielestä ”itseänsä toteuttavassa ennusteessa”, jossa ilmapiiri heikkenee, luottamus vähenee ja arvovaltakysymykset alkavat korostua. Tämä on hänestä outoa, sillä hallitus on lopulta onnistunut monessa tavoitteessaan hyvin.

– Kaikki täällä pitävät Suomen toimintalinjaa koronassa menestyksenä ja minulta tullaan kysymään, miten te olette tämän tehneet, hän sanoo esimerkkinä.

– Jostain syystä hallitus ei halua keskittää julkisuuttaan siihen, mitä se on saanut aikaan, vaan siihen, mistä se on eri mieltä. Epäilen, onko se kovin hyvä menestymisen strategia. Kehottaisin kyllä istumaan alas, kuuntelemaan aidosti toisia ja tähtäämään aitoihin kompromisseihin.

Jostain syystä hallitus ei halua keskittää julkisuuttaan siihen, mitä se on saanut aikaan, vaan siihen, mistä se on eri mieltä.

Lopuksi kysyn Heinäluomalta hänen aikeistaan asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaalissa. Heinäluoma vastaa odottavansa Sdp:n ratkaisuja siitä, millä aikataululla ja, miten ehdokasasettelussa edetään.

– Puhelin on ollut hiljainen.

Päätöksen mahdollisesta ehdokkuudesta hän uskoo syntyvän ensi vuoden aikana.

– Kyllä kotimaan politiikka tietysti kiinnostaa, mutta en ole tehnyt mitään päätöstä presidentinvaalien osalta. Presidentin tehtävä on huippuvaativa, ja arvostan instituutiota hyvin korkealle. Presidentillä on edelleenkin erittäin tärkeä asema suomalaisessa päätöksenteossa. Presidentti Niinistön ja hänen edeltäjänsä aikana on nähty, kuinka tärkeää yhden henkilön ja instituution panos ulkopolitiikassa on.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?