Kommentti: Loppusuoran tärkein hävittäjäkysymys: Riittävätkö Suomen rahat edes lentämiseen F-35:lla? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Loppusuoran tärkein hävittäjäkysymys – riittävätkö Suomen rahat edes lentämiseen F-35:lla?

Suomen hävittäjähankinta on kaartunut loppusuoralle. Lockheed Martinin F-35-hävittäjää pidetään ennakkosuosikkina, mutta poliitikkojen olisi syytä perehtyä esimerkiksi norjalaiskokemuksiin ja kysyä kenraaleilta kysymyksistä tärkein viimeistään nyt: riittävätkö Suomen rahat myös tai edes huippuhävittäjän käyttökustannuksiin, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

F-35 on kallis - mutta kallis myös käyttää. Riittääkö Suomella rahat huippuhävittäjällä lentämiseen?

18.10. 19:08

Suomen 10 miljardin euron historiallinen hävittäjähankinta tulee poliitikkojen päätettäväksi pikapuoliin, ehkä jo kuukauden puolentoista sisään.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) esittelee HX-päätöksen muulle hallitukselle. Päätöstä odotetaan loppuvuoden aikana.

Jättihankinta on hallitusohjelmassa, joten ongelmia itse päätöksen suhteen ei tule.

Kaikki viisi konetyyppiä ovat tulleet tutuksi kansallekin.

Mutta yksi asia on jäänyt itse konetyyppiä enemmän hämärän peittoon: mitkä ovat koneiden todelliset käyttökustannukset? Vuosittain ja koko elinkaaren ajan?

Siksi hallituksen ja myös eduskunnan puolustusvaliokunnan kannattaa olla tarkkana kustannusten suhteen vielä nyt loppusuoralla, ettei asia myöhemmin tule karusti eteen.

Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on ollut huolissaan käyttökustannusten karkaamisesta. Päätöshän tehdään myös tulevien vaalikausien osalta, joten sen budjettivaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen.

Muut hävittäjäkauppiaat ja niiden edustajat ihmettelevät taustalla erityisesti tietoja eräänlaiseksi ennakkosuosikiksi nousseen Lockheed Martinin F-35:n käyttökustannusarvioista.

Ne neljä muutahan ovat yleiseurooppalainen Eurofighter, Ranskan Rafale ja Ruotsin Gripen sekä amerikkalainen Boeingin Super Hornet.

Suomessa on linjattu, että koneiden käyttökustannukset otetaan puolustusbudjetista, toisin kuin hankinta.

Ne eivät saisi ylittää siitä kymmentä prosenttia eli noin 250 miljoonaa vuodessa. Kokonaispaketti on noin 22 miljardia, missä olisivat siis ostohinta ja arvioidut käyttökustannukset.

Puolet ja puolet.

Monimutkaisista tarjouksista maallikko ei voisi ymmärtää tuon taivaallista. Silti suomalaisetkin alan harrastajat ovat ihmetelleet, että kun esimerkiksi Sveitsissä ja Norjassa hankintakustannus on yksi kolmasosaa ja käyttökustannukset kaksi kolmasosaa, niin Suomessa suhdeluku olisi yksi yhteen.

Suomen hankintaa verrataan nyt juuri Sveitsiin ja Norjaan, joista kumpikin on valinnut F-35:n. Lockheed Martin toimittaa Norjalle kaikkiaan 52 uutta F-35A-monitoimihävittäjää käytöstä poistuvien F-16 -koneiden tilalle. Sveitsi hankkii 36 hävittäjää.

Norjan osalta on saatu nyt tietoja budjetoiduista kustannuksista. Niiden mukaan Norjan hävittäjähankinnalle on budjetoitu kustannuksia niiden elinkaaren ajalle noin 43 miljardia euroa.

Suomeen sovellettuna se tarkoittaisi 64 koneelle reilua 50 miljardia euroa eli 2,5 kertaista summaa verrattuna HX-ohjelmaan budjetoituun 22 miljardiin euroon. Norjaa voi ainakin olosuhteiltaan verrata Suomeen, vaikkei kauppoja suoraan voisikaan verrata.

Jos Sveitsiä käytetään vastaavana vertailukohtana, käyttökustannukset olisivat ainakin 320 miljoonaa euroa vuotta kohden. Suomi on tosi kuusi kertaa suurempi maa kuin Sveitsi.

Lukuja ja niiden eroja on ihmetellyt tältä pohjalta twitterissä esimerkiksi tunnettu brittiläinen puolustusasioiden analyytikko Francis Tusa:

Tiivistettynä voisi jatkaa: Jompi kumpi laskee asiat kummallisesti, joko Suomi tai Norja. Mutta miksi Norja panisi budjettiin epärealistiset luvut?

Suomessa hankinta on asiantuntijoiden eli ilmavoimien ja puolustusvoimien käsissä.

Turvallisuuspoliittisesti Suomen uskottavuuden kannalta olisi kestämätöntä, että ilmavoimat suosittelisi jotakin vaihtoehtoa ”parhaimpana” ja poliitikot päättäisivät toisin.

Mutta käyttökustannuksienkin perään kannattaa silti jotakin huolta kantaa. Umpivelkaantunut ja -velkaantuva Suomi olisi hassussa tilanteessa, jos se hankkisi kentilleen kalliit koneet, joita ei olisi vara kansantalouden puitteissa käyttää.

Se olisi kehitysmaan puolustuspolitiikkaa.

– Onko niin, että Suomessa koneita lennettäisiin vain simulaattorissa ja koneet olisivat hallissa, yksi taustavaikuttajista vertaa.

Tätä joutuu miettimään hallitus ja eduskunnassa erityisesti puolustusvaliokunta.

Puolustusvaliokunnan jäsenten kannattaa kysyä vielä kerran HX-hanketta vetävältä Lauri Puraselta F-35:n käyttökustannuksista koko elinkaaren ajalta.

HX-hankkeen vetäjä, kenraalimajuri Lauri Puranen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina, että hän on ollut puolustusvaliokunnan kuultavana 18 kertaa.

– Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että asia on luottamuksellinen, niin mitään ei ole koskaan vuotanut, Puranen kehui.

Luottamuksellisuuden nimissä puolustusvaliokunnan kannattaisi kuitenkin – varmuuden vuoksi – kysyä Puraselta vielä kerran myös HX-hankkeen elinkaarikustannusten perään.

Jos ne karkaavat taivaisiin, eivätkä vastaisi sovittua, siitä vastuun kantavat myös puolustusvaliokunnassa istuvat jäsenet.

Puolustusvoimien kannaltakin tilanne olisi outo. Jos käyttökustannukset pomppaavat yli arvioidun, se olisi pois puolustusbudjetissa muilta puolustushaaroilta.

Mutta miltä? Maavoimilta?

Toinen kysymys kuuluu, mikä on hävittäjävalinnan turvallisuuspoliittinen merkitys – ja mahdollinen hinta, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan.

Konevalinta kuuluukin jättää poliitikoilta ammattilaisille eli tässä tapauksessa puolustusvoimille, kenraaleille tai eversteille. Mutta poliitikkojen kannattaa pitää silti toinen silmä auki, kun rahasta puhutaan.

Kenraaleilta voi joskus karata myös mopo alta.

Tästä kertoo esimerkki 1990-luvun loppupuolelta, joka – kumma kyllä – tuntuu Suomessa jo unohtuneen.

Hornet-hankintojen jälkipolttovaiheessa kenraaleihin iski tuolloisen puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin johdolla totaalinen vauhtisokeus. Suomi oli hankkimassa ehkä jopa 50 huippukallista taisteluhelikopteria, joille ei olisi ollut Suomessa mitään käyttöä.

Niiden hankkimista perusteltiin muun muassa valtionjohdon kaappausuhalla. Yhtenä outona vaihtoehtona väläytettiin, että Venäjä olisi kuitannut taisteluhelikoptereilla Neuvostoliitolta jääneitä velkoja.

Taisteluhelikopterihanke hautaantui lopulta suuruudenhulluna, mutta ongelmia riitti pelkkien kuljetushelikoptereidenkin osaltakin.

18.10.2021 klo 19.51: Korjattu Ranskan hävittäjän nimeä. Se on nimeltään Rafale, ei Rafael kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?