Paljon porua, vähän villoja.
Hallitus, ainakin keskusta ja vihreät riitelivät rajusti keskenään budjettiriihessä 11 megatonnin päästövähennyksistä.
Maallikon on vaikea ymmärtää, mistä hallitus riiteli ja mistä hallitus sopi.
Hallituksen kertomista 14-15 megatonnin päästövähennyksistä ei ole yksityiskohtaista ja konkreettista esitystä.
Budjettiriihen yhteydessä julkaistiin liite hiilineutraalisuuden saavuttamisesta, josta ei kovin paljon selviä.
Alun perin päästötavoite piti olla 11 megatonnia, mutta budjettiriihessä tavoitteeksi tuli 14-15 miljoonan päästövähennykset.
Taakanjakosektorin – liikenteen, maatalouden, lämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen ja jätteiden – piti alun perin vähentää päästöjä 5,3 megatonnia vuoteen 2035 mennessä.
Nyt tavoite pitäisi saavuttaa vuonna 2030, ja sen päälle tehdä vielä 3,1 megatonnin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä.
Tarkkoja laskelmia hallituksen ilmastopaketista ei vielä ole. Ilmastopaneeli ja tutkijat selvittävät asian maaliskuuhun mennessä, onko hallituksella oikeasti kasassa ainakin 11 megatonnin päästövähennykset.
Budjettiriihen piti olla kaksipäiväinen, mutta se venyi ilmastoriitelyn takia kolmepäiväiseksi. Koko hallitus oli paikalla vain tiistaina aamupäivällä kuuntelemassa talouskatsaukset. Torstaina kello 12.45 viisikko marssi kertomaan, että sopu on syntynyt.
Suunnitelman mukaan taakanjakosektorilta eniten päästöjä on leikattavissa liikenteestä. Liikenteen päästöt vähenisivät kaikkiaan 3,6 megatonnia.
Liikenteen päästövähennykset yritetään toteuttaa fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan.
Maatalouden päästöt pitäisi vähentyä 0,5 megatonnia, rakennusten lämmityksen 0,8, työkoneiden 0,5 ja F-kaasujen 0,4 megatonnia.
Hiilineutraalissa ilmastopaketissa on myös kahdeksan muuta taakanjakosektorin kohdetta, joista päästöjä leikattaisiin.
Liikenteen tavoite on vähentää päästöjä 1,2 megatonnia vuoteen 2030 mennessä, ja loput 2,4 megatonnia vuoteen 2035 mennessä.
Paljon puhuttu kansallinen polttoaineiden päästökauppa löytyy yhä hallituksen papereista.
Myös ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli on valmistelussa.
– Kun liikenteen EU-tason toimien sekä 1- ja 2-vaiheiden eteneminen on tiedossa, viimeistään syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien.
Liikenteen päästövähennystavoite on yhteensä 3,6 megatonnia.
– Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli, siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä, hallituksen papereissa lukee.
Fossiilisten polttoaineiden kotimaista päästökauppaa siis edelleen valmistellaan, jos liikenteen päästötavoitteisiin ei päästäisi. Päästökaupassa polttoaineiden jakelijat ostaisivat päästöosuuksia, mikä nostaisi polttoaineiden hintaa.
Yksi käytännön keino liikenteen päästövähennyksiin on se, että täyssähköautojen autovero poistetaan. Vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusosaa korotetaan.
Maatalouden päästövähennykset koostuvat monista eri kohteista.
Ilmastoystävällisen rehun osuutta lisätään, kierrätyslannoitteiden käyttöönottoa edistetään, kuten myös valkuaisaineomavaraisuutta, hiilensidonnan markkinoita sekä kosteikko- ja märkäviljelyä. Tavoitteena saada vähintään 30 000 hehtaaria kosteikkoviljelyyn.
Maataloudessa lisätään ympäristöystävällisen rehun käyttöä.
Budjettiriihessä maataloudesta lisättiin pitkähkö ilmastokirjaus.
– Lisäksi sektorille jyvitetyt päästövähennykset toteutetaan KAISU-suunnitelman puitteissa esimerkiksi seuraavilla keinoilla: uuden pellon raivaustarpeen vähentäminen; pysyvän nurmipeitteisyyden edistäminen, kerääjä- ja maanparannuskasvien laaja käyttö; vähimmäismaanpeite ja talviaikainen kasvipeitteisyys; nurmien ja kesantojen tuet; säätösalaojitus; investointi- ja hoitotuki; kosteikkojen perustaminen, viljely ja hoito; turvemaata ilmastokosteikoksi, turvemaiden viljely märkänä, märkänurmi ja ruokohelpi ym.; vedenpinnan korkealla pitäminen ja seuranta; metsitystuki joutomaille 2021; nurmea yksivuotisten kasvien tilalle, lisää hiiltä peltoon; täsmäviljely.
Biokaasun tuotannon hallitus haluaa lähes kaksinkertaistaa fossiilittoman tiekartan 2,5 TWh:n tavoitteesta.
Tarkoituksena olisi, että biokaasun tuotanto olisi 4 TWh.
– Kasvu painottuu lannan ja muiden maatalouden jakeiden hyödyntämiseen ja synteettisen ja orgaanisen metaanin käyttöön. Samalla on huolehdittava orgaanisen mädätteen jalostuksen ja loppukäytön tarkoituksenmukaisuudesta siten, ettei sillä ole vesistöjen tilaa heikentäviä vaikutuksia, liitteen kirjaus kertoo.
Tällä biokaasun lisäyksellä päästöt vähenisivät 0,1 megatonnia niin liikenteessä, työkoneissa, lämmityksessä kuin teollisuudessa.
Rakennusten erillislämmityksessä kyse on öljylämmityksestä luopumisesta, ja hallitus muun muassa jatkaa tukiaan öljykattiloita vaihtaville.
Ilmasto- ja energiastrategiassa suositaan uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa.
Keinoja on lueteltu viljalti. Muun muassa puun polttamista halutaan vähentää ja toteuttaa ainakin yksi merituulivoimahanke.