Pääministeri Sanna Marin vaihtoi hiustyyliä polkkamalliin. Sekin tuntuu omalta osaltaan vahvistavan Marinin viestiä siitä, että Suomi on pitkän ja raskaan koronataistelun jälkeen siirtymässä uuteen normaaliin aikaan.

Pääministeri Marin oli keväällä ”aika väsynyt”, mutta IS-haastattelussa hänellä on kansalle vapauden­viesti – korona on pian selätetty: ”Nyt saa mennä, kokea ja tehdä”

Koronakurimus söi keväällä pääministeri Sanna Marinin voimia, mutta nyt hänestä jokaisen suomalaisen on aika palata normaaliin elämään. Marinin tuoreimman arvion mukaan rajoitukset voidaan purkaa jo muutaman viikon päästä.


24.9.2021 7:00

Pääministeri Sanna Marin (sd) laskee viime viikolla paljon huomiota herättäneen Pihka-reppunsa Senaatintorin laidalla kahvila Engelin tuolille ja käy tilaamassa tiskiltä latten. Marin on ehdottanut kahvilaa haastattelupaikaksi ja sille on syynsä.

Pitkä ja raskas koronakriisi on päättymässä. Kurimuksen ensimmäisenä kesänä vähän ennen juhannusta Marin twiittasi monien raskaan kevään jälkeen odottaman tiedon: ”Nyt on oikea aika lähteä mökille”. Tässä haastattelussa hänen pääviestinsä on typistetysti: Nyt on oikea aika jokaisen suomalaisen elää normaalia elämää.

– Kyllä. Yhteiskunta avautuu. Toivon, että kaikki suomalaiset nyt kokevat, että saavat mennä, tehdä, kokea ja viettää aikaa ystävien ja läheisten seurassa.

Viesti koskee täyden rokotesarjan saaneita, koska kaikilla suomalaisilla on kohta ollut mahdollisuus se ottaa. Marin kannustaa liikkeelle myös niitä, jotka pitkän kurimuksen jälkeen eivät vielä oikein ole uskaltautuneet rokotteista huolimatta.

– Varmasti aika moni meistä on kokenut korona-ajan hyvin poikkeuksellisena, jolloin ei ole voinut viettää normaalia sosiaalista elämää. Meillä kaikilla on kova tarve päästä siihen normaalimpaan takaisin.

Suomi on siirtymässä kohti normaalimpia aikoja. Rokotekattavuus paranee päivä päivältä.

Marinin tuoreimman arvion mukaan Suomi pääsee kaikkien rajoitusten poistumisen edellytyksenä olevaan 80 prosentin rokotekattavuuteen mahdollisesti jo reilun kahden viikon jälkeen.

– Näillä näkymin arviomme olisi se, että tähän päästäisiin lokakuun puolessa välissä tai sen jälkeen. Aivan lokakuun alkuun emme todennäköisesti pääse. Suomi on siirtymässä kohti normaalimpia aikoja. Rokotekattavuus paranee päivä päivältä.

Marin muistuttaa hallituksen purkavan rajoituksia jo nyt koko ajan.

– Emme suinkaan odota sinne asti, että rokotekattavuus on 80 prosenttia. Jatkuvasti viikoittain esimerkiksi ravintolarajoituksiin ja tapahtuma- ja kulttuurialalle on tullut höllennyksiä. Odotamme myös kovasti THL:ltä uutta maskisuositusta, jotta voimme helpottaa sitäkin kautta ihmisten elämää.

Marinin puhe peittyy Engelissä puheensorinaan – juuri niin kuin ennen koronaakin. Palataan myöhemmin Mariniin itseensä ja siihen, millaista veroa kriisin johtaminen on häneltä vaatinut.

Koronakriisissä yksi asia ollut varmaa: Se etenee kuin vuoristorata. Aina kun ”vapaudenpäivän” on haaveiltu olevan edessä, on tullut uusi yllätys.

Uskaltaako nyt jo tehdä sellaisen arvion, että vapaudenpäivä on käsillä?

– Nykytiedon valossa kyllä. Näyttäisi siltä, että pääsemme normaaliin ja voimme siinä olla. Toki on muistettava, että virus ja pandemia ovat olleet arvaamattomia. On mahdollista, että tulee nykyisille rokotteille immuuneja virusmuunnoksia, jolloin joudumme rokottamaan ihmisiä uudestaan muunnelluilla tai muokatuilla rokotteilla. Mitään lopullista totuutta ei ole.

Maahantulorajoituksissa Suomi vetää edelleen tiukkaa linjaa muuhun Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan edunvalvoja MaRa ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen nousivat äkeästi takajaloilleen, kun hallitus edellytti eduskunnalle antamassaan esityksessä edelleen kahta testiä niiltä, joilla ei ole kahta rokotetta tai todistusta hiljattain sairastetusta koronasta. MaRa haluaa esityksen kaatuvan eduskunnassa, Viljanen katsoo sen johtavan Helsinki-Vantaalla kaaokseen ja vaati rajoitusten keventämistä.

– Ymmärrän hyvin nämä näkökulmat. Keskeinen prioriteettimme on se, että saamme Suomen auki. Mielestäni on järkevää olla maltillinen ja pidättäytyä liian vahvoista rajoitusten purkamisista rajoilla. On mahdollista, että sieltä tulee virusvariantteja, jotka voivat olla ainakin jollakin asteella immuuneja rokotteita kohtaan. Nyt etenemme tällä mallilla ja myöhemmin arvioimme sitten voidaanko näitäkin rajoituksia purkaa. Tätä arvioidaan jatkuvasti.

Tanskassa ja Norjassa koronaa ei enää katsota yleisvaaralliseksi taudiksi. Niiden väestöstä yli 80 prosenttia on saanut jo koronarokotteen. Suomen tahtia on Marin mukaan hidastanut rokotteiden pitkä annosväli, jota terveysviranomaiset ovat nyt lyhentäneet.

Vaikka vapaus on käsillä, Marinia huolettaa, että Suomen sisällä joillakin alueilla rokotekattavuus laahaa keskiarvoa jäljessä. Hän ei halua arvioida syitä siihen, miksi niillä kansalaiset eivät ole rokotetta ottaneet.

– On huolestuttavaa, että meillä on joitakin alueita, joissa rokotekattavuus ei ole niin korkea kuin maassa keskimäärin. Vierailin tällä viikolla Keski-Pohjanmaalla ja lähetin siellä ihmisille vahvan viestin siitä, että ottaisivat rokotteet ja sitä kautta suojaisivat paitsi itseään myös kanssaihmisiään.

Koronakurimuksen päättymisaskeleissa terveysviranomaisten kannoissa on ollut poikkeuksellistakin ristivetoa. IS:n uutisoimassa muistiossa THL jopa pyysi, ettei siihen viitattaisi hybridistrategian päivittämisen tietyissä kohdissa, koska sen kannat olivat niin eriävät STM:n kanssa. THL näki, ettei rajoitusten purkamisessa ole syytä hirttäytyä täsmällisesti 80 prosentin rokotekattavuuteen STM:n haluamalla tavalla.

Hallitus alleviivaa luottavansa asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon. Miksi THL joutui tällaiseen rakoon?

– Kyllä THL:ää kuunnellaan. Esimerkiksi kun päivitimme hybridistrategiaamme, niin silloin itsekin kuvasin, että emme jää yhden tai kahden prosentin vangiksi, vaan pyrimme avaamaan yhteiskuntaa jo ennen 80 prosentin rokotekattavuutta ja tulemme sen tekemään.

Hybridistrategiaan asia kirjattiin jyrkemmin. Valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista on tarkoitus luopua, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset.

Marinia Instagramissa seuranneet ovat voineet aavistella pääministerin ryhtyneen elämään vapaampaan elämää jo kesälomallaan. Instagram-tarinoissaan hän oli illallisella demariystäviensä kanssa Madonna- ja Holiday-ravintoloissa, drinkeillä Löylyssä ja tallentunut myös kuviin trendibaari Siltasessa valomerkin kieppeillä.

Onko näissä kuvissa ollut kyse ihmisten kannustamisesta normaaliin siirtymisestä?

– Ehdottomasti. Itsekin olen puolitoista vuotta lähestulkoon tehnyt vain töitä, istunut Säätytalolla, enkä ole käynyt oikeastaan missään. Viettänyt aikaa perheen kanssa ja töissä, välillä ulkoillut. Nyt kun yhteiskunta on avautunut ja itsekin olen saanut rokoteannoksilla suojan vakavaa koronatautia vastaan, on ollut mahdollista käydä ulkona syömässä, kahvilassa ja tavata ystäviä. Se on ollut aivan ihanaa.

Hallituslähteistä kuvataan IS:lle Suomen avaamisen rullaamaan lähtemistä karrikoidusti niin, että Marin oli kesälomallaan kokenut Siltasessa valomerkin tulevan ravintoloissa melko aikaisin. Hän palasi töihin ja sanoi, että ”nyt me avaamme Suomea”.

Tulpaksi muodostui hallituslähteiden mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja STM. Useat hallituksen ministerit ovat olleet kulisseissa tuskastuneita Kiurun ja STM:n hitauteen Suomen avaamisessa. Marinin kerrotaan joutuneen laittamaan Kiurua kovastikin kulisseissa järjestykseen.

Oletteko laittanut Kiurua järjestykseen ja tunnistatteko tällaisen huolen hallituksesta?

– Ministerit katsovat oman hallinnonalansa näkökulmasta asioita. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävä on tietenkin varmistaa se, että meillä terveydenhuolto ei kuormitu, sairaalakapasiteettia riittää ja ihmisten terveys tulee huolehdituksi. En tunnista hallituksen sisällä suurta ristivetoa asiasta.

Monet muut eivät ole nähneet asiaa niin, vaan STM:stä ja Kiurusta esitetään erilaisia näkemyksiä?

– Yhdessä neuvotteluissa päätämme hallituksen yhteisen linjan ja kannan. Minä edustan pääministerinä sitä. Olen tienkin ollut sillä kannalla, että haluamme edetä yhteiskunnan avaamisessa, kun rokotteita on maahan saatu ja ihmisiä on rokotettu. Viesti heille pitää olla, että kun olette saaneet ja ottaneet täyden rokotesarjan, niin me avaamme yhteiskuntaa ja haluamme palata normaaliin elämään.

Marin on ollut liki koko pääministeriaikansa kriisiajan pääministeri. Kriisin alkupuoliskolla Marin sanoi IS:n haastattelussa, ettei hänellä ole ollut aikaa miettiä sen keskellä omia tuntemuksiaan. Nyt hän on ehtinyt niitäkin pohtia ja keväällä kuormasta seurasi väsymys.

Ei kukaan meistä kestä jatkuvaa työntekoa ilman vapaata. Ihmiset tarvitsevat vapaata, vapaahetkiä ja myös muuta elämää kuin pelkän työnteon. Ei ole inhimillistä tehdä tauotta töitä.

– Pakko sanoa, että viime keväänä olin aika väsynyt. Kriisi oli jatkunut aika pitkään ja siinä oli ollut monia vaiheita. Oli erittäin tärkeää, että sain kuluneena kesänä viettää lomaa ja vähän hengähtää, olla läheisten ihmisten seurassa ja irti töistä. Kriisi oli ollut omalla kohdallanikin raskas ja olen tehnyt todella paljon töitä.

Oliko väsymys laadultaan burn-outiin verrattavaa?

– Ei, ei ollut kyse mistään sellaisesta, mutta totta kai tämä on ollut raskasta aikaa. Ei kukaan meistä kestä jatkuvaa työntekoa ilman vapaata. Ihmiset tarvitsevat vapaata, vapaahetkiä ja myös muuta elämää kuin pelkän työnteon. Ei ole inhimillistä tehdä tauotta töitä.

Väsymyksen selättämiseen liittyy uusi juoksuharrastus, johon paineita on ollut mahdollista purkaa.

– Fyysiseen tekemiseen pystyy purkamaan paljon henkistäkin kuormitusta. Itselleni juokseminen, ulkona liikkuminen, kävely ovat auttaneet henkisen kuorman purkamisessa ja tuoneet energiaa arkielämään. Kävelin kesällä todella paljon. En juurikaan käyttänyt autoa tai mitään muutakaan liikennevälinettä, vaan kaikkialle mihin menin, pyrin kävelemään.

Marin on totuttu näkemään Säätytalon portailla vakavailmeisenä kertomassa vakavia uutisia koronasta. Eristettiin Uusimaa, siirryttiin etäkouluun ja -töihin, valmisteltiin jopa liikkumiskieltoja.

Engelin pöydässä ilmassa on keveyttä. Marinin puhe pulppuaa vauhdikkaasti. On kuin valtava taakka olisi pudonnut pois myös hänen harteiltaan. Sitä taakkaa kaikki Suomessa ovat kantaneet, mutta pääministerin harteilla on ollut koko kansankunnan selviäminen kriisistä.

– Tietenkin tunnen suurta iloa siitä, että pääsen avaamaan yhteiskuntaa ja normaalimpaan elämään kiinni. Emme missään vaiheessa ole halunneet sulkea yhteiskuntaa, mutta olemme tehneet sen, koska meillä ei ole ollut muita vaihtoehtoja.

Aiomme myös jälkihoidon tehdä hyvin. Haluamme purkaa hoitojonoja ja korona-aikana syntynyttä hoivavelkaa. Tulemme panostamaan siihen, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta myös koronan jälkihoidossa.

Marin summaa matkan koronakriisin alusta takaisin vapaampaan elämään sanomalla, että Suomi on onnistunut koronakriisin hoidossa verrattain hyvin niin terveydellisesti, hyvinvoinnillisesti kuin taloudellisestikin. Aikaa lepäilyyn ei silti ole. Kriisin jälkihoidossa on edessä ikäviä ja vaikeita asioita, jotka ovat jääneet pinnan alle.

– Aiomme myös jälkihoidon tehdä hyvin. Haluamme purkaa hoitojonoja ja korona-aikana syntynyttä hoivavelkaa. Tulemme panostamaan siihen, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta myös koronan jälkihoidossa.

Terveydenhuollon resursseja on jouduttu siirtämään kriisissä testaukseen, jäljitykseen ja koronaan sairastuneiden hoitoon.

– Tämä on ollut pois muualta terveydenhuollosta, niin fyysisen terveydenhuollon kuin mielenterveyden puolelta. Siksi osoitamme 400 miljoonaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä hoivavelan purkuun, jotta pääsemme siihen, että ihmiset saavat apua ajoissa.

Seitsemän päivän kiireettömien tilanteiden hoitotakuun toteuttamiseen hallitus on varannut 50 miljoonaa. Samalla päivänpolttava kysymys on kuitenkin se, ettei Suomessa ole riittävästi hoitohenkilökuntaa.

– Tämä on yksi pulma mikä meillä on edessämme ja tähänkin tulemme tarvitsemaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.

Monia haasteitakin koronamatkan varrella on ollut. Marinista niistä tähdellisin on lainsäädännön uudistaminen vastaavien tilanteiden varalle. Valmistelutyö valmiuslain uudistamiseksi on käynnistä. Marin perää lisäksi erillistä pandemialainsäädäntöä.

– Siinä tulisi olla kaikki ne työkalut, joita tulevissa pandemioissa tai kriiseissä mahdollisesti tarvittaisiin. Meillä ei ole ollut tällaista työkalupakkia. On ollut haastavaa samanaikaisesti hoitaa kriisiä ja kirjoittaa lainsäädäntöä.

Marinin mukaan pandemialainsäädännön valmistelun aloittamisesta jo tällä hallituskaudella on keskusteltu, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty.

– Kun tämä kriisinvaihe menee ohi ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on enemmän resursseja käytössä, silloin tämäkin työ varmasti käynnistyy. Todennäköisesti jo tällä hallituskaudella.

Suomen Pankki katsoo tuoreessa ennusteessaan talouden kasvavan tänä vuonna reippaasti 3,5 prosenttia. Sen ennakoi talouskasvun hidastuvan kuitenkin jo ensi ja sitä seuraavana vuonna. Marin hehkuttaa Suomen talouden kasvua ja työllisyyttä monesti kuulluin sanankääntein. Talouden kuoppa on ollut verrokkimaita pienempi; kasvu, työllisyys ja investoinnit ottavat harppauksia.

Oma arvioni on se, että lähivuodet tulevat vielä olemaan kovaa kasvun aikaa, ellei mitään odottamatonta satu. On aivan totta, että meillä on pitkän aikavälin haasteita, joita meidän pitää ratkoa.

Vanhat kestävyysvajeongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään. Koronakriisin onnistuneen hoitamisen hintalappu on yli 20 miljardia euroa velkaa entisten päälle.

– Oma arvioni on se, että lähivuodet tulevat vielä olemaan kovaa kasvun aikaa, ellei mitään odottamatonta satu. On aivan totta, että meillä on pitkän aikavälin haasteita, joita meidän pitää ratkoa.

Marin nostaa haasteista esiin osaavan työvoiman saatavuuden ikääntyvässä Suomessa ja työn tuottavuuden.

– Millä tavalla huolehdimme siitä, että työn tuottavuus paranee, jotta meidän yrityksemme pärjäävät ja menestyvät. Millä tavalla teemme niin yksityisellä kuin julkisella puolella siirtymää ekologisesti, mutta myös digitaalisesti kestävämpiin ratkaisuihin. Niillä on selvä yhteys työn tuttavuuden paranemiseen.

Monia mietityttää, millainen normaalimman ajan pääministeri Marinista tulee. Hänenkin on luotava nahkansa uudelleen ja ryhdyttävä elämään normaalia pääministerin elämää.

– Uskoisin, että siirtymä toiseen suuntaan tapahtuu helpommin ja kivuttomammin kuin se, että jouduin heti pääministerin tehtävät vastaanotettuani hoitamaan yhtä meidän aikamme suurinta kohtaamaamme kriisiä. Varmasti tulevaisuudessakin ihmiset tulevat näkemään aika asiallisen ja asiakeskeisen pääministerin.

Marin toivoo kriisin väistymisen tuovan omaan elämään väljyyttä ja vapautta, mutta hänellä on myös näkemys siitä, mihin hän haluaa vapautuvaa aikaa työssään käyttää.

– Katson, että minun ja myös hallituksen tehtävä on tämä loppukausi paitsi toteuttaa hallitusohjelmaa myös katsoa, millä tavalla voimme jättää seuraavalle hallitukselle – ketä ikinä siellä hallituksessa onkaan– paremman perinnön ja tilanteen kuin mikä meillä on ollut.

Kriisin aikana on tullut kivuliaasti esiin, että eri hallinnonalojen työtä on ollut vaikeaa sovittaa yhteen.

– Meillä on ministeriöissä ja hallinnon välisissä rajoissa paljon kehittämistä, eli varmasti voisimme paremmin toimia myös yhdessä koko valtion organisaationa. Tarvitsemme kohtaamisen paikkoja, joissa on luontevaa käydä vuoropuhelua, tavata ja hoitaa asioita yhdessä. Haluan muuttaa kulttuuria, miten asioita tehdään. Siinä on työnsarkaa, jota ajattelin lähteä seuraavaksi purkamaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?