Suomen uusi puolustusselonteko julkistettiin tänään pitkän odotuksen jälkeen. Puolustusministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa puhuivat puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sekä puolustusministeriön ylijohtaja Esa Pulkkinen.
Kaikkosen mukaan puolustusselonteko on jatkumoa edelliselle vuoden 2017 puolustusselonteolle ja sen linjauksille.
– Puolustuksen kehittämisessä korostuu pitkäjänteisyys samalla kun pidämme huolen, että puolustuksemme vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, Kaikkonen kertoo.
Uusina asioina selonteossa korostuvat Kaikkosen mukaan esimerkiksi Suomen arktisten lähialueiden kasvava strateginen merkitys sekä Pohjois-Euroopan puolustuksen hahmottaminen kokonaisuutena.
– Itämeri, arktinen alue ja Pohjois-Atlantin meriyhteydet linkittyvät toisiinsa. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen voi johtaa nopeasti sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen myös muilla alueilla.
Perinteisten maa- meri ja ilmaulottuvuuksien lisäksi selonteossa korostetaan kyber- ja informaatiotoimintaympäristöjen sekä avaruuden merkitystä. Kivinen kertoi, että Suomen sotilaallista kyberpuolustusta kehitetään.
Avaruuspuolustuksen perustan muodostaa tilannekuva. Puolustusvoimat kehittää kykyään ympärivuorokautisen avaruustilannekuvan ylläpitämiseen yhteistyössä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös paikallispuolustuksen uudistamista. Muutos luo Kivisen mukaan maavoimille paremman kyvyn suunnata operatiivisia joukkojaan tarvittaessa koko maan alueella. Paikallispuolustuksesta kehitetään kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.
Jännitteet ovat lisääntyneet Suomen lähialueilla. Taustalla on Pulkkisen mukaan suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen, mikä vaikeuttaa erityisesti pienten maiden asemaa.
Samalla vahingollinen ja laaja-alainen vaikuttaminen on lisääntynyt haastaen yhteiskunnan kriisinsietokykyä, puolustusvalmiutta, ja -ylläpitoa.
Kaikkonen toi esille kolme kokonaisuutta, jotka ohjaavat puolustuksen kehittämistä tulevina vuosina.
– Kaiken perusta on vahva oma puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.
Toisena asiana Kaikkonen mainitsi tarpeen kehittää kykyä vastata hybridivaikuttamiseen. Myös kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli on merkittävä.
– Jatkamme johdonmukaisesti tiivistä kahden ja monen välistä puolustusyhteistyötä liittyen esimerkiksi tilannetietoisuuteen, sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen, ja vaativaan harjoitustoimintaan.
Selonteossa käsitellään erikseen kolmea Suomelle erittäin tärkeää kumppanimaata.
-Ruotsilla on vahva asema Suomen läheisimpänä kahden välisenä kumppanina. Suomen tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteistoiminnalle pysyvät edellytykset, jotka ovat voimassa kaikissa olosuhteissa, Pulkkinen kertoo.
Yhdysvallat on Pulkkisen mukaan Suomelle tärkeä kumppani, jonka kanssa tehty tiivis yhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä. Yhteistyötä pyritään lisäämään myös Norjan kanssa.
Suomi tukee jatkossakin EU:n puolustusyhteistyön syventämistä ja jatkaa aktiivista kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.