IS-kysely: Suomalaiset tahtovat lopun velkarallille - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS-kysely: Suomalaiset tahtovat lopun velkarallille

Hallituksen toteuttama talous- ja finanssipolitiikka ei nauti kansan enemmistön tukea.

Talouspolitiikassa on selvä jakolinja. Valtion velkaantuminen ja julkisten menojen lisääminen eivät huolestuta punavihreitä, mutta keskustan ja Rkp:n kannattajat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa haluaisivat tiukempaa taloudenpitoa.

22.10. 5:45

Nyt se on tutkittu. Kansa ei todellakaan taputa hallituksen velkarallille ja julkisten menojen paisuttamiselle koronakurimuksen helpotuttua. Taloustutkimus teki IS:lle tutkimuksen, jossa esitettiin viisi väitettä hallituksen harjoittamasta talous- ja finanssipolitiikasta.

Suomalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta.

Kun suomalaisilta kysyttiin, oletko huolissasi valtion velkaantumisesta, huolta on.

Suomalaisista 59 prosenttia on erittäin tai melko huolestunut velkaantumisesta – 38 prosenttia ei ole kovin tai lainkaan huolestunut velkaantumisesta.

– Kyllä tässä nyt repeää railo puolueitten välillä. Vasemmistopuolueissa ja vihreissä ollaan hyvin vähän huolissaan. Miten tämä raja ja suhtautuminen valtion velkaan voi olla näin jyrkkä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kyseli.

Juho Rahkonen.

Kaikissa kysymyksissä löytyi sama kaava kannattajiin ja vastustajiin. Miehet haluaisivat tiukempaa taloudenpitoa kuin naiset, kuten myös yli 65-vuotiaat eläkeläiset kannattavat kuria velkaantumiseen ja julkisen vallan menolisäyksiin.

Puoluekannalla on suuri merkitys mielipiteisiin taloudesta.

– En ole aikoihin nähnyt mitään kysymystä, joka olisi näin voimakkaasti jakanut puolueiden kannattajia, ja juuri blokkeihin, Rahkonen totesi.

– Velkahuoli ja kriittisyys julkisten menojen kasvattamista kohtaan näyttää olevan niskan päällä, Rahkonen muistutti.

Jakolinja on punavihreät vastaan porvarit.

Velkaantumisen ja menolisäysten takana ovat vain Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Vasemmistoliiton kannattajista 87 prosenttia ei ole velkaantumisesta lainkaan tai ei kovin huolestunut. Sdp:n kannattajilla luku on 72, ja vihreillä 59 prosenttia.

Hallituksessa istuvien keskustan ja Rkp:n kannattajat tukevat tiukempaa talouslinjaa opposition (ps, kok, kd, liik) kanssa.

Perussuomalaisten kannattajista peräti 93 on huolissaan velkaantumisesta, kokoomuslaisista 83 prosenttia, ja hallituspuolue keskustan kannattajista velka huolettaa 77 prosenttia.

– Perussuomalaisten kannattajat ovat vielä kriittisempiä julkisten menojen kasvattamista kohtaan kuin kokoomuksen kannattajat. Joku voisi sanoa: mennyt oikealta ohi. Kokoomuksella on korkeasti koulutettuja kaupunkilaisnaisia kannattajinaan ja heidän suhtautumisensa velkaan on erilaista kuin äijäpäädyssä, Rahkonen tuumaili.

Kansa ei myöskään hyvällä katsele julkisten menojen lisäämistä.

Väitteen – julkisia menoja on kasvatettu liian huolimattomasti välittämättä velkamäärän kasvusta – kanssa samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli 59 prosenttia vastaajista.

Täysin tai jokseenkin eri mieltä löperöstä menokurista oli 34 prosenttia.

Etenkin porvarit, miehet ja yli 65-vuotiaat toivovat jarrua velkaantumiseen ja menojen paisuttamiseen.

Jako porvareihin ja punavihreisiin näkyy siis kaikissa tutkimuksen kysymyksissä.

Tiukemman menokurin puolella on kokoomuksen kannattajista 91 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia, ja hallituspuolue keskustan tukijoukoissa velka- ja menojarrua haluaa painaa peräti 75 prosenttia, Rkp:n kannattajista 57 prosenttia.

– Keskusta on porvaripuolue vahvasti, Rkp on keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue. Ei Rkp:stä saa vasemmistopuoluetta millään, toki heille kielikysymys on kaikki kaikessa, Rahkonen sanoi.

Hallituksen punavihreät kannattajat eivät allekirjoita väitettä huolimattomista menolisäyksistä.

Vasemmistoliiton kannattajista 87 on huolimattomista menolisäyksistä täysin tai jokseenkin eri mieltä, Sdp:n ja vihreiden kannattajat ovat tätä mieltä 63 prosentin varmuudella.

Hyviä talouspäätöksiä? Kyllä, jos kysytään Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta ja naisilta. Ei, jos kysytään miehiltä, eläkeläisiltä ja porvaripuolueiden kannattajilta.

Poterot pysyivät samoina kun kysyttiin, onko velka käytetty tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin.

Kyllä, velka on täytetty tehokkaaksi ja se on mennyt oikeisiin kohteisiin, 37 prosenttia peukuttaa tälle. Ei, 50 prosenttia painaa peukalonsa alas.

Synninpäästöä hallitus alkaa saada, kun velkaantumista verrataan muihin maihin.

Suomen velkaantuminen ei ole kansainvälisesti vertailtuna mitenkään poikkeuksellisen suurta – täysin tai melkein samaa mieltä on 63 prosenttia vastaajista, ja täysin ja melko eri mieltä 24 prosenttia.

Viidennessä kysymyksessä selvitettiin hallituksen motiiveja: onko hallitus kansan vai omien äänestäjien asialla?

Väite kuului, että kasvattamalla valtionvelkaa hallitus pyrkii vain pitämään äänestäjiä tyytyväisinä ja ostamaan heidän kannatuksensa.

Luonnonvoimien lailla äänet jakautuivat taas samalla tavalla.

Vastaajista 51 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus kalastelee velkarahalla äänestäjiensä tyytyväisyyttä, ja 41 prosenttia on sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkansa.

Kun katsotaan puolueittain, keskustan kannattajat paljastavat kipuilunsa hallituspolitiikasta.

Ostaako hallitus velkarahalla äänestäjien suosiota – kyllä, oppositiolta tulee taas yksimielinen tuomio, esimerkiksi kokoomuslaisista ja perussuomalaisista 88 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä.

Velkarahalla äänten kalastelu kolkuttaa keskustalaisten omatuntoa: keskustalaisista 58 prosenttia pitää velkarahalla elämistä äänestäjien kosiskeluna.

Punavihreät ovat vakaasti hallituksen talous- ja finanssipolitiikan takana. Kyllä, velalla ostetaan äänestäjien kannatusta - täysin samaa tai melko samaa mieltä oli vasemmistoliiton kannattajista 9 prosenttia, demareista 15 prosenttia ja vihreiden kannattajista 25 prosenttia.

– Jos oppositiopuolueet saavat käännettyä julkisen keskustelun ennen vaaleja velkaantumiseen, ne ovat vahvoilla, Rahkonen näki.

– Tässä ei kysytty leikkauksista. Se tulee helposti velanoton vastapainoksi. Tästä ei voi tulkita, että kansa kannattaa leikkauksia, vaikka epäsuorasti se sitä tarkoittaa. Jostain se raha menoihin ja tuloihin on tultava, tai täytettävä vaje velalla, Rahkonen totesi.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn 1  002 ihmistä. Haastattelut tehtiin tällä viikolla, lokakuun 20.-21. päivä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?