Ilkka Herlin näytti kansanedustajille hiilen sidontaa – ”Märehtijä on ilmastonmuutoksen torjunnan paras ystävä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ilkka Herlin näytti kansan­­edustajille hiilen sidontaa – ”Märehtijä on ilmaston­­muutoksen torjunnan paras ystävä”

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kävi vierailulla Qvidjan koetilalla Paraisilla.

Muun muassa Satu Hassi, Ritva Elomaa, Anne Kalmari, Jari Myllykoski ja Raimo Piirainen kävivät vierailulla Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan kartanolla.

17.9. 6:30

Uusia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Lisää vihreitä kasveja, enemmän hiilidioksidia pois ilmasta maaperään ja annetaan mikrobien hoitaa hommansa.

Kansanedustajat tutustuivat hiilen sitomiseen Cargotechin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan kartanolla Paraisilla keskiviikkona.

Qvidjassa muun muassa tutkitaan sitä, miten kasvit ja maaperä poistavat hiilidioksidia ilmasta, ja hiiltä saadaan sidottua maahan.

Herlin pelkisti kansanedustajille, mistä on ytimeltään kyse: ala-asteen biologian kirjoista tutuista asioista.

Mitä enemmän vihreitä kasveja ja yhteytystä, sitä enemmän kasvit käyttävät ilmasta hiilidioksidia – ja kun maaperä on kunnossa, hiili varastoituu siihen.

– Meidän pitäisi saada maaperään lisää hiiltä, koska silloin se sitoo vettä. Kun maaperä sitoo vettä, silloin se sitoo ravinteita – silloin ne eivät joudu hukkakiertoon vesistöihin. Terve maaperä pidättää veden ja ravinteet kasvien käytössä, Herlin totesi.

– Ja sitten tulee se olennainen asia. Se, millä saamme hiilen maaperään, on luonnon oma kikka. Se on nimeltään yhteytys. Kasvi tuottaa hiilidioksidista ja auringon energiasta sokeria ja vie sen maaperään energiaksi ekosysteemille, jossa tärkeimmässä roolissa on sienirihmasto. Tämä ekosysteemi saa energiaa kasveille ja vaihtokaupassa louhii maaperästä ravinteita kasville, ja sillä se kasvi sitten kasvaa.

– Mitä enemmän on vihreää, sitä enemmän on yhteytystä, sitä enemmän lähtee hiilidioksidia pois taivaalta maaperään, Herlin tiivisti.

Tutkittua tietoa maaperän hiilensidonnasta tarvitaan, jotta hiilivaraston muutosta voidaan mitata, ja sitä tehdään Herlinin ja Kankaanrinnan perustamalla Carbon Action -alustalla.

Mitä enemmän on vihreää, sitä enemmän on yhteytystä, sitä enemmän lähtee hiilidioksidia pois taivaalta maaperään.

Mukana on yrityksiä, satakunta viljelijää ympäri Suomen ja käynnissä on parikymmentä tieteellistä tutkimusta, joita koordinoi Ilmatieteen laitos, ja kokonaisuutta vetää Baltic Sea Action Group -säätiö.

Miten maaperän hiilensidontaa lisätään ja maaperään muodostuu mahdollisimman pysyvää hiiltä? Miten viljelymenetelmiä voisi muuttaa hiilensidonnan parantamiseksi?

Miten mitataan ja todennetaan hiilen sitoutuminen maaperään?

Miten maaperään sidottua hiiltä voisi tuoda markkinoille, ja miten saada maatalouden tukijärjestelmä niin meillä kuin maailmalla tukemaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja?

Qvidjan tilalla Ilmatieteen laitos mittaa esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuksia reaaliaikaisesti ja kehittää mittareita maaperän hiilensidonnan todentamiseksi.

– Tutkimme, kuinka paljon saamme hiiltä sidottua maaperään, ja kuinka pysyvästi me saamme sen sinne sidottua. Jos emme sitä tiedä, se on tämän jutun pullonkaula globaalisti, Herlin sanoi.

– Jos hiilen sitoutuminen maahan on mitattava ilmiö, siitä voidaan maksaa korvaus – olkoon se päästökauppa, ostaja tai tuki. Kun tiedämme paljonko maaperä sitoo hiiltä, siitä voidaan maksaa, Herlin jatkoi.

Kansanedustajien touhuja todisti myös pellon yllä lentänyt merikotka.

Kuten tiedetään, maatalouden tukijärjestelmät eivät riittävästi kannusta etsimään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja maatilojen kannattavuus on usein heikko.

– Kyllähän se maksaa jonkin verran, että saat käyntiin hiilen sitomisen maaperään. Kyllä se moneen muuhun investointiin on marginaalinen. Se kohdistuu viljelyn tärkeimpään pääomaan, itse maaperään.

– Tuloksista pitäisi palkita, ei kannustavuutta ole nyt, Herlin opasti kansanedustajia.

Herlin kertoo saaneensa koetilaltaan hyviä kokemuksia hiilen sitomisesta maahan, kun pellolla aloitettiin kokeilu orgaanisilla lannoitteilla ja maanparannusaineilla.

– Minimoi kyntö, kyntö aina hävittää sienirihmaston, joka maaperään on syntynyt. Muokkaus pitää olla niin kevyttä kuin mahdollista, kukaan ei ole ehdottamassa kyntämisen lopettamista.

Maaperän pitäisi olla hiilivarasto. Se koko ajan menettää hiiltä taivaalle, ja vesistöihin. Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsiä ja vain 2 miljoonaa hehtaaria peltoa.

– Eri lajien viljeleminen on myös vanha oppi, sitä pitää vaan soveltaa enemmän. Kerääjäkasvit ja suojakasvit ovat välttämätön keino nykymaataloudessa.

– Yhteyttämistä tapahtuu aina kun lämpötila on plussan puolella ja pellossa on vihreää. Se on maaperän hukkaamista, jos maaperä on paljaana niin että kasvi ei tuota hiiltä maaperään. Vuoden ympäri pitää olla juuristoa - ja lisää karja tähän systeemiin.

– Karjan laidunnuksella ja nurmitaloudella päästään parhaimpiin tuloksiin, kyetään eniten sitomaan hiiltä. Meidän argumenttimme on, että märehtijä on ilmastonmuutoksen torjunnan paras ystävä maataloudessa, kunhan se toimii itselleen luontaisella tavalla laidunnuksessa ja rehuntuotannossa, Herlin kertoi käytännön keinoja.

Tietoa siis tarvitaan lisää, mitä maan alla tapahtuu ja miten hiili maahan sitoutuu.

– Maaperän pitäisi olla hiilivarasto. Se koko ajan menettää hiiltä taivaalle, ja vesistöihin. Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsiä ja vain 2 miljoonaa hehtaaria peltoa.

– Maan alla hiilivarastoa pitää yllä nimenomaan monimuotoinen ekosysteemi. Emme koskaan tiedä, koska monimuotoisuutta on hävitetty niin paljon, että ekosysteemit romahtavat. Me emme sitä huomaa välttämättä jokapäiväisessä elämässä, koska sitä tapahtuu pikkuhiljaa, Herlin pohti.

Ilkka Herlinillä on vahva luotto siihen, että maan alla elävät mikrobit osaavat hoitaa hommansa, kun parannukset pannaan alulle.

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr) kysyi Herliniltä, miten kauan hiili voi sitoutua maahan.

– Kuinka pitkään on mahdollista, että hiiltä kertyy lisää maaperään? Jossain vaiheessa tapahtuu ehkä kyllästyminen, Hassi otaksui.

– Tiedämme, että pysyvin hiilimuoto on mikrobien tuottomassa. Se ei ole hämärä humuskerros. Luulen, tämä on mielipide, että ei ole mitään rajaa maaperän hiilen sitomiselle. Se ei pysähdy mihinkään kerrokseen, se voi mennä niin syvälle kuin maaperää riittää, Herlin arveli.

Lapio ei saviseen peltoon tehonnut.

Kansanedustajat pääsivät koepellolle havainnoimaan hiilen sitomista käytännössä.

Herlin vei maatalousvaliokunnan kansanedustajat pellon laitaan, jossa kansanedustajia odottivat lapiot.

– No, koettakaa kaivaa kuoppaa ja lyökää lapio maahan. Ei tapahdu mitään, Herlin demonstroi savisella pellolla.

Herlin pyysi kansanedustajia siirtymään muutaman kymmenen metrin päähän pellolla eteenpäin palstalle, jossa on testattu neljän vuoden ajan orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita.

– Kuka löytää ensimmäisen kastemadon, tilanhoitaja Pekka Heikkinen heitti kansanedustajille.

Kansanedustajien lapiot uppoavat heti maahan, ja kastemadot löytyvät salamannopeasti.

Lapiolla oli helppo kaivaa orgaanisilla lannoitteilla ja maanparannusaineilla ravittua peltoa.

Terve maa on rihmastoista, mururakenteista ja se ei tuoksu homehtuneelle kellarille. Kansanedustajat nuuhkivat maata Ilkka Herlinin ja tilanhoitaja Pekka Heikkisen kädestä.

Qvidjan isäntä nostaa tukon maata käteensä ja esittelee sitä kansanedustajille. Maa on rakeista ja pinnalla kasvien alla on rihmastoja.

– Jos tätä haistatte, ei haise mummon homehtunut vanha kellari, Herlin totesi.

Kansanedustajat kerääntyvät Herlinin lähelle ja nuuhkivat maanäytettä.

– Tähän tulee otsikko, että kansanedustajat syövät Herlinin kädestä, kansanedustaja Jari Myllykoski (vas) letkautti katsellessaan kollegoitaan.

Lyhyt konkreettinen esitys pellolla jatkuu.

Tilanhoitaja Heikkinen näyttää kansanedustajille vesipyttytestin.

Pellolla on kaksi läpinäkyvää vesipyttyä, jossa toisen päällä on kasvitukko ei-rakeisesta savimaasta ja toisen päällä kasvitukko rakeisesta ja rihmastoisesta maasta.

Heikkinen kaataa vettä kastelukannusta kummankin pytyn kasvitukkojen päälle.

– Näette heti nyt mitä tapahtuu! Kun ei-rakenteiseen maahan kaataa vettä, tavara lähtee heti liikkeelle. Näin tapahtuu pelloilla koko ajan. Mururakenteessa vesi pysyy, ja alapuolella olevaan veteen ei liukene oikein mitään, Herlin kertoi.

Totta. Toisen vesipytyn vesi on sameaa, toisen edelleen kirkasta.

Savisen maan kasvit laskevat veden lävitseen ja alla oleva vesi alkaa sameutua heti.

Qvidjan tilalla sijaitseva Q Power kehittää biopolttoaineita. Kansanedustajille esitellään yhtiön metanointiyksikköä.

Kansanedustajat Mikko Lundén (ps), Ritva Elomaa (ps) ja Anne Kalmari (kesk) metsäkierroksella Kirkniemessä Lohjalla. Metsäkierroksella apuna olivat tabletit.

Kansanedustajat tutustuivat Qvidjassa myös isäntäparin omistamaan Q Poweriin, jossa tuotetaan ja kehitetään hiilineutraaleja synteettisiä biopolttoaineita.

Kaikkiaan kolmen ja puolen tunnin tietoiskun jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunta siirtyi Metsä Groupin omistamalle Kirkniemen kartanolle ja metsäkierrokselle.

Mitä valiokunta oppi Qvidjanissa ja Kirkniemessä, valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk)?

– Sen, että Suomessa haetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Niitä haetaan maatiloilla ja yrityksissä, ja meidän kaikkien tulisi edistää historian oikealla puolella olemista.

– Olen huolissani viljelijöiden taloudellisesta tilanteesta. Näen jopa valoa siinä, jos kuluttajat lähtevät mukaan siihen, että ovat valmiita maksamaan ympäristöteoista, voisimme pärjätä paremmin. Yrityksissä, joissa asioita on lähdetty ratkomaan, se voi olla tulevaisuuden menestystekijä, Kalmari vastasi.

Ei kai se vaikea ole kasvattaa lisää vihreää ja sitoa lisää hiiltä maahan? Mikä maanviljelijöitä estää tekemästä näin?

– Kun tieto lisääntyy, totta kai tekevät. Kaikki toimet, jotka vaativat rahaa, jostain se ylimääräinen raha pitää tulla, jos toimeentulo on jo nyt kuralla.

– Parhaimmillaan voi käydä niin, että se lisää muuta kautta taloudellista tulosta. Jos maa kasvaa paremmin, totta kai se on viljelijälle kannattavaa, Kalmari tuumaili.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?