Työministeri Haatainen ei tunnistanut entisen erityis­avustajansa ehdotusta vierittää vastuu maski­sotkusta HVK:lle – ex-johtaja: Haatainen oli paikalla palaverissa

Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtaja Jyrki Hakola vahvistaa, että Haataisen erityisavustaja halusi tehdä HVK:sta syntipukin maskipulaan. Haatainen kertoi tiistaina IS:lle kuulevansa asiasta ensimmäistä kertaa. Hakola kertoo yksityiskohtia Haataisen työhuoneessa pidetystä palaverista.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) kutsui helmikuussa 2020 koolle palaverin, jossa esitettiin ajatus siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisesta Huoltovarmuuskeskuksesta tehtäisiin syypää maskipulaan. Haatainen ei muista keskustelua.

17.11.2021 17:20

IS kertoi tiistaina, että työministeri Tuula Haataisen (sd) entinen erityisavustaja Timo Nevaranta halusi kaataa vastuun maskipulasta Huolto­varmuus­keskukselle (HVK).

Asia kävi ilmi poliisin esitutkintamateriaaliin sisältyvästä Huoltovarmuuskeskuksen entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman sähköpostiviestistä.

– Palaverin lopuksi erityisavustaja Timo Nevaranta esitti ajatuksen, että jotta suojeltaisiin lähellä kansalaista olevien sairaanhoitopiirien mainetta, niin josko syy materiaalisen varautumisen epäonnistumisesta langetettaisiin HVK:n niskaan (ilmeisesti ajatuksella, että HVK:n ylipäiväiset suojaimet olisivat kansallisen pandemiavarautumisen mukaiset suojaimet ja että HVK mokasi, kun ei ole niitä uusinut, mutta ovathan ne kuitenkin todennäköisesti käyttökelpoisia), Lounema kirjoitti sähköpostiviestissään 26. helmikuuta 2020 työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajalle Antti Neimalalle ja ministeriön hallitusneuvokselle Kari Klemmille.

Haatainen kertoi IS:lle tiistaina kuullensa entisen erityisavustajansa ehdotuksesta ensimmäistä kertaa.

Näin Haatainen vastasi sanatarkasti IS:lle tiistaina.

– Anteeksi nyt en… Mikä tuo kohta oli? Sano… Haatainen aloitti.

HVK:n entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoi esitutkintamateriaalin perustella, että erityisavustajasi Timo Nevaranta oli esittänyt ajatuksen, että jotta suojeltaisiin lähellä kansalaista olevien sairaanhoitopiirien mainetta, niin josko syy materiaalisen varautumisen epäonnistumisesta langetettaisiin HVK:n niskaan. Miten kommentoit?

– Nyt en pysty yhtä yksityiskohtaa, varsinkaan jos tämä on heidän välinen keskustelu…En pysty mitenkään vastaamaan siihen. Sitä pitää varmasti kysyä asianomaisilta ihmisiltä itseltään. Kuulen ensimmäistä kertaa tuon, enkä ole tällä tarkkuudella lukenut niitä vielä. En osaa sanoa tuohon kyllä, vastata, nyt pysty kommentoimaan.

– Mulla ei ole ylipäätänsäkään tähän asiaan, kokonaisuuteen ministerinä enempää kommentoitavaa, koska se on nyt ollut siellä poliisitutkinnassa ja käyty läpi ja rikossyytettä ei ole nostettu ja se on minusta hyvä asia, että tämä on nyt selvyys siltä osin tähän asiaan. Mutta ministerinä minulla ei ole sen enempää tähän lisättävää. Eli nuo materiaalit mitä siellä on, niin siellä on asianomaisten ihmisten lausuntoja puolin ja toisin.

Nevaranta ei halunnut kommmentoida asiaa IS:lle.

Potkut maskisotkun vuoksi HVK:n toimitusjohtajan paikalta saanut Tomi Lounema kommentoi esitutkinnassa, että suojavarustehankinnat kuuluivat HVK:n sijasta STM:n hallinnonalan toimijoille. HVK:n varmuusvarastot avattiin STM:n päätöksellä 23.3.2020. STM:stä vakuutettiin tuolloin, että maskit tulevat riittämään, mutta pian kävi ilmi, että näin ei ollut.

Palaverissa mukana ollut HVK:n entinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola vahvistaa IS:lle Louneman sähköpostiviestissä esitetyt tiedot.

– Kyllä se pitää paikkansa, meitä taisi olla pöydän ympärillä seitsemän henkilöä. Louneman kanssa oltiin aika lailla tyrmistyneitä siitä, että mainehaittakysymys nousi niin isoksi kysymykseksi ja se, onko maskeja ja suojavarusteita ylipäätään saatavilla ja olemassa, jäi vähemmälle huomiolle. Niistä toki keskusteltiin, mutta mainekysymys nousi siinä niin vahvasti esiin... se ehkä rupesi olemaan niissä tilanteissa pienempi probleema kuin se, onko niitä varusteita.

Sairaanhoitopiirien varautumistaso oli todettu riittämättömäksi tammi-helmikuun vaihteessa 2020.

Eli teillä oli huoli suojavarusteiden riittävyydestä, mutta syntyi käsitys, että ministerin esikunta oli huolissaan työ- ja elinkeinoministeriön maineesta?

– No siitä, ja kuten Lounema kirjoitti, sairaanhoitopiirien maineesta, kun he toimivat lähellä kansalaisrajapintaa. Huoltovarmuuskeskus oli varmaan aika tuntematon organisaatio kansalaisille, sen nimiin ja niskaan... aivan kuin luotaisiin kuvaa, että HVK:n vastuulla olisi ollut varusteiden varastointi, hankkiminen ja varastojen ylläpito. Näinhän ei toki ollut.

Hakolan mukaan palaveri järjestettiin Haataisen työhuoneessa Aleksanterinkadulla.

Ministerillä pitäisi siis olla tiedossa, että tällainen ehdotus on esitetty, että HVK ottaisi piikkiinsä maskipulan?

– Varmaan kiire on ollut, ja kaikkea ei muistu mieleen, mutta se ei tietenkään poista sitä, että kyllä hän siellä paikalla oli kokouksen alusta loppuun asti. Istuimme siinä hänen huoneessaan pyöreän pöydän ympärillä. Kello kahdeksalta aamulla oli briiffi hänen pyynnöstään.

Lounema puolestaan kommentoi IS:lle, ettei hänellä ole mitään syytä uskoa, että hän olisi ymmärtänyt työministerin erityisavustajan puheet väärin.

– Se on edelleen relevantti asia siten kuin olen sen raportoinut.

Lounema lähetti sähköpostiviestinsä Neimalalle ja Klemmille pian palaverin jälkeen 26. helmikuuta 2020 11.54.

Lounema kertoo halunneensa informoida tuoreeltaan työministerin erityisavustajan ehdotuksesta HVK:n ohjaamisesta vastaavaa virkamiestä.

– Olihan tuo HVK:n kannalta sen kaltainen asia, että kun vaikeassa tilanteessa toimitaan, niin vielä tarjotaan tuollaista, että ottakaapa tämäkin... niin en olisi voinut laitoksen johtajana siihen suostua, sen takia halusin sen ministeriöön osastopäällikölle saattaa tiedoksi, ettei se asia tule hänelle yllätyksenä, jos asia jatkuisi.

Palaverissa itse paikalla ollut Klemm toteaa, ”ettei hän lähde kiistämään, mitä Lounema tai Hakola ovat sanoneet”.

Hakola vahvisti aiemmin esitutkintamateriaalissa esitetyt tiedot Iltalehdelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?