Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan Suomen rajaa ei voi sulkea kokonaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan Suomen rajaa ei voi sulkea kokonaan – ”Jostain kohdasta turvapaikkaa pitäisi pystyä hakemaan”

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan EU:n rajoilla on käynnissä valtiollista ihmis­salakuljetusta, ja tilanne on erittäin vakava.

Sisäministeri Maria Ohisalo arvelee, että kokoomuksen ehdotus turvapaikanhaun rajoittamisesta ei olisi kansainvälisten sitoumusten mukainen.

9.11. 15:20 | Päivitetty 9.11. 16:25

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan Valko-Venäjän ja EU:n rajalla tapahtuu hybridivaikuttamista, jonka EU:n sisäministerit ovat tuominneet jo kuukausia sitten.

– Voidaan sanoa, että meillä on käynnissä valtiollista ihmissalakuljetusta EU:n rajoilla, ja tilanne on erittäin vakava, Ohisalo sanoi toimittajille eduskunnassa.

Ohisalon mukaan tilanne on ratkaistava EU:n tasolla eikä yksittäisten jäsenvaltioiden toimesta. Hänen mukaansa Suomen aktiivisesti ajama EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapaketti toisi työkaluja, joilla voitaisiin reagoida erilaisiin tilanteisiin. Hybridivaikuttaminen on kuitenkin uusi ilmiö, johon ei Ohisalon mukaan ole vielä täydellisiä työkaluja millään jäsenvaltiolla.

– Pidän tärkeänä, että komissaarit lähtevät nyt myös kolmansiin maihin ratkomaan näitä kysymyksiä.

Kokoomus on ehdottanut Suomeen lainsäädäntöä, jolla turvapaikanhakua voitaisiin rajoittaa ja estää tilapäisesti hybridivaikuttamistilanteessa, jossa pyritään aiheuttamaan levottomuutta ja epävakautta Eurooppaan.

Ohisalon mukaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, mutta jokaisessa tilanteessa pitää katsoa, mistä on kyse. Jos kyse on hybridivaikuttamisesta, siihen täytyy Ohisalon mukaan reagoida eri tavalla kuin jos vain haetaan turvapaikkaa.

– Käytännössä tämä ehdotus ei taitaisi olla meidän kansainvälisten sitoumusten mukainen. Jostain kohdasta rajaa se turvapaikka pitäisi pystyä kuitenkin hakemaan, Ohisalo kommentoi kokoomuksen ehdotusta.

Hän ei katsonut tehtäväkseen arvioida, menetelläänkö Puolassa ja Baltiassa tällä hetkellä laittomasti.

Suomessa on sisäministerin mukaan opittu paljon vuosista 2015–16, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja valmistautumista vastaavanlaiseen laajamittaiseen maahantuloon on tehty.

Hänen mukaansa tieto vaihtuu viranomaisten kesken nykyisin paljon paremmin kuin aiemmin, tietoa kerätään aikaisemmassa vaiheessa ja viranomaiset harjoittelevat erilaisia tilanteita.

– Siinä kohtaa ollaan tosi myöhässä, jos Suomen rajoilla tapahtuu tällainen tilanne. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan paljon aikaisemmassa vaiheessa kolmansiin maihin, että sieltä ei lähetetä ihmisiä tänne. Ei se ole myöskään kolmansien maiden mielestä ok, että heidän kansalaisiaan hyväksikäytetään tällä tavalla.

Ohisalo kertoo Suomi seuraavan aktiivisesti tilannetta Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.

– Totta kai me teemme omaa varautumista. Jos olisi erittäin vaikeita tilanteita, niin kyllähän me koronan aikana olemme rajanylityspaikkoja myös sulkeneet. Tällaisiakin mahdollisuuksia meillä on käytössä.

Ohisalon mukaan nykyinen rajavartiolaki mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen erityistapauksissa, mutta yksi rajanylityspaikka pitää jättää auki turvapaikka­hakemuksen jättämistä varten kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Suomen viranomaisten käsitys on Ohisalon mukaan tällä hetkellä se, että Puolan rajalla olevien ihmisen määrä ei ole vielä niin suuri, että se muodostaisi riskin Suomen kannalta.

Ohisalo kertoo, että Suomi on varautunut laajamittaiseen maahantuloon siten, että tietoa vaihdetaan EU:n sisällä jo ennen kuin ihmiset ovat Suomen rajalla.

– Tiedonvaihto, yhteinen harjoittelutoiminta, viranomaisille toimintamahdollisuuksien luominen. Rajavartiolaitos on saanut tällä hallituskaudella lisärahoitusta muun muassa tekniseen valvontaan ulkorajoille, Ohisalo luetteli konkreettisia keinoja.

Hänen mukaansa myös valmiuslainsäädännön uudistaminen on keino varautua laajamittaiseen maahantuloon.

– Se on pitkä prosessi, mutta sen yhteydessä pitää miettiä, ovatko viranomaisten toimintavalmiudet ja -valtuudet oikeanlaiset.

Valmiuslainsäädännön uudistaminen on Ohisalon mukaan paikka arvioida myös sitä, miten hybridivaikuttamiseen voidaan reagoida.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?