Tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille valmistellaan oleskelulupaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sisä­ministeriö kaavailee tuhansille kielteisen turva­paikka­päätöksen saaneille oleskelu­lupaa

Sisäministeriön selvityksessä hahmotellaan, että oleskelulupa myönnettäisiin vuosina 2015–16 saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet maassa pitkään ilman oleskelulupaa.

Sisäministeri Maria Ohisalon aikana käynnistetyssä selvityksessä kaavaillaan pitkään maassa laittomasti oleskelleiden oleskelun laillistamista.

24.11.2021 13:23

Sisäministeriössä valmistellaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomessa oleskelun laillistamista. Laillistaminen koskisi arviolta ainakin kolmea tuhatta turvapaikkaa hakenutta.

Kyse on sisäministerin tehtävästä perhevapaalle jääneen Maria Ohisalon (vihr) vastuulle kuuluneesta hankkeesta, joka koskee ilman oleskeluoikeutta maassa olevia. Hankkeen asettamispäätös tehtiin viime toukokuussa. Uutena sisäministerinä aloitti viime perjantaina Krista Mikkonen (vihr).

Hankkeessa laaditaan kaksi selvitystä, joista toinen koskee pitkään maassa ilman oleskeluoikeutta oleskelleita ja toinen työllistyneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Selvitykset tehdään virkamiestyönä ja niiden on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Vihreiden Krista Mikkonen otti sisäministerin tehtävät hoidettavakseen Maria Ohisalon jäätyä perhevapaalle viime viikolla.

Merkittävä osa ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevista on tullut maahan turvapaikanhakijoina vuosina 2015–2016.

Maahanmuuttoviraston kuluvan syksyn arvion mukaan heitä on Suomessa yhä noin kolmetuhatta, kertoo lainsäädäntöneuvos Jutta Gras sisäministeriöstä. He ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta tehneet sen jälkeen uusinta­hakemuksen tai useita hakemuksia ja pysyneet sen vuoksi vastaanottojärjestelmässä.

Lisäksi Suomessa on Kuntaliiton kesällä 2020 tekemän arvion mukaan noin 700–1 100 henkilöä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikka­päätöksen ja maastapoistamis­päätöksen. He eivät ole poistuneet maasta vapaaehtoisesti, eikä heitä ole onnistuttu poistamaan viranomaistoimin.

ilman oleskeluoikeutta maassa pitkään olleille kaavaillaan nyt selvityksessä oleskeluluvan myöntämistä. Kyse on mahdollisesta kansallisesta ratkaisusta.

– Olemme katsoneet, mitä lupatyyppejä lainsäädännöstä tällä hetkellä löytyy ja miettineet, voisiko ratkaisu löytyä niistä vaiko erillisestä kertalaillistamisesta, eli että luotaisiin jonkinlainen uusi lupatyyppi määräajaksi, hankkeen vastuuvalmistelijana toimiva Gras kertoo Ilta-Sanomille.

Selvityksessä hahmotellaan, että oleskelulupa myönnettäisiin vuosina 2015–2016 ja sitä aiemmin turvapaikkaa hakeneille. Gras kertoo, että alustavasti on pohdittu, että edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.

– Kohderyhmää hahmotellaan vielä. Ajatuksena on, että ratkaisevaa olisi turvapaikanhaku ja toisaalta se, että on ollut maassa pitkään ilman oleskelulupaa. Meillä on edelleen pohdinnassa, keitä tarkalleen ottaen tulisi mukaan tähän, Gras sanoo.

Hän korostaa, että kyse on alustavasta pohdinnasta virkamiestasolla.

Mallia on haettu muista Euroopan maista. Käytännössä kyse olisi ensimmäisestä oleskeluluvasta, jonka jälkeen voitaisiin myöntää jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa. Myös oleskeluluvan pituus on vielä harkinnassa.

– Jonkinlainen lupa myönnettäisiin, Gras sanoo.

Suomessa yhä noin kolme tuhatta uusintahakemuksen tehnyttä turvapaikanhakijaa, jotka saapuivat maahan vuosina 2015–2016.

Laittomasti maassa olevien laillistamisesta ei ole hallituksen päätöstä, vaan päätökset mahdollisesta lakiesityksestä tehdään vasta selvityksen valmistumisen eli vuodenvaihteen jälkeen.

Grasin mukaan kansalliset ratkaisut pitkään ilman oleskeluoikeutta maassa olevien osalta nousivat vahvasti esiin sisäministeriön ilmiötyöskentelyssä, ja ne otettiin mukaan hankkeeseen, koska teemat linkittyvät toisiinsa.

Sen sijaan työllistyneiden, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta on hallitusohjelmassa kirjaus. Lakimuutos aiotaan antaa eduskunnalle ensi keväänä. Tarkoituksena on helpottaa heidän oleskeluluvan saamista työn perusteella.

Ulkomaalaislaissa todetaan, että oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on voimassa oleva matkustusasiakirja, jolla henkilöllisyys todistetaan.

– Siihen pykälään on mietitty kohtuullisuus­arviointia, jotta voitaisiin ottaa huomioon käytännön tilanteita, joissa on kohtuutonta edellyttää, että henkilö lähtee matkustamaan Suomen ulkopuolelle kansallista passia hankkimaan, Gras kertoo.

Kaikilla mailla ei ole edustustoa Suomessa ja koronapandemia on vaikeuttanut matkustamista. Grasin mukaan Maahanmuuttovirasto tekee jo nykyisin kohtuullisuusarviointia, joka on tarkoitus tuoda lainsäädännön tasolle. Hänen mukaansa joitakin vuosia sitten arvioitiin, että lakimuutos koskisi vuosittain vain muutamaa kymmentä ihmistä.

Kummatkin toimenpiteet perustuvat sisäministeriön Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan, joka on laadittu vuosille 2021−2024. Toimintaohjelma valmistui viime toukokuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?