Laura Huhtasaari katosi lähes kokonaan julkisuudesta – kertoo nyt, mitä tapahtui - Politiikka - Ilta-Sanomat

Laura Huhtasaari antoi haastattelun Strasbourgissa.

Laura Huhtasaari katosi lähes kokonaan julkisuudesta – kertoo nyt suunnitelmistaan, joita aikoo edistää Puolassa

Laura Huhtasaari kertoi kesällä eurooppalaisten nationalistien suuresta koalitiosta, joka jäikin toteutumatta. IS:n haastattelussa Huhtasaari kertoo jatkavansa projektin edistämistä yhdessä Puolan valtapuolueen kanssa.


27.11.2021 19:16

Strasbourg

Laura Huhtasaari harppoo vastaan Strasbourgin parlamenttirakennuksen käytävällä ja työntää eteeni puhelimen ruudun. Siinä pyörii suora lähetys seinän takana sijaitsevasta istuntosalista, jossa Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhuu maansa tilanteesta Euroopan parlamentille.

– Niin rohkea nainen, Huhtasaari sanoo ja vaikuttaa liikuttuneelta.

Europarlamentaarikon työ on ollut tällaista koko syksyn koronakriisin jatkuessa. Monet tapaamiset ja myös äänestykset hoidetaan etänä. Tilanne Belgiassa heikkeni juuri ennen Strasbourg-viikkoa, ja suuri osa mepeistä jäi tulematta paikalle.

Istumme sokkeloisen rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevaan kahvilaan, jossa mepit usein tapaavat lobbareita ja toimittajia. Villapaitaan ja farkkuihin sonnustautunut Huhtasaari erottuu hillitystä joukosta kovalla äänellään ja huitovilla käsillään alkaessaan puhua ennen kuin ehdin kysyä mitään.

Aiheena on Suomen päätös olla tukematta taksonomiaa eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää, jolla EU pyrkii ohjaamaan yksityisiä sijoituksia ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Hallituksessa rivit repesivät niin, että vihreät ja vasemmistoliitto asettuivat ratkaisua vastaan.

Huhtasaari iloitsee päätöksestä ja pitää sitä periaatteellisesti merkittävänä. Perinteisesti Suomi on hänen mukaansa myötäillyt isoja maita – toisin kuin Tanska ja Ruotsi, jotka eivät edes kuulu rahaliittoon.

– Tämä on psykologisesti tärkeä juttu, sillä se tarkoittaa muutosta Suomen EU-politiikassa. Että ylipäänsä painetaan sitä ei-nappia, Huhtasaari hehkuttaa.

– Nyt meillä hallituksessa uskalletaankin sanoa että vahva komissio ei olekaan pienen valtion etu. Tämä on oikeasti muutos.

Huhtasaaren mukaan muista puolueista on alkanut kuulua samaa viestiä kuin perussuomalaisilta. Esimerkiksi yhteisvelkaa vastustava vasemmistoliiton Katja Hänninen on kyseenalaistanut koko EU-jäsenyyden. Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen taas vaati komission haastamista EU-tuomioistuimeen taksonomia-asetuksen väkisin ajamisesta.

– Kyse ei ole nyt pelkästään perussuomalaisista jotka kritisoivat. On ruvettu huomaamaan että se viisaus ei asukaan komissiossa.

Rakettimainen nousu poliittisella uralla

EU:n vallan keskittämisen vastustaminen onkin 42-vuotiaan Huhtasaaren politiikan keskeisin tavoite, joka alun perin sai hänet hyppäämään Brysselin-koneeseen. Pari päivää ennen haastattelua Huhtasaari lähettää minulle tekstiviestillä linkin Twitter-viestiinsä, jossa hän sanoo inhoavansa EU:ta ja haluavansa siitä eroon mahdollisimman pian.

Porissa erityisopettajana työskennellyt Huhtasaari on tehnyt rakettimaisen nousun poliittisella urallaan. Huhtasaari valittiin kansanedustajaksi vuonna 2015 ja puolueensa varapuheenjohtajaksi 2017.

Vuoden 2019 eurovaaleissa hän nousi koko maan äänikuningattareksi. Mukana Brysseliin muuttivat puoliso ja parin kaksi tytärtä.

Huhtasaaren menestys on aina perustunut asiaosaamisen sijaan vaikuttaviin puhelahjoihin. Niiden avulla hän on selvinnyt kolhuitta myös lukuisista kohuista, kuten yliopiston lopputyönsä epäillystä plagioinnista nousseesta metakasta.

Lue lisää: Laura Huhtasaari poltti päreensä Ylen suorassa lähetyksessä – kertoo, miksi hermostui Ville Niinistöön: ”Hän sanoi, että puhun potaskaa”

Kahvilassa Huhtasaari ehtii käydä läpi maatalouden ongelmat ja Helsingin kiistellyn päätöksen luopua tilaisuuksissaan lian tarjoilusta ennen ensimmäistä kysymystä.

– Jos joku on kasvissyöjä, niin eihän se haittaa. En itsekään syö esimerkiksi possua. Silti minulle ei tule mieleen käydä tuolla ilmoittamassa, että tuolla ja tuolla ei saa tarjota possua. Ja jos olen vieraana ja minulle tarjotaan possua niin olen hiljaa ja syön sen!

Mihin Huhtasaari katosi ja mitä tapahtui nationalistien liittoumalle?

Olen pyytänyt haastattelua saadakseni vastauksen kahteen kysymykseen: mihin Huhtasaari on oikein kadonnut ja mitä kuuluu suurelle eurooppalaisten nationalistien liittoumalle, jota hän mainosti viime kesänä.

Ensimmäiseen kysymykseen Huhtasaari vastaa syyttämällä Suomen mediaa, joka ei ole ollut kiinnostunut hänen tekemisistään. Hän kuitenkin myöntää pitäneensä itsekin matalaa profiilia.

– Olen jonkin verran kieltäytynyt ohjelmista ja haastatteluista, mutta en mitenkään sataprosenttisesti.

Huhtasaaren kiinnostus näyttääkin suuntautuvan yhä enemmän kansainvälisiin kuvioihin. EU-parlamentissa hän pitää välillä puheensa englanniksi saadakseen niille enemmän julkisuutta.

Huhtasaaren kommentteja onkin päätynyt esimerkiksi amerikkalaisten Washington Postin ja Los Angeles Timesin lukijoille. Tammikuussa 2020 verkkolehti Politico rankkasi hänet 20 lupaavan poliitikon listalleen. Artikkelissa Huhtasaaresta povattiin jopa seuraajaa kotimaihinsa palanneille näkyville oikeistopopulisteille Marine Le Penille ja Matteo Salvinille.

”Tässä on kyse lähinnä sisäpoliittisista ongelmista”

Tästä päästään suureen eurooppalaiseen koalitioon. Heinäkuussa suomalaismedia tiesi kertoa, että Euroopan parlamenttiin olisi syntymässä uusi EU-kriittinen ja maahanmuuttovastainen ryhmä, joka keräisi jäseniä nykyisistä Identiteetti ja demokratia (ID) ja Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmistä.

Mukaan oli tulossa myös EPP-ryhmästä ulos savustettu Unkarin valtapuolue Fidesz. Ryhmän merkittävimmät puolueet olisivat Puolan Laki ja oikeus, Italian La Lega ja Ranskan Kansallinen liittouma eli Rassemblement National.

– Tämän piti syntyä jo 2019, tätähän me haaveilimme, Huhtasaari hehkutti Helsingin Sanomille.

Marraskuun alussa Yle Uutiset kuitenkin kertoi, ettei ryhmähanke ollut suurista puheista huolimatta edennyt virallisesti lainkaan. Vaikutti siltä, että Huhtasaari oli mennyt asioiden edelle julkistaessaan uuden ryhmän syntyneeksi.

IS:n haastattelussa Huhtasaari syyttää takapakista maiden sisäisiä asioita ja erityisesti Italiaa. Hän viittaa suosiotaan nostaneeseen äärioikeistolaiseen Italian veljet -puolueeseen, jonka kanssa La Lega on tehnyt yhteistyötä.

– Tässä on kyse lähinnä sisäpoliittisista ongelmista. Täällä me emme riitele, minä en riitele kenenkään kanssa. Ne ovat sisäpoliittiset haasteet jotka vaikuttavat enemmän. Lega on iso puolue.

Huhtasaari kiistää että nationalistiset puolueet ajaisivat liikaa oman kansansa etua kyetäkseen käytännössä yhteistyöhön.

– Ei se ole esteenä, koska ei meillä ole vaatimusta äänestää samalla tavalla. Jokainen saa tehdä omaa työtään ja jokainen edustaa täällä omaan maataan, itseään ja omaa puoluettaan. Mutta se sisäpoliittinen paine.

Hän kuitenkin myöntää, että esimerkiksi italialaisten ja suomalaisten oikeisto­konservatiivien näkemykset EU:sta poikkeavat toisistaan.

– He hyötyivät ja saivat elpymispaketista rahaa. Heillä ei ole ihan samanlaisia tavoitteita.

Nigel Farage on Huhtasaaren suuri idoli

Entä Huhtasaaren omat tavoitteet? Mieliikö hän Euroopassa näkyvään rooliin tunnettujen populistien, Le Penin, Salvinin ja Nigel Faragen tapaan?

Vastaus on kyllä. Farage on Huhtasaaren suuri idoli, josta puhuessaan hän kihertää kuin ihastunut teinityttö.

– Hän viehättää minua ihan miehenä, pakko myöntää. Ja hän on niin valovoimainen puhuja.

Huhtasaari kertoo matkustavansa lähiaikoina Puolaan tapaamaan Laki ja oikeus -valtapuolueen johtoa.

– Tämä tapahtuu heidän aloitteestaan, he laittoivat minulle sähköpostia ja olen puhunut täällä heidän meppiensä kanssa. Vierailu saattaisi ajaa tähän vähän vauhtia.

Huhtasaaren mielestä vahvan koalition rakentaminen on tärkeää, jotta nationalistiset puolueet pääsevät oikeasti valtaan kiinni Euroopassa. Tällä hetkellä laitaoikeistoa edustava ID-ryhmä on käytännössä suljettu ulos päätöksenteosta.

– Haluaisin rakentaa tätä koska näkisin sen (koalition) psykologisesti niin isoksi ja vahvaksi, että meitä on vaikeampi syrjiä silloin kun me ollaan parlamentin kolmanneksi suurin. Sitten kuitenkin pystymme torjumaan EU:n keskeistä tavoitetta, mikä on aina vallan keskittäminen.

Tiedustelen vielä, kuinka EU- ja euroerojen valmistelu käytännössä sujuu ennen yhtenäisen koalition syntymistä. Huhtasaari kertoo salaisesta ”kerhosta”, josta hän saa ”todella hyvää dataa”.

– Meillähän on yksi salainen ryhmä, jossa käy ihmisiä huippuyliopistoista ja todella korkealta. Mutta en voi puhua siitä koska he saisivat varmaan potkut. Ekonomistit ja taloustieteilijät eivät uskalla paljon haukkua euroa, kun meillä on vain yksi mielipide, ja sinua pidetään tyhmänä jos sanot että euro ei ole jotain fantastista.

Iso mies pysähtyy kahvilapöydän viereen ja keskeyttää Huhtasaaren kesken lauseen.

– Moi Laura. Muista olla rakentava EU:n suhteen, sanoo Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

– Minähän rakastan EU:ta! Huhtasaari vastaa välittömästi.

– Sinähän et olisi täällä ilman että rakastat sitä, Heinäluoma huikkaa ennen kuin jatkaa matkaa.

Puolan tilanne

EU on ajautunut pahoihin riitoihin sekä Puolan Laki ja oikeus -puolueen ja että Unkarin itsevaltaisen johtajan Viktor Orbanin ja tämän Fideszin kanssa maiden oikeusvaltiokehityksestä. Molemmissa maissa vallanpitäjät ovat rajoittaneet vapaata mediaa ja riippumatonta oikeuslaitosta ja vieneet järjestelmää autoritääriseen suuntaan.

Eikö Huhtasaarta häiritse veljeillä tällaisten itsevaltiaiden kanssa? Huhtasaari syyttää maiden kehityksestä niiden historiaa, ei nykyisiä vallanpitäjiä.

– Riippumaton oikeuslaitos on kaiken sen perusta, että ihminen voi luottaa yhteis­kuntaan ja viranomaisiin. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Mutta näen että kommunismi mädättää kaikki instituutiot. Ja sitten kun siitä pääsee irti, niin ei yhteiskunta yhtäkkiä muutu, hän sanoo.

– Vapaa media ja riippumaton oikeuslaitos ovat asioita joita perussuomalaiset puolustaa viimeiseen asti, Huhtasaari vakuuttaa.

Myös Puolassa?

– Ihan joka paikassa. Muuten meillä on mielipidevankeja. Mutta olen huolissani myös Suomen uskonvapauden kehityksestä.

”Mykkänen meni tässä vähän persujenkin ohi”

Palaamme vielä lyhyesti kotimaan politiikkaan. Huhtasaari kehuu Jussi Halla-ahon jälkeisten perussuomalaisten työtä ”seesteiseksi ja asiapitoiseksi”.

– Mutta nykyisinhän he eivät enää erotu! Jussi Halla-aho ei ole tänä päivänä mikään radikaali. Perussuomalaisten politiikka on normalisoitunut vaikka puolue ei ole muuttunut.

Huhtasaari ottaa esiin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen puheet aidan rakentamisesta Suomen ja Venäjän rajalle, jotta mahdollista hybridivaikuttamista pakolaisilla voitaisiin torjua paremmin.

Huhtasaari huomauttaa, että esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puhunut lakimuutoksista ensisijaisina keinoina, jotka ovat myös paljon halvempia.

– Mykkänen meni tässä vähän persujenkin ohi. Kyllä tämä kertoo poliittisen ilmapiirin muutoksesta!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?