Onko Suomi varautunut Venäjän hybridioperaatioon itärajalla? Ryhmäjohtajat vastaavat - Politiikka - Ilta-Sanomat

Poliitikot kertovat, miten Suomi on varautunut hybridi­operaatioon itärajalla – oppositio syyttää: ”Huonosti on varauduttu”

IS kysyi suurimpien puolueiden ryhmäjohtajilta, mitä jos itärajalle alkaisi tulla turvapaikanhakijoita kuten Puolan ja Valko-Venäjän rajalle.

Valko-Venäjä on tuonut turvapaikanhakijoita Puolan rajalle, ja Puola pitää rajansa kiinni. Suomella on EU:n pisin ulkoraja. Ryhmäjohtajat yhtä lukuun ottamatta kannattavat samaa tiukkaa rajalinjaa hybridioperaatiossa.

9.11. 18:45

Miten Suomi on varautunut, jos itärajalle alkaisi tulla massoittain turvapaikanhakijoita?

Suurimpien puolueiden ryhmäjohtajat, vihreitä lukuun ottamatta, kannattavat tiukkaa linjaa, jos EU:n pisimmällä ulkorajalla alkaisi hybridioperaatio ja turvapaikanhakijoita ajettaisiin kohti Suomea.

Kai Mykkänen.

– Huonosti on varauduttu. Niin kuin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) A-Studiossa tuntui sanovan, hallitus lähtee siitä, että Suomi ei keskeytä turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, vaikka he olisivat välikappale painostukselle muun motiivin takia, ryhmäjohtaja Kai Mykkänen (kok) sanoi.

– On lähinnä varauduttu johonkin laajamittaiseen kassienkanto-operaatioon. Eli varautuminen on Marinin hallituksella ilmeisesti sitä, että tänne on erittäinkin avoimet ovet, ryhmäjohtaja Ville Tavio (ps) totesi.

– Suomessa on syytä varautua tällaiseen. Varautumisen lähtökohta on kansainvälisten sopimusten kunnioittaminen ja tähän liittyvä hallituksen esitys on käsittelyssä, ryhmäjohtaja Atte Harjanne (vihr) sanoi.

Hallitus valmistelee lakia, johon opposition kokoomus ja perussuomalaiset eivät ole tyytyväisiä. Hallituspuolueet Sdp ja keskusta eivät laista puhuneet.

Lue lisää: Kommentti: Valko-Venäjän pitäisi jo herättää Sanna Marinin hallitus hybridi­unesta – mitä jos Venäjä tekisi meille saman?

Muistissa on loppuvuosi 2015 ja alkuvuosi 2016, jolloin Venäjä toi kahdelle pohjoisen raja-asemalle tipoittain noin 1 800 turvapaikanhakijaa ja Suomi heidät maahan päästi. Suomi neuvotteli tuolloin Venäjän kanssa kahden kesken ja pienimuotoisempi hybridioperaatio päättyi.

Ville Tavio.

– Suomessa vaadittaisiin päätös siitä, että esimerkiksi Venäjä ei voi lähteä Suomea hybridioperaatiolla painostamaan, vaan raja pysyisi silloin kiinni ja tänne ei otettaisi silloin ketään, Tavio sanoi.

– Olin itse sisäministerinä käynnistämässä valmiuslain muutoshanketta viime vaalikauden loppupuolella oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) kanssa. Kansainvälisen oikeuden harkinta on siinä erittäin mutkikasta. Sitä ei saatu vietyä läpi. Nyt kahteen vuoteen siitä ei ole kuulunut mitään ja hallitus on haudannut koko hankkeen, Mykkänen tuskaili.

Kaikesta huolimatta hallituspuolueet kannattavat hybridioperaatioissa samaa tiukkaa linjaa, mitä EU:n hyväksymänä on viime aikoina EU:n ulkorajoilla tehty.

Talvella 2020 ennen koronaa turvapaikanhakijoita tuli Turkista Kreikan rajalle, ja Kreikka ei väkeä rajan yli päästänyt.

Tänä syksynä Valko-Venäjän ja Liettuan rajalla väkeä ei päästetty rajan yli, ja nyt Valko-Venäjä on tuonut Lähi-idästä kotoisin olevia turvapaikanhakijoita Puolan rajalle.

Jos Venäjä tekisi samoin itärajalla, rajojen sulkemiselle hybridioperaatiossa on vahva tuki miltei läpi puoluekentän.

– On tehty käytännössä se, mitä Suomessakin pitäisi valmistautua tekemään tällaisessa poikkeustilanteessa tekemään. Joudutaan toteamaan, että edellytykset rajat yli tapahtuvalle turvapaikanhaulle ovat väliaikaisesti menneet ja keskeyttämään tietyllä rajaosuuksilla tai koko rajalla se toiminta. Nyt on näytetty, että näin on EU:n jäsenmaan mahdollista toimia. Suomessa ei hallitus vieläkään halua nähdä, että tällaista tarvetta olisi lainsäädäntöön tehdä, kokoomuksen Mykkänen huomautti.

Antti Lindtman.

– Kun ihmiset pakenevat aidosti vainoa, kansainväliset sopimukset on tehty sitä varten ja niistä on syytä pitää kiinni. Mutta silloin kun on kyse hybridivaikuttamisesta, toimet pitää olla sen mukaisia. Koko EU:n pitää tukea rajavaltioita sekä poliittisesti että aineellisesti Frontexin kautta. Jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus pitää huolta oman maansa vakaudesta ja turvallisuudesta, kun niitä pyritään heikentämään, ryhmäjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoi.

Juha Pylväs.

– Ei tällaiseen toimintaan pidä mennä, että käytetään ihmisiä oman valtion vaikuttamiskeinona. Tiukalla kannalla olen. Rajat pitää pitää kiinni. Niillä, joilla ei ole lupaa Euroopan alueelle tulla, ei heillä ole tänne mahdollista tulla. Ne, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ovat asia erikseen. Tämä vaikuttaa, että siitä ei ole kyse, kun valtio ohjaa ihmisiä EU-rajalle, ryhmäjohtaja Juha Pylväs (kesk) näki.

– Ei tule päästää rajan yli. On esimerkkejä muuallakin maailmassa, jossa rajavalvonta toimii ja rajoja pidetään tiukasti kontrollissa. Ei turvapaikkaoikeutta ole tehty massasiirtolaisuuden väyläksi. Henkilö, joka väittää kansainvälisten sopimusten sallivan laajamittaisen siirtolaisuuden, myöntää, että kansainvälisiä sopimuksia ei ole noudatettu, perussuomalaisten Tavio pohti.

Vain vihreiden ryhmäjohtaja Atte Harjanne ei ollut tiukan linjan kannattaja mahdollisessa hybridioperaatiossa itärajalla.

– Pakolaissopimus on syytä olla lähtökohta ja miettiä, mikä on toimiva työkalupakki. En ole varma, että onko mahdollisimman tiukka rajat kiinni -linja se vaikuttavin keino olla varautunut tämän tapaiseen tilanteeseen.

Atte Harjanne.

– On vaikea ottaa kantaa tilanteeseen, jota ei ole olemassa. On aste-ero, miten ihmisiä otetaan vastaan ja huolehditaan, että kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Kysymys ei ole vain siitä, että onko raja kiinni vai auki, Harjanne sanoi.

– Valko-Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa. Hädänalaisten käyttäminen hybridivaikuttamisen välineenä on julmaa ja väärin. Pakolais- ja turvapaikkajärjestelmä itse asiassa auttaisi torjumaan tämäntapaista hyväksikäyttöä, Harjanne jatkoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?