Hallitus on hyväksynyt ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa.
Valtion budjetin alijäämä vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa, eli sen verran valtion täytyy ottaa uutta velkaa menojen kattamiseksi.
Otettavan velan määrä on hieman kasvanut, sillä valtiovarainministeriön esitys viime kuussa oli 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan viime kuun jälkeen menoihin on ilmaantunut vuonna 2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ennakkorahoitusta 0,9 miljardin euron edestä. Alijäämä sisältää myös koronamenoja 0,4 miljardia euroa.
Hallitus kertoo tehneensä budjettiriihessä 14–15 megatonnin edestä päätöksiä siitä, miten päästöjä onnistutaan vähentämään, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.
Alun perin tavoite budjettiriihessä oli tehdä päätöksiä 11 megatonnin päästövähennysten edestä.
Hallitus on sitoutunut myös tekemään tarkastelun perusteella mahdollisesti tarvittavat lisäpäätökset ilmastopakettiin hiilineutraaliuspolulla pysymiseksi. Lisätoimiin ryhdytään maaliskuussa, mikäli tiede osoittaa, että tarvittavat toimet eivät ole kasassa.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan noin 75 miljoonaa euron määrärahakohdennuksia vuodelle 2022.
Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.
Lisäksi muun muassa lataus- ja jakeluinfraan sekä hankinta- ja konversiotukiin osoitetaan rahoitusta.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia työsuhdeautoja.
Budjetti ei kuitenkaan sisällä bensiiniverojen korotuksia, lämmityspolttoaineiden veronkorotuksia tai muita polttoaineverojen korotuksia.
Maatalouden osalta lisätään ilmastoystävällisen rehun osuutta esimerkiksi sekoitevelvoitteen ja verokannusteiden avulla.
Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannustein ja neuvonnan avulla ja jatketaan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa.
Rehujen kehitykseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa sekä ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan miljoona euroa.
Tämän lisäksi hallitus sitoutuu edistämään kosteikko- ja märkäviljelyä, jossa vedenpinnan korkeutta nostamalla rajoitetaan turpeen hajoamista ja maaperäpäästöjä.
Neuvotteluissa oli tarkoitus myös päättää uusista työllisyystoimista, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä.
Hallituksen mukaan työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15. helmikuuta 2022 mennessä.
Hallitus keskittyy pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan työllisyydessä nopeavaikutteisiin toimiin.
Osaavan työvoiman maahanmuuttoa vauhditetaan laajentamalla erityisosaajien ja kasvuyrittäjien työlupia koskeva kahden viikon pikakaista sähköisten oleskelulupahakemusten käsittelyyn.
Hallitus laajentaa D-viisumin jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.
Työvoimapulaa helpotetaan myös korottamalla opintotuen tulorajoja määräaikaisesti ensi vuonna.
Hallitus oli etukäteen sitoutunut päättämään budjettiriihessä 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta eli käytännössä verojen kiristyksistä.
Hallitus sopi lopulta veronkorotuksista yhteensä 100 miljoonan euron edestä.
Summasta 58 miljoonaa euroa kohdistuu valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen eri keinoin.
Arvonnousuvero eli niin sanottu exit-vero otetaan käyttöön myös yksilöiden kohdalla vuodesta 2023 alkaen.
Arvonnousuverolla laajennetaan Suomen verotusoikeutta Suomessa asuessa kertyneisiin myyntivoittoihin myös tilanteisiin, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Muutoksen verotuottovaikutukseksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa.
Myös ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen.
Suomessa otetaan käyttöön kaivosvero vuoden 2023 alusta lähtien. Kaivoslaki annetaan eduskuntaan vielä tänä vuonna. Kaivosveron käyttöönotto tuottaa 25 miljoonaa euroa, joista 60 prosenttia kohdistuu kaivosten sijaintikunnille.
Loppu koostuu tupakkaveron nostosta. Tupakkaveroa korotetaan 117 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana.
Kotitalousvähennykseen tulee korotus. Hallitus käynnistää kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Korvausprosentti nousee 40 prosentista 60 prosenttiin.
Hallitus varautuu myös nostamaan pakolaiskiintiötä Afganistanin tilanteesta johtuen. Talousarvioesityksen mukainen vuoden 2022 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä.
Poliisin määrärahat turvataan hieman korkeammalle tasolle kuin vuonna 2021. Määrärahat ohjataan siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan.
Poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.
Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys valtuuteen.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 16:35