Tarvitaanko kohta koronan hätäjarrua? STM:n Puumalainen: ”Ollaan tilanteessa, jossa paikallisia toimenpiteitä tulisi tehdä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tarvitaanko kohta koronan hätäjarrua? STM:n Puumalainen: ”Ollaan tilanteessa, jossa paikallisia toimenpiteitä tulisi tehdä”

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla on mahdollista antaa tiukempi paikallinen maskisuositus ja suosittaa etätyötä.

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan koronatoimenpiteet tulisi nyt suunnata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riskiarvion mallin mukaisesti niin, että rajoituksia kohdennettaisiin korkeimman tartuntariskin tilaisuuksiin.

19.10. 19:16

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen kannustaa alueellisia viranomaisia ottamaan nyt rohkeasti käyttöön toimenpiteitä, mikäli paikallinen koronatilanne sitä vaatii.

– Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa paikallisia toimenpiteitä tulisi tehdä, Puumalainen sanoo.

– STM on korostanut, että tällä hetkellä kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja aluehallinta­virastoilla on käytössä ne työkalut ja toimenpiteet, joilla epidemiatilannetta voidaan hallita.

Huolestuttava koronatilanne on etenkin Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Puumalainen muistuttaa, että paikallisilla viranomaisilla on myös lakiin perustuva velvoite tehdä toimenpiteitä.

Valtakunnallinen hätäjarru tulisi Puumalaisen mukaan kysymykseen vasta sen jälkeen, kun kaikki paikalliset toimet olisi otettu käyttöön, eivätkä ne riittäisi epidemian taltuttamiseen.

Kokonaisuudessaan epidemiatilanteessa on Puumalaisen mukaan menty huolestuttavaan suuntaan. Ilmaantuvuus on kohonnut, ja myös sairaalahoidon tarve on noussut voimakkaasti.

Suomessa raportoitiin viikonlopun aikana 1 310 uutta koronavirustartuntaa.

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on kasvanut kuluneen kuukauden aikana tasaisesti. Maanantaina sairaalahoidossa oli 218 potilasta, kun kuukausi takaperin vastaava luku oli 78 potilasta. Sairaalahoidossa olevista potilaista tehohoidossa on 33.

Koronan ilmaantuvuusluku on viimeisen kahden viikon ajalta 137 sataatuhatta asukasta kohti. Kaksi viikkoa aiemmin ilmaantuvuus oli 120.

Lue lisää: Sairaalassa koronan takia jo 218 potilasta – katso tautitapaukset kunnittain

Mihin toimiin pahimmilla epidemia-alueilla voidaan tulevina viikkoina sitten ryhtyä?

– Tarpeen mukaan voidaan käyttää tartuntatautilain 58 tai 58 d ja g pykäliä ja asettaa rajoituksia tilaisuuksille tai tiloille, joista toimia voi koronapassiin käyttöön ottamalla vapautua, Puumalainen sanoo.

Hänen mukaansa toimenpiteet kannattaa suunnata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riskiarvion mallin mukaisesti niin, että rajoituksia kohdennettaisiin korkeimman tartuntariskin tilaisuuksiin.

Merkittävän riskin tilanteille tunnusomaisia tekijöitä ovat THL:n mukaan esimerkiksi runsaat lähikontaktit, anniskelu sekä voimakas äänenkäyttö.

Kulttuuritapahtumista tähän ryhmään kuuluvat muun muassa massoille suunnatut sisä- ja ulkokonsertit, joissa istumapaikkoja ei ole määritelty. Myös yhteislaulutilaisuudet on määritelty merkittävän riskin tilanteiksi.

Lue lisää: Katso missä korona leviää – THL listasi tapahtumien korona­riskit

Baarit ja pubit ovat myös korkealla THL:n riskilistalla, samoin tiiviin yhteisasumisen tilanteet, kuten kausityöntekijöiden majoitus.

Ravintolarajoitukset ovat tällä hetkellä ainoita rajoituksia, joiden määrittely kuuluu alueiden sijaan valtioneuvostolle.

Puumalainen muistuttaa, että alueet voivat myös tehdä aloitteita valtioneuvoston suuntaan.

– Viranomaiset voivat esittää, että omalla alueella korona on leviämässä nopeasti ja tartuntoja on ravitsemusliikkeistä ja yöelämästä. Ja pyytää, että valtioneuvosto kiristäisi tätä säätelyä.

Puumalainen muiistuttaa, että rajoitustoimien lisäksi alueiden käytössä on myös joukko suosituksia, joita voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.

– Rajoitustoimien lisäksi on mahdollista esimerkiksi Uudellamaalla antaa tiukempi paikallinen maskisuositus ja edelleen suosittaa etätyötä paikallisena ratkaisuna. Että otetaan tällainen viikon tai kahden jakso, jolloin pyritään tekemään päätöksiä ja antamaan suosituksia ja näin saataisiin paikallisten tartuntalukujen suunta alaspäin.

Hän ei ota kantaa siihen, missä kaikkialla Suomessa vastaaville suosituksille olisi mahdollisesti tarvetta.

– Tämä on nyt alueiden ja THL:n asia katsoa, mitkä toimenpiteet ovat nyt välttämättömiä ja miten oikeasuhtaisuusarvio on koronapassin käyttöönoton myötä muuttunut.

Suomen rokotekattavuus on tällä hetkellä vajaat 76 prosenttia. Puumalainen kuitenkin muistuttaa, että rokottaminen on edelleen kesken.

– Tämän hetken arvio on, että lokakuun lopulla tai marraskuun puolivälissä voidaan sanoa, että kaikilla on ollut mahdollisuus saada rokote.

Hän ennakoikin, että hallituksen tavoittelema 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan marraskuun alkupuolella lähes joka puolella Suomea.

THL kertoi tänään suosittelevansa kolmatta koronarokoteannosta kaikille 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville iästä riippumatta sekä lääketieteellisille riskiryhmille.

Alle 60-vuotiailla, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin, ei ole toistaiseksi kiirettä saada kolmatta koronarokoteannosta.

– Tässä on kuitenkin uhka siihen, että rokotteiden suojateho tässä talven myötä vähitellen hiipuu. Ensin se hiipuu rokotteen tehossa estää tartuntoja, mutta teho vakavaa tautia vastaan näyttää kestävän pidempään, Puumalainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?