Maanmittauslaitoksen asiantuntija puuttui Juha Sipilän puheisiin puiden istuttamisesta: ”Niin paha virhe, että oli pakko oikaista”

Suomalainen perhe pääsee Sipilän mukaan lähelle hiilineutraaliutta istuttamalla tuhat puuta. Metsätalousinsinööri Heikki Ala-ahon laskelman mukaan yhden henkilön hiilijalanjäljen kompensointi vaatisi jopa yli 18 000 taimen istuttamista.

Juha Sipilä näkee hiilinielujen kasvattamisessa valtavia mahdollisuuksia. Kuva Seinäjoelta, missä keskustan eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa.

27.8.2021 20:05

Ympäristövaliokunnan uusi puheenjohtaja, ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) arvioi IS:lle, että suomalainen perhe pääsee lähelle hiilineutraaliutta istuttamalla tuhat puuta.

Sipilä kertoi täyttäneensä lupauksensa perheensä hiilineutraaliudesta, mikä vaati Sipilän mukaan kulutustottumusten muuttamisen lisäksi puiden istuttamista.

Maanmittauslaitoksen asiantuntija, metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho puuttui Sipilän puheisiin Twitterissä.

Ala-ahon mukaan yhden henkilön hiilijalanjäljen kompensointi vaatii tosiasiassa yli 18 000 taimen istuttamista. Taimet istutettaisiin yli yhdeksän hehtaarin alueelle.

– Oli niin paha virhe, että oli pakko oikaista, Ala-aho kommentoi Sipilän puheita.

Ala-ahon laskelmassa taimet tulisivat talouskäyttöön ja istutustiheys olisi 2 000 tainta hehtaaria kohti. Arvio yhden henkilön keskimääräisestä hiilijalanjäljestä, 7 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, on peräisin Sitran verkkosivuilta.

Jos taimet suojeltaisiin, yhden henkilön hiilijalanjäljen kompensointi vaatisi Ala-ahon mukaan 2 900 taimen istuttamista 1,44 hehtaarin laajuiselle alueelle.

– Silloin oltaisiin lähempänä (Sipilän arviota).

Ongelmana on pinta-alan riittävyys, Ala-aho huomauttaa.

– Jos kaikki haluaisivat tuon tehdä, pinta-ala ei riittäisi. Nykyinen metsäala on laskennasta pois, metsää ei voi istuttaa kahteen kerrokseen.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jukka Alm näkee, että puunistutusprojektit voivat olla toimivia, mutta kyse ei ole hänen mukaansa kestävästä ratkaisusta.

– Metsittäminen on lyhytaikainen tapa sitoa hiiltä. Ilmaston kannalta alle sata vuotta on todella lyhyt aika.

Teknisesti metsittäminen voi olla Almin mukaan mahdollista toteuttaa vapaaehtoisia kompensaatioita tarjoavien yritysten kautta.

– Vapaaehtoisten kompensaatioiden osalta tarvitaan vielä aika paljon sääntöjä ja poliittisia päätöksiä, jotta toiminta selkeytyisi.

Metsäekologian professorina Luonnonvarakeskuksessa toimiva Anne Tolvanen pitää metsän istuttamista hyvänä keinona, kunhan varmistetaan, että metsittäminen on pysyvää.

– Pitäisi varmistaa, ettei niitä puita ala nopeasti joku hakkaamaan. Kompensoinniksi istutus voidaan laskea vain silloin kun sitä ei muutoin tehtäisi.

Myös Tolvanen kysyy, mistä löytyisi riittävästi metsämaata, kun maata tarvitaan myös kaupunkeihin ja viljelykseen.

– Käytännössä pitäisi mennä esimerkiksi Saharaan istuttamaan mäntyjä. Kehitysmaissa on kohteita, se on ihan hyvä tapa. Sielläkin pitäisi varmistua istutustoiminnan kestävyydestä, että se syy, jonka takia puut ovat kadonneet, on poistunut, koska muuten voi käydä käy niin, että puusto hävitetään uudelleen.

Almin mukaan metsittämisellä voi olla muitakin arvokkaita hyötyjä kuin ilmastohyöty.

– Hyvin tehdyllä metsittämisellä voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos istutetaan vain yhtä puulajia, se ei sinänsä auta paljon, mutta se tekee maisemasta mosaiikkimaisempaa, mikä on sinänsä ok.

IS ei tavoittanut Sipilää kommentoimaan Ala-ahon laskelmaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?