Rokottamattomia kansan­edustajia on lähes 20 prosenttia – tässä ovat syyt

Sellainen on kansan valitsema eduskunta kuin on kansakin, sanoo eduskunnan hallintojohtaja.

Eduskunnan täysistunto helatorstaina 2021. Korona-aikana salin permantopaikoilla on voinut olla yhtä aikaa 74 edustajaa.

25.9.2021 12:41

Rokottamattomien kansanedustajien melko suuresta osuudesta on virinnyt jonkin verran keskustelua Twitterissä.

Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti perjantaina, että kansanedustajat voivat palata 5. lokakuuta omille istuinpaikoilleen täysistuntosalissa. Tämän mahdollistaa se, että 82 prosenttia edustajista on saanut kaksi rokotetta.

Puhemies Anu Vehviläinen kertoi päätöksestä Twitterissä.

Edustajista 18 prosenttia eli 36 ei ole ottanut rokotetta tai tietoa ei ole eduskunnan työterveyshuollossa tuplarokotteen saamisesta. Hekin voivat siis palata istuinpaikoilleen oman harkintansa mukaan.

Eduskunnan hallintojohtaja ja rokoteryhmän vetäjä kannustavat rokottautumaan.

– Maassa vallitsee varsin pitkälle yksimielisyys siitä, että kannustetaan rokottautumaan ja toimittamaan tieto työterveyshuoltoon, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo.

Myös eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi (r) kannustaa hankkimaan rokotteen.

– Jokaisella on oikeus olla ottamatta rokotetta, eikä siihen pidä puuttua. Rokoteryhmän puheenjohtajana ja rokotteisiin myönteisesti suhtautuvana pidän tietysti toivottavana että kaikki ottavat ne, jos ei ole mitään terveydellisiä esteitä.

– Varmaan ne, jotka eivät ole voineet tai halunneet ottaa rokotetta, tekevät omat johtopäätöksensä toimia turvallisesti, hän sanoo.

Kun rokotekattavuus ei lokakuussa tai myöhemminkään ratkaisevasti välttämättä muutu, täytyy toimia, myös eduskunnassa. Rokotepassia ei tule eduskuntaan, Rauhio painottaa.

Rokotustiedot pysyvät työterveydessä

RauHion mukaan siitä voi olla montaa mieltä, onko rokotustieto sellainen arkaluonteinen terveyttä koskeva tieto, jota ei saa luovuttaa työnantajalle.

Riippumatta siitä tiedot rokotuksista kuuluvat pelkästään työterveyshuollolle, eikä työnantaja eli eduskunta kysele niiden perään eikä saisikaan tietoa.

– Rokottautuminen, siitä kertominen ja sen mukaisesti toimiminen jää jokaisen omalle vastuulle, Rauhio sanoo.

Vehviläinen veikkaili syitä twiitissään.

– 18%:iin kuulunee heitä, jotka eivät ole saaneet 2. rokotetta, eivät ole syystä tai toisesta ilmoittaneet työterveysasemalle, jokunen ehkä jättää ottamatta rokotteen ja jollakin voi olla lääketieteellisiä syitä. Nämä siis omia arvioitani.

Näin uskovat myös Rauhio ja Rehn-Kivi.

Rauhion mukaan iso osuus ei ole yllättävä. Edustajat tekevät työtään Helsingissä, kun taas rokotuksia on lähtökohtaisesti ainakin aiemmin saanut kotipaikassa, jossa viikonloppuna ei niitä ole välttämättä saanut.

– On ollut käytännön ongelmia muutamilla nuoremmilla kansanedustajilla.

Myös Rehn-Kivi huomauttaa, että aivan kaikki kansanedustajat eivät ole ehtineet vielä saada rokotetta. Muutama viikko sitten osuus oli yli 50 prosenttia, kun moni kansanedustaja ei ollut tajunnut ilmoittaa asiaa työterveyshuoltoon.

Hän uskoo, että prosenttiosuus vielä pienenee.

Niitäkin edustajia varmasti on, jotka eivät halua ottaa rokotetta, hän sanoo.

– Tällaistakin keskustelua yhteiskunnassa käydään, ja jos on yli 700 000 suomalaista, jotka eivät ole ottaneet rokotetta. Syystä tai toisesta. Sellainen on kansan valitsema eduskunta kuin on kansakin, Rauhio sanoo.

Osittainen etätyöskentely jatkuu eduskuntatyössä, kuten korona-aikana ja jos sitä ennenkin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?