Rehnin puheet saivat hallituksessa ristiriitaisen vastaanoton – vasemmistoliitto penää ”riittävän löysää” linjaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Rehnin puheet saivat hallituksessa ristiriitaisen vastaanoton – vasemmistoliitto penää ”riittävän löysää” linjaa

Suomen Pankin pääjohtajan linjaukset saavat ymmärrystä etenkin keskustan ja Rkp:n piirissä. Myös Antti Lindtman (sd) katsoo Rehnin olevan oikeilla jäljillä.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan noususuhdanteeseen siirryttäessä tulee ryhtyä tasapainottamaan julkista taloutta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo katsoo, ettei kiristysten aika ole vielä ensi vuonna.

18.9. 18:16

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn linjasi IS:n haastattelussa, että taloudessa alkaa olla edessä tasapainottamisen aika.

– On ollut aika elvyttää ja sitä kautta myös velkaantua, ja on aika tasapainottaa ja kerätä puskureita. Se aika alkaa olla ensi vuodesta lähtien.

Rehnin mukaan Suomessa sorrutaan usein ”puolikeynesiläisyyteen, jossa muistetaan kyllä vaatia velkaelvytystä taantumassa mutta unohdetaan tasapainottaa taloutta noususuhdanteessa”.

Talous kasvaa nyt ripeästi. Pellervon taloustutkimuksen mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna peräti 4 prosenttia. Suomen Pankin mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Rehn näkee, että koska kasvun ja työllisyyden ennustetaan vahvistuvan tuntuvasti, menokehyksiin olisi syytä palata viimeistään vuoden 2023 budjetista lähtien.

Rehn edustaa siis tiukempaa linjaa kuin hallitus, joka päätti keväällä, että kehykset ylitetään ensi vuonna 900 miljoonalla ja vielä vuonna 2023 puolella miljardilla eurolla. Kehyksillä tarkoitetaan vaalikauden ajaksi sovittua menokattoa, jota ei saisi ylittää.

IS kysyi hallituspuolueiden ryhmänjohtajilta näkemyksiä Rehnin talouskuripuheisiin.

Nihkeimmin Rehnin linjauksiin suhtaudutaan vasemmistoliitossa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo katsoo, ettei kiristysten aika ole vielä ensi vuonna.

– On vastuullista, että finanssipolitiikka on ensi vuonna riittävän löysää, ettei se katkaise kasvua. Vuoteen 2023 emme voi kauhean tarkasti nähdä, mutta voi olla, että ylikuumeneminen on lähellä ainakin joillakin sektoreilla ja on perusteltua kiristää finanssipolitiikkaa. Jos näin on, se pitää tehdä verotuksen porsaanreikiä tukkimalla eikä koulutuksesta tai terveyspalveluista leikkaamalla.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo hehkuttaa hallituksen suhdannepolitiikkaa ja katsoo, että ”12 vuotta jatkunut kituuttaminen on vihdoin kääntymässä”. Kuvassa Saramo, opetusministeri Li Andersson (vas) ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) puolueen ministeriryhmän kokouksessa.

Saramon mukaan ongelmana on se, etteivät tulot ole kehyksissä.

– Sitä Rehnin kommenteissa vähän oudoksun, ettei tuloja huomioida.

Saramo kehuu nykyistä taloustilannetta ”loistavaksi” ja katsoo, että iso osa tilanteesta on hallituksen ansiota.

– Kun aikaisemmin Euroopassa oli nousua, niin meille sitä ei tullut, meillä vaan leikattiin. Kyse on siitä, otetaanko kriisissä hetki velkaa ja palataan nopeasti hyvälle uralle vai otetaanko velkaa kymmenen vuotta niihin ongelmiin, mitä kriisin piteneminen synnyttää.

Ymmärrystä Rehn saa etenkin keskustasta ja Rkp:stä.

– Keskusta on ollut viemässä hallituksessa sitä viestiä, että kehyksiin pitäisi palata mutta hallitusyhteistyö on aina kompromissia. Meillä on yhä huolestuneita äänensävyjä siitä, että velkaantumiseen pitäisi puuttua nopeammin, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoo.

Pylväs katsoo, että painetta suunnan tarkistamiselle voi tulla, jos muutkin ”talousosaajat alkavat tuomaan hyvin voimakkaasti samaa viestiä talouskehityksestä kuin Rehn”.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoo, että keskustassa odotetaan hallitukselta uusia työllisyystoimia keväällä.

Pylväs pitää pysäyttävänä Suomen Pankin arviota, jonka mukaan talous kasvaisi vuonna 2023 enää 1,3 prosenttia. Nousukausi olisi siis lyhytkestoinen pyrähdys.

– Kun koronan varjolla on voimakkaasti elvytetty, niin se on antanut hyvin paljon buustia talouteen. Jos rakenteellisia toimenpiteitä ei tehdä, kasvu loppuu aika äkkiä.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz viestittää yhtyvänsä Rehnin näkemyksiin.

– Rkp on puhunut sen puolesta, että palaisimme mahdollisimman nopeasti kehyksiin. Ensi vuoden alijäämä on merkittävä.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anders Adlerecreutzin mukaan ”Keynesin elvytysajatuksiin on helpompi turvautua kuin hänen ajatuksiinsa siitä, miten korkeasuhdanteessa tulisi toimia”.

Adlercreutzin mukaan ”miljardi, joka nyt säästetään, tulee tarpeeseen silloin, kun tarvitsemme elvytystä, jotta pääsisimme tulevaisuudessa vääjäämättä edessä olevan matalasuhdanteen yli”.

– On myös niin, että rakenteelliset työllisyystoimet purevat paremmin silloin, kun suhdanne on suotuisa. Siksi ne toimet ovat välttämättömiä ja kiireellisiä myös tulevia heikompia aikoja ajatellen.

Pääministeripuolue Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman katsoo, että ”Rehn on oikeilla jäljillä”.

– Ei elvytystä pidä loputtomiin jatkaa, vaan pikkuhiljaa ja hallitusti viisaria on käännettävä julkisen talouden vahvistamisen suuntaan.

Hallitus päätti keväällä 370 miljoonan euron leikkauksista, joiden on määrä astua voimaan vuodesta 2023 alkaen. Etenkin tiedettä koskevista leikkauspäätöksistä on tullut jo riitaa hallituksen sisällä.

Lindtmanin mukaan ”lopulliset päätökset vuonna 2023 voimaan tulevista pysyvistä sopeutuksista tehdään ensi vuoden aikana”.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että korkeampaa ja pysyvämpää kasvua on syytä tavoitella, sillä paluu 1–1,5 prosentin kasvu-uralle olisi ”tällä väestörakenteella kivulias tie”. Kuvassa Lindtman ja pääministeri Sanna Marin (sd) puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

– Ensi kevään kehysriihessä hallitus arvioi, tarvitaanko askelmerkkeihin justeerauksia, mutta tässä on hyvä polku asetettu.

Lindtman painottaa, ettei kiristyksiä pidä tehdä liian jyrkästi ja liian aikaisin.

– Kun tässä on koronan takia hoivavelkaa ja oppimisvajetta, niin se vaatii huomiota jonkin verran pidempään. Täytyy kantaa huolta sekä hoivavelasta että julkisen talouden velkaantumisesta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ei kiirehtisi kehyksiin palaamista.

– Hallituksen sopimukset ovat vähintäänkin riittävät. Äkillisiä leikkauksia järkevämpää on toimia rauhallisesti. Tärkeintä on, ettei kestävä kasvu vaarannu.

Karin mukaan ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen ja ympäristötekoihin kannustavat veroratkaisut ovat tärkeitä uudistuksia, jotka on helpompia toteuttaa nousukaudella.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Emma Karin mukaan myös ilmastotoimet vahvistavat julkista taloutta.

– Meillä pitää olla uskallusta myös investoida. Nyt käytetyt rahat tutkimukseen tai vihreän talouden uusia mahdollisuuksia avaavat toimet maksavat itsensä takaisin vahvempana kasvuna tulevaisuudessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?