Koronapassin mahdollinen laajentaminen terveydenhuollon ammattilaisiin on kysymys, jota arvioidaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Samalla on selvinnyt, että kyse on sekä poliittisesti että oikeudellisesti erittäin hankalasta ja monimutkaisesta asiasta.
Nykyisen lain mukaan EU:n digitaalista koronatodistusta eli kansankielellä koronapassia voidaan käyttää rajoitusten vaihtoehtona tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joiden ei katsota olevan välttämättömiä tavallisen elämän tai lakisääteisten palvelujen saavuttamisen kannalta. Koronapassin laajentaminen työpaikoille veisi sen käytön huomattavasti pidemmälle, sillä vaihtoehtoa sille ei käytännössä olisi.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi maanantaina Yle A-Studion haastattelussa, että koronapassin nykyisenlaisen käytön mahdollistava lainsäädäntö tullaan todennäköisesti pitämään voimassa myös vuodenvaihteen jälkeen. Muun muassa pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on vaatinut passin käytön jatkamista.
Sen sijaan terveydenhuollon henkilöstön koronapassia koskevat päätökset ovat venymässä ensi vuoteen. Syynä on lähestyvä joulu ja eduskunnan istuntotauko.
– Kaikki ne kysymykset, joissa laajennetaan koronapassia tai mahdollisesti jotain muuta pykälää muutetaan, vaativat todennäköisesti pidemmän ajan. Kyllä se menee ensi vuoden puolelle, Varhila totesi lähetyksessä.
Koronapandemian aikana eduskunta on välillä joustanut sovituista työajoistaan ja istuntotauoistaan, kun se on nähty kriisin hoitamisen kannalta välttämättömäksi. Myös ministeriöissä on tarvittaessa paiskittu hartiavoimin töitä koronaan liittyvien lakiesitysten valmiiksi saamiseksi.
Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kuloveden mukaan myös hoitajien rokotussäännösten muuttamisessa olisi mahdollista edetä sovittua nopeammalla aikataululla jos asia nähdään riittävän tärkeäksi ja kiireelliseksi.
– Istuntotauot on alustavasti päätetty, mutta kuten on nähty, niin eduskunta on niistä aiemminkin joustanut jos se on ollut välttämätöntä, Kulovesi sanoo IS:lle.
Käsittelyn aikataulun muuttaminen on poliittisen harkinnan paikka, hän muistuttaa.
– Puhemies sitten viime kädessä sanoo, mitä tehdään. Ei se mitenkään poissuljettua ole, mutta olen ymmärtänyt että heillä menee tässä valmistelussakin aikaa, eli tiedossa ei ole, milloin sääntely olisi sillä mallilla että se voitaisiin tuoda eduskuntaan, Kulovesi toteaa viitaten sosiaali- ja terveysministeriön tekemään selvitystyöhön.
Toistaiseksi suunnitelmana on ollut jättää mahdolliset päätökset hoitajien suojaamisesta ensi vuoteen. Ennen joulutaukoa STM siis keskittyy ainoastaan saamaan koronapassin nykyisen käytön mahdollistamat lakimuutokset valmiiksi.
– Ymmärsin heidän tuovan nyt tämän nykyisen lainsäädännön määräajan pidentämisen ja tämä muu sääntely tulee sitten perässä kun se on valmista, Kulovesi sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Kotihoidossa työskentelevien hoitajien rokotekattavuus on ollut selvästi muuta väestöä matalampi. Huoli terveydenhuollon henkilökunnan koronarokotuksista heräsi viimeistään lokakuussa, kun euralaisen palvelukeskuksen iäkäs asukas kuoli saatuaan koronatartunnan rokottamattomalta hoitajalta.
Muun muassa Keski-Satakunnan soten johtava ylilääkäri Juha Jaatinen vaati tapauksen jälkeen hoitajille pakollisia koronarokotuksia. Myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on ajanut hoitajien rokotepakkoa.
Oikeusoppineet ovat olleet erimielisiä rokotepakon perusteista ja siitä, voidaanko hoitajia määrätä ottamaan koronarokotteet jo nykyisen lainsäädännön perusteella. Esimerkiksi HUSin diagnostiikkajohtajana toimivan terveysoikeuden professorin Lasse Lehtosen mielestä koronapassin voisi jo ottaa laajempaan käyttöön myös ilman alueellisia rajoituksia.
Tartuntatautilain 48 pykälässä määrätään, että työnantajan tulee huolehtia siitä, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita hoitaa riittävästi suojattu henkilöstö. Laissa luetellaan vakavia sairauksia, joita vastaan hoitohenkilökunnalla tulee olla joko rokote tai sairastetun taudin antama suoja.
Koronarokotetta ennen pandemiaa alkaneessa laissa ei mainita. Sosiaali- ja terveysministeriössä asia tulkitaan niin, että velvoite hoitajien koronarokotukseen vaatisi lakimuutosta. Myös koronapassin käyttöönotto tarkoittaisi käytännössä rokotepakkoa hoitajille.
Varhila totesi A-Studiossa ministeriön selvittävän parhaillaan molempia vaihtoehtoja.
– Tämä ei ole lainsäädännöllisesti mitenkään helppoa, koska silloin me puututaan mahdollisesti yksilön itsemääräämisoikeuteen ja perusoikeuteen omasta terveydestä päättämiseen, Varhila perusteli.
Yksi hankaluus liittyy kysymykseen, voidaanko rokotepassia edellyttää esimerkiksi ainoastaan vanhusten parissa työskenteleviltä lähihoitajilta. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (Super) puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan koronapassia ei voitaisi edellyttää vain yhden hoitoalan sektorin henkilöstöltä, vaan määräyksen tulisi koskea koko sosiaali- ja terveysalaa.
Klo 16:54 muutettu jutun otsikkoa.