Kansanedustaja Satu Hassi (vihr) on leskenä tuskastunut pankkien ja vakuutusyhtiöiden byrokratiaan.
– Pääasia ei ole, mitä minulle tapahtui. Pääasia on, miten ihmiset voivat kohtuudella hoitaa näitä asioita. Jos minullekin tulee harmaita hiuksia ja joudun moneen kertaan raivon valtaan – kuinka vaikeaa se on ihmiselle, joka on tottumattomampi hoitamaan asioita?
– Systeemi on huono, jos tavallista on se, että vaaditaan lisää asiakirjoja vaikka kaikki on toimitettu. Siinä tarvitaan tällainen ammattikapinallinen, että pärjää näiden kanssa. Onhan tämä mahdotonta, Hassi totesi IS:lle.
Hassi kertoi Facebookissa, mitä kaikkea hän on lähiomaisena saanut kokea, jotta vainajan asioiden hoitaminen pankissa ja vakuutusyhtiössä sujuisi.
– Tilanne on muutenkin raskas. Asioiden hoitaminen tehdään melkein itsetarkoituksellisen vaikeaksi, se on kohtuutonta. Ymmärrän, että pankit ja vakuutusyhtiöt noudattavat lakeja ja ovat jämptejä, mutta ei se ole jämptiyttä että ruvetaan perimään kaksinkertaista vakuutusta, Hassi sanoi IS:lle.
– Uskoisin, että minä en ole suinkaan kokenut pahinta. En usko saaneeni erityisen huonoa kohtelua, mikä pahinta onkin. Saamani palaute osoittaa, että tapaukset eivät ole harvinaisia. Omainen saa usein asiantuntemattomia vastauksia ja tapahtuu perusteetonta laskutusta.
– Minä pärjään. Kuinka pärjää vuosittain yli 50 000 omaisensa menettänyttä, Hassi kyseli.
Hassin puoliso Jukka Valjakka kuoli tammikuussa.
Jukka Valjakka ja Satu Hassi Merikarvia-lehden kuvassa heinäkuussa 2020. Valjakka sairasti Parkinsonin tautia.
– On tilanteita, jossa tarvittaisiin oikeaa palvelua ja mahdollisuutta saada neuvoa oikeilta ihmisiltä, jotka oikeasti tuntisivat puhuttavat asiat.
– Omainen pääsee harvoin keskustelemaan ihmisen kanssa, joka oikeasti tuntisi näitä juttuja. Kun luulee tehneensä kaiken, aprillia, tulee uusi asia, joka pitää tehdä, ja sitten tulee taas uusi asia. Hassi kuvaili.
Miten Satu Hassi sai sitten hoidettua puolisonsa pankki- ja vakuutusasiat?
Ei mennyt ihan kuin Strömsössä, kun Hassi haki kuolinpesälle oikeutta käyttää puolisonsa tilejä.
– Menin papereiden kanssa konttoriin, mutta sinne piti varata aika tai tullaan tiettyyn kellonaikaan ilman ajanvarausta.
– Menin sitten yhtenä aamuna kello yhdeksän jonoon, jonotin ja pääsin virkailijan puheelle. Virkailija antoi ohjeita mitä tarvitsen lisää, ja varasin ajan. Ensimmäinen vapaa aika oli yli kuukauden päähän.
– No, menin silloin, mutta kaikki virkatodistukset eivät olleet tulleet. Väestörekisterikeskuksessa oli silloin seitsemän viikon viive sukuselvitysten toimittamisessa. Sain ohjeet, miten toimitan pankille puuttuvat asiakirjat sähköisesti.
– Kun kaikki oli toimitettu, pankista tuli epämääräinen viesti, että jotain vielä puuttuu. Listasin kaikki dokumentit, jotka olen toimittanut. Sieltä tuli vastaus, että "ai-jaa, kaikki onkin tässä". Ja sain oikeuden käyttää mieheni tilejä hautaamiseen ja muistotilaisuuden hoitamiseen, Hassi kertoi.
Vakuutusyhtiössä vainajan asioiden hoito oli huomattavasti hankalampaa.
Puolison nimissä ollut autovakuutus aiheutti monta pulmaa.
Hassi lähetti vakuutusyhtiölle viestin, että vainajan ottamat kiinteistö- ja autovakuutukset voi nyt siirtää hänen nimiinsä.
– Vakuutusyhtiö totesi, että se ei käy: tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitus tai valtakirja. Mitä ihmettä? Minä omistan kuitenkin puolet, ja ei Jukka kysynyt minun valtakirjaa, kun hän otti nämä vakuutukset.
– Kysyin, että jätänkö Jukan nimissä olleet vakuutukset maksamatta ja otan omissa nimissä toisesta yhtiöstä vakuutukset? Tämä tuntui pöljältä, ja hankin ulkomailtakin kaikkien osakkaiden valtakirjat vakuutusyhtiöön, Hassi kertoi.
Yhteisesti omistetun auton vakuutukset olivat olleet siis puolison nimissä.
– Luin, että kuolinpesän osakas voi rekisteröidä auton omiin nimiinsä, mutta pitää ottaa omiin nimiinsä ensin autovakuutus. Auto on vuodesta 2014 ollut meidän kummankin nimissä.
– Hyväksyin heinäkuussa vakuutusyhtiön tarjouksen. Syyskuussa tuli sitten karhulasku maksamattomasta mieheni autovakuutuksesta, Hassi kertoi.
Hassi lähetti karhulaskusta viestin vakuutusyhtiöön, koska oli jo ottanut uuden vakuutuksen omaan nimiinsä samasta vakuutusyhtiöstä.
– He vastasivat, että kuolinpesän vakuutusta ei voi lopettaa ennen kuin auto on rekisteröity teidän nimiin. Olen koko ajan ollut auton toinen omistaja, ja vastasivat, että eivät mahda mitään.
– Pian tuli vielä toinen karhulasku, vaikka olin sen jo maksanut. Sitten tuli uusi lasku omasta vakuutuksestani, mutta vakuutusyhtiö edelleen väitti, ettei voinut päättää mieheni nimissä ollutta vakuutusta.
Taas Hassin piti keksiä lisäkeinoja vainajan vakuutuksen lopettamiseksi.
– Menin Autorekisterikeskuksen nettisivuille, ja hankin sieltä meidän automme tiedot, joista näkyi, että olen ollut auton toinen omistaja vuodesta 2014. Otin tästä ruutukaappauksen ja lähetin sen vakuutusyhtiölle.
– Ja viestissäni muistutin, että olen toimittanut jo valtakirjat siitä, että minulla on oikeus muuttaa ja irtisanoa Jukan ottamia vakuutuksia, Hassi kertoi.
Vasta tämän jälkeen vakuutusyhtiö suostui perumaan vainajan vakuutuksen, ja lupasi maksaa Hassille takaisin ylimääräiset vakuutusmaksut.
Puolison nimissä ollut autovakuutus voi olla visaisempi juttu omaiselle. Satu Hassi kertoi oman tarinansa.
Ei tässä vielä kaikki.
Hassin puoliso oli tilannut itselleen maksukanavan, josta katsoi jalkapalloa.
– En esimerkiksi löytänyt maksukanavalle tapaa ilmoittaa mieheni kuolemasta. Onneksi minulla oli Jukan tunnukset. Kirjauduin Jukan tunnuksilla ja irtisanoin tilauksen. Jukan sähköpostiin tuli viesti, jossa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin tilauksen irtisanomisesta.
– Tuli pyyntö perustella omin sanoin, miksi en missään tapauksessa voi palata asiakkaaksi. Kirjoitin siihen - olen kuollut. Pitäisi olla yksinkertaisempi tapa ilmoittaa säännöllisesti laskuttaville firmoille, että asiakas on kuollut, Hassi toivoi.
Yhdessä paikassa vainajan asiakkuuden irtisanominen oli helppoa. Kännykkäliittymän sai sanottua irti yhdellä paperilla.
– Kävelin kuolintodistuksen kanssa Elisan Tampereen konttoriin, kännykkäliittymä suostuttiin lopettamaan ja ei ollut ongelmaa. Teleyhtiölle riitti, että näytin dokumentin, että mieheni on kuollut. Pankin ja vakuutusyhtiön kanssa on paljon monimutkaisempaa Hassi totesi.
Hassi toivoo yrityksiltä selkeitä ohjeita ja henkilökohtaista palvelua omaisille.
Kuten Hassin esimerkeistä huomaa, yritykset vaativat erilaisia asiakirjoja, asiointi on pääasiassa netissä ja puhelimessa, ja asiantuntevaa palvelua voi olla hankala saada.
– Mikään ei estäisi pankkeja ja vakuutusyhtiöitä lähettämästä jämptiä ja selkeää ohjevihkosta kuolinpesän osoitteeseen, miten meidän firmassa hoidetaan kuolinpesän asiat, Hassi esitti.
Hassi ihmettelee, miksi pankeilla ja vakuutusyhtiöillä ei ole vainajan asioiden hoitoon perehtynyttä henkilökuntaa.
– Tämä ei voi olla isoille firmoille harvinainen asia, että asiakas kuolee. Tapauksia täytyy olla vuosittain tuhansittain. Omainen joutuu rämpimään suossa kuin tämä olisi maailman ensimmäinen tapaus ja selvittää alusta alkaen näitä juttuja. Olisi hyvää palvelua, jos esimerkiksi pankki lähettäisi tiedon, miten vainajan asiat hoidetaan ja mitä valtakirjoja ja dokumentteja tarvitaan.
– Usein saa jonottaa neuvontapuhelimeen, jossa ei saa välttämättä edes oikeaa vastausta. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä voisi olla näihin asioihin erikoistuneet virkailijat. Mikä estäisi nimeämästä tai kouluttamasta virkailijoita nimenomaan näihin tapauksiin, ja kuolinpesät saisivat ohjeet, että ota yhteyttä tähän tai tähän ihmiseen, Hassi esitti.
Kansanedustaja Hassi on valmistelemassa aihepiiristä kirjallista kysymystä.
Kansanedustaja Satu Hassi suunnittelee kirjallista kysymystä omaisten asioinnin helpottamiseksi. Kuvassa Hassi viime viikolla maa- ja metsätalousvaliokunnan vierailulla Qvidjan koetilalla Paraisilla.
Hassi on pohtinut mahdollisuutta, että vainajan asioiden hoito voisi hoitua yhdellä valtakirjalla. Nykyisin eri paikkoihin pitää kerätä valtakirjat pesän osakkailta erikseen.
– Voisi olla virallinen yleisvaltakirja, joka kaikkien tahojen pitäisi kelpuuttaa. Ja tätä valtakirjaa kunnioitettaisiin kaikissa paikoissa, oli se sitten pankki, vakuutusyhtiö tai mikä tahansa.
– Säästyttäisiin tältä moninkertaiselta valtakirjojen keräämistarpeelta. Tässä yleisvaltakirjassa voisi olla lueteltuna kaikki mahdolliset asiat, ja kuolinpesän osakkaat voisivat niitä ruksata tai antaa yleisen valtakirjan, että tämä ihminen voi hoitaa kaikkia kuolinpesän asioita.
Hassi myös toivoi, että valtio tekisi ohjekirjasen vainajien omaisille. Kun omainen on kuollut, postin mukana kotiin tulisi toimintaohjeet asioiden järjestämiseksi.
– Seurakunta antaa ainakin Tampereella ohjevihkosen, jossa kerrotaan, mihin ottaa yhteyttä hautaamisesta ja siunaustilaisuudesta ynnä muusta.
– Kyllä myös valtiovalta voisi lähettää kuolinpesälle ohjevihkosen, jossa kerrottaisiin kaikki jutut, mitä kuolinpesän pitää hoitaa, minkä viranomaisten ja tahojen kanssa pitää asioida, ja mistä saa lisäneuvoja.
– Valtiovalta lähettää jokaiselle ohjeen veroilmoituksen täyttämisestä. Se voisi olla malli ohjevihkosesta, jonka valtiovalta lähettäisi kuolinpesän osoitteeseen, Hassi esitti.
Hassin Facebook-päivityksestä ja Hassin kokemista omaisen harmeista kertoi ensin Iltalehti.