Ruotsin puolustus­ministeri puhui Gripen-hävittäjien valinnan puolesta: ”Jos Suomi valitsee tämän...”

Hultqvist joutui Venäjän Ruotsin-suurlähetystön ryöpytykseen Ukraina-lausuntonsa vuoksi. Hultqvist ei halua kommentoida Venäjän reaktiota.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttaminen oli virhe, eikä ammattiarmeija ole toiminut. Nyt Ruotsi pyrkii luomaan Hultqvistin mukaan puitteet sille, että armeijaan voitaisiin ottaa vuosittain enemmänkin kuin 8000 asevelvollista.

19.11.2021 18:38

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist markkinoi avoimesti ruotsalaisia Jas Gripen -hävittäjiä tavatessaan suomalaisia politiikan toimittajia perjantaina Tukholmassa.

– Meillä on syvä kunnioitus Suomen prosessia kohtaan, mutta olemme hyvin ylpeitä tarjotessamme ruotsalaisen Jas Gripen -systeemin. Voimme tarjota jotakin, joka voi olla hyväksi tämän alueen turvallisuudelle. Jos Suomi valitsee tämän, sillä voi olla hyvin positiivinen vaikutus Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle, Hultqvist painotti.

Saabin tarjous pitää sisällään 64 Gripen-hävittäjää sekä kaksi johto- ja valvontalentokonetta.

Alla olevasta videosta näet Saab Gripen C -hävittäjän ohjelmanumeron Kaivopuiston lentonäytöksestä viime kesältä.

Hävittäjäkisassa ovat mukana myös Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia) sekä Dassault Rafale (Ranska). Kyse on jättimäisestä hankinnasta: hankkeeseen on varattu rahaa kymmenen miljardia euroa.

Hultqvist katsoi, että Suomen ja Ruotsin välisille operaatioille syntyisi kokonaan uusi alusta, jos Suomi päätyisi ostamaan samoja koneita, joita Ruotsikin käyttää.

– Sotilaallisesti, maantieteellisesti ja turvallisuuden kannalta Suomen ja Ruotsin täytyy pitää yhtä. Olemme vahvempia yhdessä, Hultqvist sanoi.

Jas Gripen -hävittäjä nousemassa ilmaan suomalais-ruotsalaisessa harjoituksessa vuonna 2016.

Hultqvist kuvaili Suomea Ruotsin läheisimmäksi kumppaniksi ja kertoi tavanneensa puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) ainakin kolmekymmentä kertaa. Kaikkosen edeltäjän Jussi Niinistön (sin) Hultqvist mainitsi tavanneensa noin viisikymmentä kertaa.

– Meillä on sodan aikaista suunnittelua, paljon yhteisiä harjoituksia sekä yhdessä työskenteleviä yksikköjä. Meillä on esimerkiksi ruotsalais-suomalainen laivastoyksikkö, joka ei ole kuin kaksi maata vaan yksi yksikkö, he tuntevat toisensa hyvin ja työskentelevät hyvin yhdessä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kohtasivat Bergan tukikohdassa Ruotsissa lokakuun lopussa.

Hultqvist kertoi Ruotsin tekevän parhaillaan valtavia investointeja armeijaansa ja satsaavan esimerkiksi ilmapuolustussysteemiinsä. Uusia rykmenttejäkin avataan.

Ruotsi on myös käynnistämässä uudelleen asevelvollisuusjärjestelmäänsä. Järjestelmän lakkauttaminen oli Hultqvistin mukaan virhe ja huono päätös.

Hultqvist hahmotteli, että vuodesta 2025 lähtien palvelukseen astuisi vuosittain 8000 asevelvollista. Kyse on vielä melko vähäisistä määristä, sillä vielä kylmän sodan aikana palvelukseen astui Ruotsissa vuosittain noin 60 000 asevelvollista.

– Täytyy edetä askel kerrallaan. Jos meille tulee 8000 joka vuosi, organisaatioon voi työntää 80 000 kymmenessä vuodessa, tätä ei voi nähdä vain yhden vuoden juttuna.

Hultqvistin mukaan Ruotsissa on tehty uusi analyysi turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

– Voi tulla synkempiä aikoja, ja se voi tapahtua hyvin nopeasti.

Hultqvist puhuu ”turvallisuusverkon rakentamisesta”, josta yksi keskeinen osa liittyy kansainvälisiin kumppanuuksiin.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden julisti Ruotsin-vierailunsa yhteydessä 2016, että Ruotsi on koskematonta maaperää, ja kohdisti sanansa suoraan Venäjän presidentille Vladimir Putinille. IS kysyi Hultqvistilta, voiko tämän tulkita peräti niin, että Ruotsi olisi saanut Yhdysvalloilta turvatakuut.

– Se oli hyvin mielenkiintoinen ja selkeä viesti Joe Bidenilta. Se on yhä validi (lausunto), en ole kuullut mitään muuta, Hultqvist kommentoi ja kuvaili Ruotsin ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä ”syväksi”.

Hultqvistin mukaan Ruotsilla ja Yhdysvalloilla on samanlainen kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskeva aiejulistus kuin Suomella ja Yhdysvalloillakin on.

Hultqvist viittasi myös Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen väliseen kolmenväliseen aiejulistukseen kolmenvälisestä puolustusyhteistyöstä, josta sovittiin puolustusministereiden kesken Pentagonissa toukokuussa 2018.

Perjantaina Ruotsissa kohistiin Venäjän Ruotsin-suurlähetystön Facebook-viestistä, jossa Venäjä paheksui Hultqvistin puheita ruotsalaiskouluttajien lähettämisestä Ukrainaan.

Suurlähetystön viestissä haluttiin muistuttaa ”herra Hultqvistia, ettei hän ole ensimmäinen sotilasjohtaja, joka yrittää pelotella Venäjää sankarillisen armeijansa voimalla suunnittelemalla joukkojensa lähettämistä Ukrainaan”.

– Muuten, viimeinen maailmankuulu ruotsalainen yritys tapahtui Pultavassa (ei niin kaukana Kiovasta) vuonna 1709, suurlähetystön viesti jatkui.

Pultavan taistelu käytiin Venäjän ja Ruotsin välillä, ja se päättyi ruotsalaisjoukkojen tappioon.

Hultqvist ei halunnut kommentoida suomalaistoimittajille Venäjän suurlähetystön viestiä. Hultqvistin mukaan Ruotsi on valmis tukemaan harjoitustehtävää Ukrainassa, jos Euroopan unioni tekee päätöksen tehtävästä. Hultqvist toi esiin, ettei kyse olisi aseellisesta ryhmästä.

– Olemme mukana jo Kanadan johtamassa Unifier-operaatiossa (Ukrainan tukena), ja meillä on miinanraivausprojekti Ukrainassa. Käytännöllinen solidaarisuus Ukrainan kanssa on hyvin tärkeätä. Krimin liittäminen Venäjään on vastoin kansainvälistä lakia ja säännöksiä, ja Ukraina on erittäin kovan paineen alla. Emme voi unohtaa, mitä tapahtui Krimillä, Hultqvist totesi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?