Kommentti: Suomi tekee historiaa Kabulin sotilasoperaatiolla – mutta missä luuravat EU:n nopean toiminnan joukot?

Suomi tekee tänään historiaa. Aseistettu partio lähtee maan rajojen ulkopuolelle pikakomennukselle ensimmäistä kertaa sitten jatkosodan. Lähtökäskyn määrää tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Mutta missä luuraa taas EU ja sen nopean toiminnan joukot? kysyy politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Joukkojenhallintaharjoitus Porin prikaatissa 2008. Suomi on mukana EU:n nopean toiminnan joukoissa, mutta Kabuliin EU menee maa kerrallaan.

20.8.2021 9:50

On Suomesta aikaisemminkin toki lähdetty aseiden ja jopa panssarikaluston kanssa ulkomaille jatkosodan vuosien jälkeen.

Mutta kyse on ollut rauhanturvaoperaatioista, joihin on lähdetty pitkällisen valmistelun johdosta ja yleensä YK:n pyynnöstä. Ensimmäinen rauhanturvaoperaatio tehtiin Suezille 1956.

Nyt on toinen juttu.

Suomi lähettää ensimmäistä kertaa itse ja omalla päätöksellään, muiden pyytämättä, aseistautuneet sotilasjoukon maan rajojen ulkopuolelle.

– Tässä sovelletaan kansainvälisen sotilaallisen avun pykälää, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Suomalaisen sotaväen yksikön osalta tätä ei ole ennen sovellettu, presidentti Niinistö sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa.

Kabulin lentokentälle lähtee muutaman kymmenen ammattisotilaan joukko turvaamaan ulkoministeriön henkilökunnan evakuointia.

Samalla lentokentän kaaoksessa sotilaat yrittävät saada turvallisesti evakuointikoneisiin Suomea auttaneita afgaaneja, vaikkei kaikkia Suomeen turvaan voidakaan pelastaa.

Eduskunta kokoontuu käsittelemään hallituksen selontekoa kello 12.

Sitä ennen koolla on eduskunnan ulkoasianvaliokunta.

Lopullisen päätöksen tekee tasavallan presidentti, ylipäällikkö Sauli Niinistö iltapäivällä presidentin esittelyssä.

Päätös kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavan presidentin toimivaltuuksiin, mitä Niinistö painottaa Ilta-Sanomien haastattelussa.

Puolustusvoimat on hipi hiljaa, ketä paikalle lähtee. Sitäkään ei kerrota, miten kauan operaatioon on valmistauduttu.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko joukko jo lähetetty eli matkalla kohteeseen jo ennen kuin virallista päätöstä on tehty.

Ei olisi ihme, vaikka osasto olisi jo matkalla. Nimittäin nyt on kiire.

Presidentti Niinistö sanoi IS:lle, ettei usko sotilaiden joutuvan suoranaisiin vaaratilanteisiin. Tätä hän perustelee sillä, että paikalla on jo Norjan, Saksan ja Tanskan vastaavia sotilasosastoja, eivätkä hekään ole joutuneet uhkaavan tilanteen eteen.

Mutta tilanne Kabulin lentokentällä on sekava. Periaatteessa jotakin voi sattuakin, vaikka virallisesti sitä ei kuulu sanoa.

Niinistön IS-haastattelussa huomio kannattaa kiinnittää erityisen suurta huomiota tähän Niinistön toteamukseen.

– Minusta tämä on nyt mitä tyypillisin EU:n asia, siinä on moni EU-maa nyt kiinni.

Nimittäin jälleen kerran EU on osoittamassa avuttomuutensa.

Suomessakin on kiinnitetty huomiota EU:n saamattomuuteen. Siksi paikalle eri EU-maat lähettävät omia joukkojaan.

Mutta missä luuraa EU?

Missä EU:n nopean toiminnan joukot ovat nyt, kun niitä tarvittaisiin?

Vuonna 2005 perustettiin EU:n nopean toiminnan joukot, joihin Suomikin liittyi. Vuodesta 2007 alkaen Euroopan unionilla on ollut vuosittain valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta, jota edeltää perusteellinen koulutus- ja valmistelujakso.

Missä EU:n nopean toiminnan joukot ovat nyt, kun niitä tarvittaisiin?

Näin joukoista kirjoitetaan puolustusvoimien nettisivuilla:

Yleisen kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty EU:n taisteluosastokonsepti. Konseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu, enintään neljä kuukautta. Konsepti määrittelee, että taisteluosasto on keskitettävissä operaatioalueella päätöksestä kymmenen vuorokauden kuluessa. Jokainen taisteluosastoon rekrytoitu on tehnyt sitoumuksen käytettävyydestään mahdolliseen operaatioon ja he ovat viiden vuorokauden lähtövalmiudessa.

Mutta onneksi Suomessa siis on koulutettuja sotilaita Kabulin vaatimaan operaatioon.

Jatkossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto joutuu miettimään, missä EU piilotteli ja mikä on sen valmius ja toimintakyky.

Keskinäistä koordinaatiota EU-maiden välillä epäilemättä on.

Mutta kuuleman mukaan EU itsessään ei ole vakuuttanut. Tälläkään kertaa. Pinnan alla huokuu voimasta kritiikkiä.

Toinen Suomelle keskeinen mietinnän aihe tulee niin ikään Afganistanista, ja se on iso:

Voisiko Suomen kaltainen pikkumaa luottaa Yhdysvaltain apuun ja turvaan enää, vaikka juhlapuheissa annettaisiin liittolaisille ruusuista kuvaa Yhdysvaltain voimasta ja demokratiatakuista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?