Krista Kiuru IS-haastattelussa: ”Olemme päätyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) pitää ydinongelmana sitä, että Suomessa on yhä lähes 700 000 rokottamatonta. Kiuru patistaa viranomaisia koronatoimiin ja tähdentää, että rajoitustoimet kohdistuisivat nimenomaan rokottamattomiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan tilannekuva epidemian kehityksestä on ollut liian valoisa. Tähän on Kiurun mielestä vaikuttanut osaltaan se, että loppukesällä ja alkusyksystä moni asiantuntija arveli viruksen olevan ikään kuin voitettu. Kiuru sanoo ajattelevansa, että ”emme ole vielä lähelläkään satamassa”.

5.11.2021 5:55

Suomessa on eletty syksyllä pitkän koronakitkuttelun jälkeen vapauden aikaa.

Työpaikoille on virrannut enemmän väkeä, harrastukset ovat alkaneet pyöriä normaalisti, ulkomaanmatkailu on käynnistynyt uudelleen, junissa ja busseissa ei ole ollut pakko käyttää maskia ja yökerhoissa on voinut juhlia aamuyöhön asti, jos on näyttänyt koronapassin portsarille.

Yli 12-vuotiaiden rokotekattavuus on ylittämässä tällä viikolla 80 prosentin rajan, ja valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan hallituksen hybridistrategian mukaisesti.

Voisi siis kuvitella, että sosiaali- ja terveysministeriössäkin olisi ilmassa hilpeyttä tai ainakin varovaista toiveikkuutta.

Mikäli näin on, niin optimismi ei ole tarttunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd).

– On iloinen asia, että pääsemme edes yli 80 prosentin, mutta samaan aikaan tilanne vetää varsin synkäksi. Meillä on liian monta rypäsaluetta. Maa jakautuu vahvan rokotekattavuuden itään ja heikomman rokotekattavuuden länteen. Meidän isoimmat ja hankalimmat epidemian leviämisalueet ovat etelässä ja lännessä eikä tilannetta auta, että rokotekattavuus näillä alueilla on keskimääräistä alhaisempi, Kiuru sanoo työhuoneessaan ministeriössä FFP2-maski naamallaan.

Kiuru kaivaa esiin Ilta-Sanomissa julkaistun kartan, josta käy ilmi, että kun ilmaantuvuus on Itä-Suomessa noin 50 koronatartuntaa 100 000 asukasta kohti viimeisen 14 vuorokauden aikana, niin esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla luku on lähes 260.

– Tosiasia on, että meillä on lähes 700 000 (693 000) yli 12-vuotiasta, joilla ei ole rokotuksia. Tämä on se porukka, jonka vuoksi numerot ovat näin ylhäällä. Meillä on alueita, joissa rokottamattomien ilmaantuvuus on 700. THL on todennut, että kaikki rokottamattomat suomalaiset tulevat sairastumaan tähän tautiin jossakin vaiheessa ja jopa toisenkin kerran. Kun he tulevat sairastumaan, he rasittavat systeemiä, jonka kantokyky on koetuksella.

Maltillisen arvion mukaan kolme prosenttia rokottamattomista sairastuisi vakavasti, jolloin puhuttaisiin yli 20 000 henkilöstä.

Kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle on merkittävä, vaikka tauti menisi rokottamattoman väestön läpi useammankin vuoden kuluessa.

– Rokotekattavuuden pitäisi olla lähempänä 90 prosenttia, jotta pystyisimme pysyvästi elämään tämän epidemian varjossa. Tanskassa oli viime viikolla rokotekattavuus yli 86 prosenttia, ja silti Tanska joutuu miettimään rajoituksia uudelleen, Kiuru sanoo.

Toisin kuin useimmat muut ministerit, Kiuru käyttää yhä eduskunnassa maskia. Kiuru perustelee tätä sillä, että ”alueella, jolla työskentelemme, on voimassa kehotus käyttää maskia sisätiloissa”.

Suomi on Pohjoismaista heikoimman rokotekattavuuden maa. Rokotekattavuus on melko alhaisella tasolla etenkin pari-kolmekymppisten keskuudessa. Huomionarvoista on, että suurimman osan sairaalahoitoa vaativista koronavirustartunnoista aiheuttavat rokottamattomat yli nelikymppiset, siis aktiivisessa työiässä olevat henkilöt.

Yksi syy Suomen toivottua alhaisempaan rokotekattavuuteen on Kiurun mukaan erittäin pitkä rokotteiden annosväli. Kiurun kritiikki kohdistuu rokoteasiantuntijoiden suuntaan.

– Kun deltavirus tuli, meni luvattoman kauan ennen kuin rokoteviranomaiset suosittelivat annosvälin muuttamista. Toivoin jo heinäkuussa, että tähän asiaan puututtaisiin ripeästi. Pitkä annosväli johti siihen, että monet nuoret olivat vailla kakkosrokotetta elokuussakin, ja aika valoisa käsitys epidemian tulevista vaiheista johti siihen, että moni nuori ihminen ei pitänyt rokotesuojan hankkimista niin olennaisena asiana.

Kokonaisvastuu koronan hoitamisesta on hallituksella. Hallitus on ruokkinut käsitystä valoisasta tilanteesta pääministerin johdolla.

Pääministeri Sanna Marin (sd) lähetti kansalaisille syyskuun lopulla IS:n haastattelussa vapaudenviestiä ja sanoi, että ”nyt saa mennä, kokea ja tehdä”.

Marin on ollut koronakriisin aikana Kiurun tukinainen, kun Kiuru on saanut rapaa niskaansa niin hallituksen sisältä kuin ulkopuoleltakin.

Hallituslähteiden mukaan koronapäätöksenteon dynamiikka alkoi muuttua loppukesästä, eikä Marin antanutkaan enää varauksetonta tukeaan Kiurulle.

Jäitkö hallituksen sisällä yksin? Onko hallitus tehnyt virheitä koronaviestinnässään?

– Kesällä epidemiatilanne olikin parempi ja rajoitustoimia purettiin. Deltavirus levisi kuitenkin maahan hyvin nopealla aikataululla. Tilanne lähti pahenemaan juuri sen takia, että meillä ei ollut vielä kakkostestejä käytössä rajoilla, kun jalkapalloturistit tulivat Venäjältä takaisin.

Kiurun esikunnasta täsmennetään, etteivät kakkostestit olleet vielä säännöstasolla käytössä kesäkuussa. Nykyisin toinen koronatesti on tehtävä, jos tulee maahan esimerkiksi puutteellisella rokotussarjalla.

– Samaan aikaan kausityöntekijät toivat meille rajojen yli erittäin suuren delta-aallon, minkä johdosta tautitilanne alkoi pahentua nopeasti elokuussa. Sanoisin, että iso kuva on kohtuullisen hyvin ymmärretty hallituksen piirissä nyt myöhäissyksyn aikana. Paine on ollut koko epidemian ajan suuri sille, että tarvitaanko lainkaan rajoituksia, Kiuru sanoo.

Jonkinlaisena signaalina voi pitää sitä, että hätäjarrumekanismin poliittinen käsittely alkoi viime viikolla. Kyse on hallituksen hybridistrategiasta löytyvästä työkalusta, jonka käyttöönotto tarkoittaisi paluuta valtakunnan tason ohjaukseen epidemian hoidossa.

– Hätäjarrumekanismi on tarpeen, jos tilanne edelleen heikkenee ja alueet eivät saa epidemiaa hallintaan, Kiuru näkee.

Olisiko hallituksen pitänyt odottaa, että rokotekattavuus nousee korkeammaksi ennen kuin lähdettiin viestimään, että tilanne alkaa olla ohi?

– No, nyt on tärkeää katsoa tulevaisuuteen ja nähdä, mihin suuntaan epidemia on menossa. Painavat arviot, jotka on esitetty Suomen tautitilanteesta myös maan rajojen ulkopuolelta, kertovat siitä, että tilanteemme ei ole riittävästi hallinnassa ja siksi olen toivonut, että alueet eivät jää odottamaan luotsia, joka saattaa tämän laivan satamaan vaan tässä tilanteessa on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin, ettei hätäjarrua tarvita.

Kiuru huomauttaa, että Euroopan tartuntatautivirasto ECDC on ottanut Suomen epidemiatilanteen tarkkailuun.

– Tartuntojen määrä on lisääntynyt liian nopeasti seurantajaksolla, ja olemme päätyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa. Näitä maita oli listauksessa seitsemän. Alapuolella olivat enää kaikkein pahimman tautitilanteen maat, kuten Baltian maat. On saatava vakautta aikaan, jotta emme hohkaa Euroopan koronakartalla punaisella.

Kiurun arviota siitä, ettei epidemiatilanne ole hallinnassa, voi pitää kovana. Yksi asiantuntija puhuu asemasotavaiheesta ja sanoo, että ”epidemia on hallinnassa, mutta liian korkealla tasolla”.

Kiurun mukaan alueiden tulisi käyttää nykyisiä työkaluja, joihin kuuluvat esimerkiksi yleisötilaisuuksiin liittyvät rajoitukset. Ravintolarajoitukset ovat valtioneuvoston päätösvallassa.

– Meillä on tällä hetkellä kahdeksan leviämisvaiheen aluetta. Erityisesti näillä alueilla tulisi pyrkiä määrätietoisesti sammuttamaan tartuntaryppäitä. Olen ihmetellyt, mitä odotetaan.

Miten uusia rajoituksia perusteltaisiin esimerkiksi urheiluseuroille, ravintoloille tai kulttuurialalle?

– On aivan selvää, että kukaan ei rakasta rajoituksia. Haasteena on rajallinen terveydenhuollon kapasiteetti. Meillä on kysymys tällä hetkellä isosta rokottamattomien epidemiasta. Jos tilanne kriisiytyy, terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumisen takia osa rokotetuista saattaa jäädä ilman tarvittavaa hoitoa. Silloin heiltä evätään mahdollisuudet esimerkiksi leikkauksiin tai johonkin perustason hoitoon sen takia, että pandemia kuormittaa viranomaisia muun muassa testauksen, jäljityksen ja rokottamisen osalta.

Kiuru kertoo olevansa valmis esittämään koronapassin käyttöönoton laajennuksia. Kuva sosiaali- ja terveysministeriön sisäpihalta.

Kiuru lisää, ettei hoidon priorisoinnissa voida antaa merkitystä sille, onko potilas aiheuttanut sairautensa itse välinpitämättömyydellään.

– Kun puhumme nykyisistä toimivaltuuksista, joita viranomaisilla on työkaluinaan, niin koronapassilla on iso merkitys, koska ne, joilla rokotus on, vapautuvat lähtökohtaisista kaikista rajoitustoimista, joita alueilla saatettaisiin ottaa tartuntaryppään sammuttamiseksi käyttöön. Rajoitustoimet kohdistuisivat silloin nimenomaan rokottamattomiin, Kiuru tähdentää.

Koronakeskustelun ytimessä on tällä hetkellä se, miten rokotettujen perusoikeudet suhteutuvat rokottamattomien perusoikeuksiin.

Kiuru kertoo olleensa ”hyvin pitkään sillä kannalla, että tällaisessa pandemiassa meidän pitää pystyä rajoittamaan jonkun perusoikeutta, jotta useiden perusoikeuksien toteuttaminen olisi aidosti mahdollista”.

– Olen itse valmis esittämään koronapassin käyttöönoton laajennuksia Suomessa, mutta oikeudellinen arviointi on tehtävä huolellisesti, jotta ehdotukset saadaan eduskunnassa läpi. Perustuslakivaliokunta arvioi viime kädessä, missä raja kulkee.

Koronapassi on toiminut toistaiseksi rajoituksista vapautumisen välineenä. Jos passi toimisi rajoitustoimena, sillä voitaisiin rajoittaa rokottamattomien lähikontakteja. STM selvittää Kiurun mukaan koronapassin käytön laajentamista työpaikoille.

– Omassa kotimaakunnassani Satakunnassa ison akkutehtaan rakennustyömaan epidemia levisi väestöön, ja sillä on ollut kallis hinta satakuntalaisille. Rakennustyömailla ja teollisuuden työpaikoissa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, joiden rokotesuoja on jäänyt varsin kehnoksi, on arvioitu, että paikoitellen jopa 60–70 prosenttia saattaa olla rokottamattomia näissä työyhteisöissä. Myös hoiva- ja hoitohenkilökunnan rokotesuojan tarpeellisuudesta on käyty keskustelua, näitä kysymyksiä selvitämme yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan koronapassin laajennuksen selvittely venyy ensi vuoden puolelle.

Miksi selvittelyssä kestää näin kauan?

– Itse sain tämän (koronapassin) tehtäväksi elokuun 5. päivä, muistan sen hyvin, kun oli syntymäpäiväni ja olin silloin lomalla. Meidän substanssiministeriöt, joiden hallinnonaloilla koronapassin käyttö on merkityksellisempää, ovat olleet ennen sitä selvitysvastuussa. Siinä taisi mennä viisi vai kuusi viikkoa, kun olimme sen STM:ssä tehneet. Meidän täytyy varautua siihen, että nykyinen passi on käytössä myös ensi vuoden puolella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?