Kuntavaalien budjetiltaan suurimmat kampanjat olivat Helsingissä.
Yllätys oli, että vaalien suurin henkilökohtainen kampanja ei ollut pormestariehdokkaalla, vaan Elina Valtosella (kok).
Valtonen käytti kuntavaaleihin peräti 78 517 euroa.
Valtosen ei alun perin pitänyt osallistua kuntavaaleihin lainkaan, hän asui Espoossa, mutta muutti talvella Helsinkiin ja pyörsi päätöksensä kuntapolitiikkaan osallistumisesta.
Valtonen ei käyttänyt kampanjaan senttiäkään omaan rahaa, hän keräsi koko summan tukijoiltaan lyhyessä ajassa, muutamassa kuukaudessa.
Elina Valtonen keräsi liki 80 000 euron vaalibudjettinsa muutamassa kuukaudessa. Hän sai ensi yrittämällä kuntavaaleissa Helsingissä vajaat 16 000 ääntä, edelle meni vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho noin 19 000 äänen saalillaan.
Yksityishenkilöt antoivat omistaan Valtosen kampanjaan huimat 49 131 euroa, peräti kuusi tukijaa lahjoitti maksimisumman 3 000 euroa.
Yrityksiltä Valtonen sai 21 075 euroa, joista viisi lahjoitusta ylitti 800 euron ilmoitusrajan.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja sai puolueeltaan myös 7 811 euron tuen.
Vaalirahakohun jälkeen vaalitukea on ollut vaikea saada, mutta Valtosen onnistui liki kädenkäänteessä hankkia valtavan iso vaalikassa, ja vielä kuntavaaleihin. Harvoin edes eduskuntavaaleissa on näin isoja vaalibudjetteja.
Rahaa tuli ovista ja ikkunoista?
– No, joo. Tukijoita löytyi nopeasti tosi paljon, kiitos vaan heille. Siinä joutui käyttämään aavistuksen enemmän rahaa, kun oli vaalipiirin vaihto ja sukunimen vaihto, Valtonen vastasi.
Yksityishenkilöt antoivat kampanjaan liki 50 000 euroa, ihmiset siis halusivat avittaa kampanjaa?
– Se oli häkellyttävää, että tosi paljon tuli tukea, rahallista ja muuta kampanjatukea, Valtonen totesi.
Valtosen kampanja kului kokonaan mainontaan.
Kuntavaaleissa kampanjat ovat yleensä monta kokoluokkaa pienemmät kuin eduskuntavaaleissa.
Pormestariehdokkaat suurimmissa kaupungeissa ja helsinkiläiset ehdokkaat ovat hyvin edustettuina suurimpien vaalibudjettien listalla.
Valtosen jälkeen toiseksi suurin budjetti oli pormestariehdokas Anni Sinnemäellä (vihr), 70 507 euroa.
Kolmanneksi suurimmalla budjetilla oli liikkeellä pormestariksi valittu Juhana Vartiainen (kok). Vartiainen kampanjoi 57 511 euron budjetilla, ja hänen tukijoistaan mainittakoon multimiljonääri Björn Wahlroos, joka tuki Vartiaisen kampanjaa kolmella tonnilla.
Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen vaalibudjetti oli noin 57 500 euroa, apulaispormestari Anni Sinnemäki käytti kampanjaansa noin 70 500 euroa ja apulaispormestari Nasima Razmyarin kampanjakulut olivat vajaat 28 000 euroa.
Suurimmista vaalibudjeteista näkee, että pormestariehdokkuus myös Tampereella ja Turussa tiesi isompaa satsausta kuntavaaleihin.
Tamperella pormestariehdokkaita olivat Lauri Lyly (sd) ja Kalervo Kummola (kok), ja Turussa Minna Arve (kok), Aki Lindén (sd) ja Jarmo Laivoranta (kesk). Laivoranta oli ainoa keskustalainen, jolla oli maan top 29-kuntavaalibudjetti. Keskusta on iso tekijä pikkukunnissa, joissa vaalibudjetit harvoin mittavia ovat.
Listalla on monta nimeä, jotka eivät sano suurelle yleisölle mitään – pääosin kokoomuslaisia isoista kaupungeista, jotka halusivat satsata kuntavaaleihin.
Kaikki eivät suurista vaalibudjeteista huolimatta päässeet valtuustoihin. Esimerkiksi Helsingissä Ted Apter (kok) ja Petrus Pennanen (r) sekä Espoossa Diana Råman (kok) ja Lahdessa Hannu Räty (kok) jäivät vaille valtuustopaikkaa.
Yllättävin nimi löytyy sijalta kuusi. Perussuomalainen, Vantaalta.
Yrittäjä Tuukka Saimen Vantaan perussuomalaisten vaalivalvojaisissa kuntavaali-iltana.
Yrittäjä Tuukka Saimen tahtoi palavasti valtuustoon ja pani omaa rahaa likoon 33 596 euroa. Kampanjalla irtosi kolmas sija perussuomalaisten listalla Vantaalla ja pääsy valtuustoon.
Perussuomalaiset kampanjoivat perinteisesti pienillä budjeteilla.
– Tämä on yksinkertaista matikkaa. Kun lähdet täysin tyhjästä, en ole järjestötoiminnassa. Olen yrittäjä, tehnyt töitä hiki hatussa 30 vuotta ja ollut hirveä halu lähteä politiikkaan jossain vaiheessa, Saimen kertoi.
– Ajattelin, että mennään kunnolla. Kun nimi on tuntematon, sen kanssa pitää tehdä töitä, Saimen jatkoi.
Palo pitää olla kova, kun kaivaa yli 33 000 euroa omaa kuvettaan?
– Kyllä. En tiedä, onko se paljon. Totta kai pitää antaa palaa, jos politiikkaan päättää lähteä. Aika paljon tuli sählättyä. Seuraaviin vaaleihin ei tarvitse tämmöisiä rahamääriä enää käyttää, Saimen vastasi.
Saimenin budjetti oli esimerkiksi suurempi kuin Harry Harkimon (liik), joka osallistui Helsingin pormestarikisaan ja oli puolueensa kanssa ensi kertaa kuntavaaleissa. Myös Harkimo maksoi 30 000 euron vaalibudjettinsa omasta taskustaan.
Saimenin budjetti oli omassa luokassaan niin Vantaalla kuin koko maassa perussuomalaisissa.
Vantaalla oli vain neljä muuta ehdokasta, jotka panostivat vaaleihin yli kymppitonnin. Vantaan toiseksi suurin kuntavaalibudjetti, 13 986 euroa oli Hussein al-Taeella (sd).
Perussuomalaisilla taas koko maassa Saimenin lisäksi vain kolme ehdokasta keräsi yli kymppitonnin vaalikassan. Toiseksi eniten perussuomalaisista vaaleihin rahaa laittoi Ville-Veikko Elomaa Lahdessa, 14 698 euroa.
Vaalirahakohun jälkeen suuret yksittäiset tukijat karsiutuivat pois.
Nyt suurimmat yksittäiset summat tulevat puolueyhdistyksiltä, joiden rahoituksen alkuperää on vaikeampi selvittää. Ehdokkaiden ja puolueiden pitää tehdä selkoa suuremmista lahjoituksistaan, yhdistyksillä on löyhempi julkisuuskäytäntö.
Vaalirahailmoitusten mukaan ammattiyhdistysliike on Sdp:n ja vasemmistoliiton ehdokkaiden melko avokätinen tukija, tosin tukisummat per ehdokas per ammattiliitto ovat tonnista kolmeen tonniin.
Yksikään yritys tai yksityishenkilö ei ole avokätisesti tukenut yhtään ehdokasta tai joukkoa ehdokkaita.
Yksityishenkilöiden tuesta esiin voi nostaa Eveliina Heinäluoman (sd) saaman vaaliavun. Hänen isovanhempansa Aino ja Heimo Heinäluoma auttoivat pojantyttärensä kampanjaa kumpikin kolmella tonnilla.
Juttua korjattu 1.9.2021 kello 12.51. Jutussa kerrottiin ensin virheellisesti, että Dan Apter jäi vaille valtuustopaikkaa. Todellisuudessa kyse oli Ted Apterista.