Kommentti: Suomi varautui jopa miljoonaan itärajan ylittäjään – salainen selvitys haudattiin ”kassakaappiin” vuosiksi

Perusteellisista uhkakuvakartoituksista huolimatta rajalakien uudistaminen on edennyt nihkeästi, jopa kohtalokkaan nihkeästi, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Itärajalla ihmeteltiin turvapaikanhakijatulvaa Venäjältä vuodenvaihteessa 2015-2016. Ihmisvirta suuntasi ensin Norjaan, mutta pian myös Suomeen.

24.11.2021 7:00

Vuodenvaihteessa 2015–2016 Suomen raja-asemilla Lapissa näyteltiin outoa näytelmää.

Rajalle ilmestyi kuin tyhjästä turvapaikanhakijoita polkupyörillä ja autoilla.

Kaikille alkoi olla selvää, että ensin Norjaan ja sitten Suomeen suuntautunutta siirtolaisvyöryä johti joku suunnitelmallisesti Venäjältä. Tuoreessa muistissa oli syksyn 2015 pakolaisaalto, joka toi Eurooppaan miljoonia turvapaikanhakijoita, Suomeenkin heitä tuli yli 30 000 pääasiassa Ruotsin kautta busseilla ja junalla.

IS kertoi jo 11. marraskuuta 2015, mistä siirtolaisvirran siunauksen on täytynyt tulla.

Lue lisää: Tältä näyttää Suomen itäraja: vaatimaton piikkilanka-aita ei pysäytä ketään – ”Monen mielestä varmasti aika eksoottisenkin näköinen”

Lue lisää: Kommentti: Ehdoton palautus­kielto on diktaattoreille kuin kiehtova kutsu­kortti – voisiko toisen valtion lamauttaa aseettomilla avun­pyytäjillä?

Turvapaikanhakijoiden polkupyörien ketjujen vielä ratistessa pohjoisen viimassa, Tp-utvassa (Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta) aloitettiin selvitys, mistä on kyse, ja miten tähän pitäisi vastaisuudessa valmistautua, jos tulijoiden määrä räjähtää käsiin.

Mitä sitten tapahtui, kertoo paljon suomalaisen lainsäädännön hitaudesta ja poliitikkojen nahjustelusta. Selvityksiä tehdään ja työryhmiä istuu, mutta mitään ei tapahdu.

Turvapaikanhakijoita saapui Tornioon syksyllä 2015.

Tiettävästi tilannekuvaa käsiteltiin vuonna 2016 ja sen jälkeenkin moneen otteeseen, mutta varsinaiseen pykälien kirjoittamiseen ei koskaan päästy. Selvityskin sai etusivulleen salainen-leiman, ja se haudattiin erään poliitikon mukaan ”sisäministeriön kassakaappiin”.

IS:n eri lähteistä hankkimien tietojen mukaan selvitys piti sisällään kaksi ulottuvuutta: normaalilainsäädännön riittävyys turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa ja valmiuslakien käyttöönotto, jos rajanylittäjillä uhataan Suomen turvallisuutta.

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla viime viikkoina käyty ”rajasota” siirtolaisilla kirvoitti keskustelun käyntiin jälleen Suomessakin – tutuilla teemoilla. Miten varaudutaan, ja mitä uudistuksia rajalait ja viranomaisten tehtävät kaipaavat? Vastakkain ovat ihmisoikeuksia säätelevät kansainväliset sopimukset ja Suomen turvallisuus.

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla käydään ”hybridisotaa” siirtolaisilla.

Vuoden 2016 selvityksessä puhuttiin äärimmäisenä uhkakuvana jopa miljoonan maahan pyrkijän ilmestymisestä Suomen pitkälle itärajalle.

Luku esiintyy muissakin lähteissä.

Sisäministeriön julkaisemassa raportissa (25/2017) kerrotaan, mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Selvityksessä päädyttiin johtopäätökseen, että tilannekuva ei ole oikea ja johtojärjestelmä ontuu. Samaisessa raportissa asiantuntijat visioivat, mitä tarkoittaisi, jos Venäjällä tapahtuisi jotain sellaista, joka johtaisi esimerkiksi 10 000 000 pakolaisen liikkumiseen.

Suomen kautta eteenpäin pyrkisi useita miljoonia ihmisiä, ja Suomeen jäisi heistä – raportin mukaan – ”vain” 1 000 000 ihmistä.

Siis miljoona ihmistä!

Koska Tp-utvan kokoukset ja esityslistat ovat salaisia, on vaikea sanoa, kuinka monta kertaa rajaselvitystä käsiteltiin. Viimeksi rajaturvallisuus ja hybridivaikuttaminen olivat julkisuudessa vuonna 2020 maaliskuussa, jolloin presidentti Sauli Niinistö patisteli lakiuudistuksia eteenpäin muun muassa presidentin ja eduskuntapuolueiden tapaamisessa eduskunnassa.

Presidentin kannalta asia on hankala.

Hänen pitäisi johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hallituksen kanssa yhdessä ja huolehtia valtakunnan kokonaisturvallisuudesta, mutta rajalait ja maahantulosäädökset ovat hallituksen asioita. Ne kuuluvat sisäministeriölle ja oikeusministeriölle sekä jonkin verran myös ulkoministeriölle.

Harva hallitus selviää rajaongelman ratkomisesta puhtain paperein.

Lainsäädäntötyö on osoittautunut pitkälliseksi hommaksi, niin pitkäksi, että voidaan puhua jo kohtalokkaan hitaasta valmistelusta: tilanne rajalla voi kärjistyä milloin tahansa.

Lakimuutoksiin ei pystynyt Juha Sipilän (kesk) porvarihallitus eikä näköjään myöskään Sanna Marinin (sd) punavihreä hallitus, ei ainakaan vielä.

Sanna Marin

Oppositio eli kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset ja Liike Nyt tekivät Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen siirtolaisvirtojen ohjailusta ja hybridivaikuttamisesta. Välikysymyksessä vaaditaan hallitusta säätämään hätätilapykälä, jolla voidaan keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittely kansallisen turvallisuuden nimissä.

Välikysymyskeskustelu käydään tänään keskiviikkona eduskunnassa.

Mutta.

Miksi perussuomalaiset ja kokoomus eivät tehneet asialle mitään ollessaan Juha Sipilän hallituksessa?

Juha Sipilä

Tosin harva hallitus selviää rajaongelman ratkomisesta puhtain paperein.

Itärajan hallitsematon ihmisvyöry on ollut uhkakuvana esillä jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka 1990-luvun alusta. Silloin vallassa oli pääministeri Harri Holkerin (kok) sinipunahallitus. Suomi valmistautui estämään Neuvostoliitosta tulevan pakolaisvirran kovilla otteilla, muun muassa kutsumalla reserviläiset aseisiin.

Jo silloinkin puhuttiin – yllätys, yllätys – valmiuslakien muuttamisesta. Vaihtoehtoa käsiteltiin kokouksessa sisäministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä 12.12.1990 seuraavin sanakääntein:

Ehdotetaan, että valmiuslain yksityiskohtaisiin perusteluihin poikkeusolojen määrittelyä käsittelevään kohtaan lisätään maininta tapahtumasta, joka aiheuttaa hallitsematonta joukkosiirtolaisuutta tai -pakolaisuutta.

Muutoksia olisi tehty valmiuslain 2. pykälään, jossa todetaan poikkeusoloksi sota, sodanuhka tai jokin näihin verrattava vaaran uhka Suomen kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille.

Hallitsematon siirtolaisuus -lisäystä ei ole vieläkään valmiuslaissa – 30 vuoden jälkeen.

Hallitsematonta siirtolaisuutta käsiteltiin jo 1990 sisäministeriön taustaselvityksessä ja ehdotettiin muutoksia valmiuslakiin.

Myös Tp-utvassa vuonna 2016 käsitelty selvitys uhkakuvista painottui tiettävästi siihen, että olemassa olevien lakien tulkinta ei riitä, vaan asia pitää hoitaa muuttamalla valmiuslakeja. Rajakriisin hoitoon saataisiin käyttöön poikkeusolot, tarvittaessa.

Valmiuslakien muuttaminen eduskunnassa on pitkällinen prosessi.

Siksi olisi ollut suotavaa, että pykälät olisivat jo valmiina.

Politiikassa käydään painia siitä miten turvataan ihmisoikeudet, kansainväliset sopimukset ja kansallinen turvallisuus samoilla pykäliä. Siihen ei tuore sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) osannut antaa yksiselitteistä vastausta Ylen Ykkösaamussa tiistaina (23.11.).

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla viime viikkoina käyty ”rajasota” siirtolaisilla kirvoitti keskustelun käyntiin jälleen Suomessakin.

Suomessa on myös jääty odottelemaan EU:n yhteistä turvapaikka- ja rajalinjausta, mutta sitäkin on odotettu jo vuodesta 2015. EU ajaa tässä asiassa kaksilla rattailla. Toisaalta vaalitaan ihmisoikeuksia, vapaata liikkuvuutta ja demokratian arvoja, mutta maksetaan Turkille turvapaikanhakijoiden pitämisestä poissa Euroopasta.

Rajaongelma ei ole häviämässä minnekään.

Maailmassa on satoja miljoonia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, lisäksi on ihmisiä, jotka ylipäätään haaveilevat paremmasta elämästä ja sosiaaliturvasta Euroopassa.

Jos joku haluaa käyttää ihmisjoukkoja hybridivaikuttamisen välineenä, polttoainetta kyllä löytyy.

Riittävästi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?