Tällaiseen hätäjarruun hallitus voi turvautua koronatilanteen pahentuessa – viimeisenä keinona poikkeusolot - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tällaiseen hätä­jarruun hallitus voi turvautua korona­tilanteen pahentuessa – viimeisenä keinona poikkeus­olot

Hätäjarru voisi hallituksen neuvottelumuistion mukaan tarkoittaa rajoituksia, joista ei koronapassillakaan voisi vapautua. Myös koulujen etäopetus on listattu keinovalikoimaan.

Hätäjarrun tavoitteena on olla kestoltaan mahdollisimman lyhyt, hallituksen hätäjarrumekanismia koskevassa muistiossa todetaan.

24.11. 14:31

Koronaepidemia kiihtyy Suomessa. Uusia alueellisia rajoituksia ja suosituksia asetetaan kovaa tahtia. Poissuljettua ei ole sekään, että hallitus joutuisi turvautumaan uuden koronastrategiansa mukaiseen hätäjarruun, jonka toimet voisivat koskea koko Suomea.

IS selvitti, mitä mahdollisuuksia hätäjarru hallitukselle antaa.

– Hätäjarru otettaisiin käyttöön tilanteessa, jossa muilla keinoilla, kuten informaatio-ohjauksella, rokotusohjelman toteutuksella, annetuilla suosituksilla sekä alueellisilla rajoitustoimenpiteillä ei kyetä hallitsemaan riittävästi epidemiatilannetta, hallituksen neuvottelumuistiossa todetaan.

Ilta-Sanomat sai sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) neuvottelujen jarrua koskevat diat ja 12. marraskuuta päivätyn muistion.

Lue lisää: Uusia korona­kuolemia ilmoitettiin kerralla 39 raportointi­viiveen takia – tartuntoja taas yli 1 000, katso oman kuntasi tilanne

Lue lisää: Johtajayli­lääkärin synkkä varoitus joulusta: ”Saatamme joutua tähän­astisen epidemian vaikeimpaan tilanteeseen”

Koska hätäjarru otettaisiin käyttöön?

Muistion mukaan hätäjarrun käyttöönoton käynnistää epidemiologinen tai lääketieteellinen tilanne, jota ei ole pystytty riittävästi hallitsemaan alueellisin ja paikallisin toimin.

Tämä tarkoittaisi yhtä seuraavista tilanteista.

Epidemiatilanne uhkaisi merkittävästi väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Palvelujärjestelmän toiminta- ja kantokyky olisi vakavasti uhattuna ja sekä sairaala- että tehohoito uhkaisivat ylikuormittua.

Rokotusohjelman vaikuttavuus olisi ennakkoarvioita merkittävästi huonompi ja epidemiatilanne alkaisi sen seurauksena merkittävästi uudelleen vaikeutua.

Käytännössä hätäjarrumekanismi tarkoittaisi sitä, että epidemiantorjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisiin toimiin, joita ohjattaisiin valtakunnallisesti.

Tällä hetkellä alueellisista rajoitustoimista vastaavat alueet. Vain ravintolarajoitukset ovat hallituksen vastuulla.

Ennen hätäjarruun turvautumista tulisi muistion mukaan kuitenkin ohjata alueita ottamaan käyttöön joukko keinoja, joihin lukeutuvat muun muassa eilen tiistaina osassa Suomea annettu suositus etätyöstä ja maskien käytöstä.

Lue lisää: Maski- ja etätyö­suositukset palasivat useille alueille – tämä on Suomen korona­tilanne nyt

Listalta löytyy myös Valtioneuvostolle annettu esitys ravitsemisliikkeitä koskevan säätelyn tiukentamista. Muun muassa pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä vetosi eilen tiistaina hallitukseen ravintolarajoitusten tuntuvan kiristämisen puolesta.

Tämän lisäksi hätäjarrun käyttöönotto edellyttäisi, että tartuntatautilain 58 pykälän mukaiset korkean riskin tilaisuuksien rajoitustoimet on otettu käyttöön ja testaus- ja jäljitystoimintaa on tehostettu ja kohdennettu.

Tällä hetkellä varsinaista testaus- ja jäljitystoiminnan tehostamista ja kohdentamista ei ole alueilla juuri tehty, eikä rauhallisemmilla alueilla siihen ole ollut tarvettakaan.

Joillain alueilla tehostamista ja kohdentamista on tehty muun muassa riskityöpaikkojen testaukseen.

Kahdeksalla alueella on olemassa paikallisen avi-keskuksen päätökset 58 pykälän mukaisista rajoitustoimista, jotka osin poikkeavat hieman toisistaan.

Paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon perustuvien keinojen vaikutuksista tai vaikuttavuuden puuttumisesta olisi kuitenkin oltava myös näyttöä, mikä vaatisi muistion mukaan vähintään kahden viikon seuranta-aikaa.

Mikäli edellä mainitutkaan toimet ja keinot eivät onnistu edes ennakoivasti käytettyinä hillitsemään epidemiaa tai toimia ei alueilla syystä tai toisesta oteta käyttöön, voisi hätäjarru tulla kyseeseen.

Hätäjarrun tavoitteena on olla kestoltaan mahdollisimman lyhyt, muistiossa todetaan.

Käyttöönoton yhteydessä laadittaisiinkin suunnitelma hätäjarrun purkamisesta ja purkamisen käynnistävistä kriteereistä.

– Hätäjarru puretaan heti, kun sen ylläpitämistä ei voida perustella oikeasuhtaiseksi ja välttämättömäksi.

Hätäjarrun käyttöönotto edellyttäisi Valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Minkälaisia rajoituksia hätäjarru sitten voisi tarkoittaa?

Rajoitustoimia ryhdyttäisiin jälleen asettamaan alueellisten epidemiavaiheiden perusteella. Tämä tarkoittaisi myös alueellisten epidemiavaihteiden kriteerien uudistamista.

Rajoitustoimien ajallisessa ja paikallisessa kohdentamisessa voitaisiin siirtyä sairaanhoitopiiritasoiseen päätöksentekoon. Rajoituksia voitaisiin myös asettaa tätä pienemmille alueille, mikäli se nähdään tarpeelliseksi erikoissairaanhoidon kapasiteetin turvaamiseksi.

STM voisi ohjata alueita rajoittamaan myös muuta kuin korkean riskin toimintaa. Tämä tarkoittaisi rajoituksia myös asiakas- ja osallistujatiloissa matalariskisen toiminnan piirissä, kun suojattavien väestöryhmien tartuntariski on erityisen suuri.

Näin ollen rajoituksia voisi tulla esimerkiksi joukkueurheiluun ja ryhmäliikuntaan sisätiloissa sekä ulkona järjestettäviin massakonsertteihin, jotka THL luokittelee riskipotentiaalin arviointitaulukon mukaan kohtalaisen riskin tilanteiksi.

Mutta myös vähäisen riskin tilanteisiin, kuten esimerkiksi elokuvateattereille, teattereille, museoille, kouluille ja yliopistoille.

Lue lisää: Katso missä korona leviää – THL listasi tapahtumien korona­riskit

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin myös säätää ajanjaksosta, jonka aikana tapahtumanjärjestäjä tai toiminnanharjoittaja ei voisi vapautua rajoituksista edes vaatimalla asiakkailta koronapassia.

Jarru voisi tarkoittaa myös ainakin osittaiseen etäopetukseen siirtymistä kouluissa, jos lähiopetusta ei voida järjestää turvallisesti. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan.

Näiden toimien lisäksi hätäjarru voisi tarkoittaa myös toimia, jotka edellyttäisivät lainsäädäntömuutoksia. Myös rajojen terveysturvallisuutta koskevia toimia saatettaisiin joutua tehostamaan.

Viimesijaisena keinona voisivat tulla kyseeseen poikkeusolot, muistiossa todetaan.

Hätäjarrun käyttöönotto ei automaattisesti sisältäisi kaikkia yllä mainittuja toimia, vaan ne voitaisiin ottaa vain rajatusti käyttöön tai mahdollisesti vaiheittain, mikäli ensin käyttöön otetut toimet eivät olisi riittäviä.

Muistiossa todetaan kuitenkin useaan otteeseen, että hätäjarrun käyttöönotto tulisi olla välttämätöntä ja oikeasuhtaista.

Valtioneuvosto laatisikin käyttöönoton yhteydessä monialaisen tilannekuvan hätäjarrun käyttöönoton tarpeellisuudesta. Siinä kuvataan se epidemiatilanteen aiheuttama ongelma, joka hätäjarrun käyttöönotolla pyritään ratkaisemaan.

– Hätäjarrumekanismi kiinnittyy tiettyyn tunnistettuun ongelmaan. Ongelma voi liittyä esimerkiksi heikentyneeseen epidemiologiseen tilannekuvaan, arvioon palvelujärjestelmän vaikeutuneista haasteista, heikentyneeseen rokotevasteen tai uuden variantin riskiin.

Tässä vaiheessa päätetään, mitkä hätäjarrumekanismin keinoista otettaisi käyttöön kyseisen ongelmatilanteen ratkaisemiseksi.

Hätäjarrun käyttöönoton yhteydessä laadittaisiin myös poikkihallinnollinen arviointi, joka sisältäisi terveys-, sosiaali-, hyvinvointi-, yritys-, talousvaikutukset, sekä lapsivaikutusten arvioinnin.

Tämän lisäksi laadittaisiin oikeudellinen arvio.

– Painokkaammat toimet pitää vähintään pystyä yksilöimään, kohdentamaan tarkasti ja perustelemaan konkreettisella uhalla ja/tai rokottamattomien joukossa todetuilla ja siten jatkossakin odotettavissa olevilla vaikutuksilla, muistio toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?