Entinen huippuvirkamies esittelee keinot katastrofin varalta: Tärkeintä on pysäyttää turvapaikka­hakemusten virta ja laittaa rajat kiinni

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierittää vastuun turvapaikkakysymyksistä sisäministeri Maria Ohisalolle ja lupaa, että valmiuslain uudistus alkaa nyt.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston entisen osastopäällikön Jorma Vuorion mukaan turvapaikkahakemusten vastaanottoa on mahdollista rajoittaa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson käynnistää valmiuslain uudistuksen.

13.11.2021 7:00

Kokoomus vaatii pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta muuttamaan lainsäädäntöä, jotta turvapaikkahakemusten vastaanotto voidaan keskeyttää hybridivaikuttamistilanteessa, jossa kansallinen turvallisuus on uhattuna.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) heittää pallon sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr).

– Ministeri Ohisalo vastaa turvapaikkakysymyksistä. On varmasti syytä katsoa, onko tarvetta normaalin lainsäädännön puitteissa tehdä vielä jotain, Henriksson sanoo IS:lle.

Henrikssonin mielestä on kuitenkin selvää, että valmiuslakia pitää uudistaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ihmetteli eilen torstaina Ylelle, että siitä on jo puolitoista vuotta, kun Mäntyniemessä kovasti puhuttiin valmiuslain uudistamisen tarpeesta.

– Puolitoista vuottahan me olemme eläneet tämän pandemian keskellä ja olemme myös päättäneet, että kun pandemia on ohitse, tätä ruvetaan tekemään. Valmistelu alkaa nyt ja tämä tullaan tekemään parlamentaarisesti, Henriksson vastaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastaa turvapaikkakysymyksistä.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston eläkkeelle jääneen osastopäällikön ja Maahanmuuttoviraston entisen ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan turvapaikkahakemusten vastaanottoa on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi Belgia otti vastaan vain tietyn määrän hakemuksia päivässä, kun sinne tuli muutama vuosi sitten paljon turvapaikanhakijoita.

– Se täyttää kaikki kansainväliset sopimukset, Vuorio sanoo IS:lle.

Unkari puolestaan valikoi hakijat ja otti vastaan vain humanitaarisen avun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita. Itävallalla on käytössään hätätilamekanismi, jolla voidaan pysäyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto, jos tilanne äityy yhtä pahaksi kuin vuonna 2015.

– Ei tämä ole poikkeuksellista, etteikö näin voisi tehdä. Mutta se edellyttäisi, että meillä olisi valmiuslaissa määritelty poikkeusoloiksi tällainen tilanne, oli kyse sitten hybridivaikuttamisesta tai siitä, että kapasiteetti ei enää kestä.

Vuorio toteaa, että valmiuslainsäädäntö täytyisi valmistella huolellisesti, sillä kansainvälisiä velvoitteita Geneven pakolaissopimuksesta lähtien on.

– Poikkeusoloissa (hakemuksia) voidaan rajoittaa ja raja kyllä voidaan varmasti sulkea sellaisessa tilanteessa.

Suomelta puuttuu lainsäädännöstä myös EU-oikeuden mahdollistama rajamenettely.

– Turvapaikkamenettely tapahtuu rajalla. Henkilöitä ei päästetä siitä eteenpäin, Vuorio sanoo.

Niiden henkilöiden hakemukset, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, ratkaistaan nopeasti ja heidät poistetaan maahan, josta he ovat tulleet, tai kotimaahansa. Selkeästi suojelun tarpeessa olevat voidaan ottaa turvapaikkaprosessiin.

Rajamenettely koskee nimenomaan EU:n ulkorajoja, eli se voitaisiin ottaa käyttöön Suomen ja Venäjän rajan osalta. Vuorio kertoo, että rajamenettelykeskustelu käytiin venäläisten viranomaisten kanssa vuonna 2015, kun Suomeen tuli Venäjältä turvapaikanhakijoita.

Lue lisää: Poliitikot kertovat, miten Suomi on varautunut hybridi­operaatioon itärajalla – oppositio syyttää: ”Huonosti on varauduttu”

– He tulkitsivat takaisinottosopimusta Venäjän ja Suomen välillä niin, että jos kerran Suomi ottaa heidät sisälle maahan, niin heitä ei oteta takaisin, mutta jos Suomi olisi pitänyt heidät rajan tuntumassa, tilanne olisi ollut toinen.

Vuorio oli maahanmuutto-osaston johtajana tapaamassa myös Venäjän sisäministeriä Suomen silloisen sisäministerin Petteri Orpon (kok) kanssa.

– Orpo kyllä pani kaikkensa peliin ja kävi näitä neuvotteluja aidosti tästä tilanteesta.

Vuorio ihmettelee, miksei EU:n muskeleilla käydä nyt keskustelua Irakin kanssa siitä, että maan pitää ottaa kaikki kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat takaisin.

– Nykyisen sisäministerin (Ohisalo) aikana on keskitytty vain rikollisiin ja muita ei ole juurikaan palautettu. Muut maat ovat kyllä pystyneet palauttamaan Irakiin muitakin kielteisen paikan saaneita kuin rikollisia.

Vuorio huomauttaa, että EU tukee Irakia sekä taloudellisesti että myöntämällä viisumeita.

– Nythän voitaisiin käyttää taloudellisia pakotteita ja viisumivipuvartta, joka on jo Schengen-säännöstössä, eli jos jokin maa ei ota omia kansalaisiaan takaisin, niin voidaan ruveta vaikeuttamaan viisumin saantia.

Lue lisää: Marin painotti kysely­tunnilla: ”Suomi ei hyväksy hybridi­vaikuttamista omilla rajoillaan

Vuorion mukaan yksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tehtävistä on tukea EU-maita tehokkaissa palautuksissa ja järjestää lentoja, mutta se edellyttäisi keskustelua Irakin kanssa siitä, että maa ottaa kielteisen päätöksen saaneet vastaan.

– Silloin signaali menisi lähtöpäähän eikä sieltä lähdettäisi, jos tiedettäisiin, ettei oikeasti ole mahdollisuuksia turvapaikan saantiin ja paluu on edessä.

Rajamenettelyn muutos voitaisiin Vuorion mukaan viedä läpi eduskunnasta viikoissa.

– Jos se saataisiin käsittelyyn joulutauon jälkeen, niin keväällä meillä olisi tämä rajamenettely olemassa.

Poikkeusoloissa voitaisiin turvautua järeämpiinkin toimiin. Vuorio uskoo, että nykyisestä eduskunnasta löytyy tahtotila valmiuslain muuttamiseen, vaikka se edellyttääkin perustuslain säätämisjärjestystä.

Vuorion ihmettelee puhetta siitä, että nyt on paljon paremmat valmiudet vastaanottaa turvapaikanhakijoita kuin vuosina 2015–16.

– Tärkeintä olisi, että jos joudutaan katastrofaaliseen tilanteeseen, niin on lainsäädäntö siihen, että pystytään pysäyttämään virta ja laittamaan rajat kiinni, Vuorio sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?