Kommentti: Hoitajat vastaan opettajat – tammikuun maakuntavaaleista on tulossa huutokauppa julkisen alan palkoista - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hoitajat vastaan opettajat – tammikuun maakunta­vaaleista on tulossa huuto­kauppa julkisen alan palkoista

Hoitajien Tehy ja esimerkiksi opettajien OAJ ovat taas toistensa niskavilloissa, kun julkisen puolen ay-väki valmistautuu palkkaneuvotteluihin, soteen ja hyvinvointialueisiin siirtymiseen. Tammikuun alue- eli maakuntavaaleista onkin tulossa huutokauppa eri ryhmien palkankorotuksista ja siitä, keitä priorisoidaan, ennakoi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

19.8.2021 20:44

Uudet sote-puitteet ja hyvinvointialueet pitäisi olla kasassa vuoden 2023 alusta.

Homma on valtava.

Siihen valmistautuu myös julkisen puolen ay-väki, sillä reilut 200 000 kuntien palkollista siirtyy uusien hyvinvointialueiden palkkalistoille, opetus ja opettajat jäävät kunnille.

Syyskuussa astuu voimaan myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oma työ- ja virkaehtosopimus, jonne siirtyy 175 000 henkilöä eli kyseessä on suurin julkisen sektorin neuvotteluala.

Julkisen puolen sopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun, joten työrauhaa on luvassa ensi kevääseen saakka.

Mutta liitoissa työrauhasta ei ole tietokaan.

Asetelma on tuttu: Hoitajien Tehy ja sitä maltillisempi Super vastaan muut.

Tehy vaatii jäsenilleen solidaarisuuden nimissä muita suurempia kuoppakorotuksia ja vahvempaa asemaa, mitä muut julkisen puolen liitot eivät hyvällä katso.

Esimerkiksi OAJ:ssa ja JHL:ssa on tuskaannuttu Tehyn itseään korostavaan linjaan.

Taistelu on kovaa sekä kansalaisten sympatiasta että asemasta julkisen puolen neuvotteluissa.

Tehy on saanut myötätuntoa vaatimuksilleen, kun uutiset hoitajapulasta ja työn kuormittavuudesta ovat levinneet kesän aikana.

Tätä vauhtia tammikuun maakunta- eli aluevaaleista onkin tulossa huutokauppa julkisen sektorin palkkavaatimuksista, jos tai kun poliitikot lähtevät julkisen sektorin sympatiakisaan mukaan.

Kansanedustajien kesäkokousreferaattien perusteella osa on jo lähtenytkin. Tehyn vaatimuksille tulee tukea.

Kuntien pääneuvotteluryhmällä on sääntömääräinen kokous perjantaina, ja ainakin osa pelkää, että riidat puhkeavat jo siellä esille.

Esimerkiksi julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:ssa, johon kuuluu tiivistäen opettajien OAJ ja muuta akavalaista porukkaa, pelätään, että koko neuvotteluryhmä hajoaa Tehyn vaatimusten takia.

Sisäinen kamppailu julkisen puolen ammattiliittojen välillä on kovempaa kuin liittojen taistelu työnantajaa vastaan.

Liittojen keskinäisestä solidaarisuudesta ei kuitenkaan ole tietoakaan.

Kasvot eripuralle antavat Tehyn Millariikka Rytkönen ja OAJ:n ja JUKO:n Olli Luukkainen, mutta myös JHL:n Päivi Niemi-Laineen kerrotaan tuskastuneet Tehyn toimintaan.

Sisäinen kamppailu julkisen puolen ammattiliittojen välillä on kovempaa kuin liittojen taistelu työnantajaa vastaan.

Tehy vaati jo ennen koronaa ja vielä painavammin korona-aikana itselleen solidaarista kuoppakorotusta, ja saanut monelta poliittiselta päättäjältä tukea.

Lisäksi Tehy vaatii painavampaa roolia soteen valmistautuvassa julkisen puolen yt-elimessä, jossa kaikilla kolmella kunta-alan pääsopijajärjestöllä eli julkisen alan JAU:lla, JUKO:lla ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:llä on suosituksen mukaiset kaksi edustajaa.

Sote ry. on jo irtisanoutunut suosituksesta.

Kaiken neuvottelujärjestelmä- ja sote-fraseologian yli voi kuitenkin tiivistää pääsanoman:

Tehy vaatii enemmän kuin muut, kaikilla rintamilla.

Kuntapuolen työmarkkinapomo Markku Jalonen hoitaa jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden palkkaneuvottelut. Kuntatyöantaja muuttui Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaksi

Jalosen tittelikin muuttui samalla työmarkkinajohtajasta toimitusjohtajaksi.

Syystä, sillä hänen urakkansa keskellä keskenään riitelevää ay-väkeä on suomalaisen työmarkkinakentän haastavin.

Kun poliitikkojen ja liittopuheenjohtajien puheita kuuntelee, Jalosesta mieleen tulee Tuntemattoman sotilaan epätoivoinen varustevaraston hoitaja Mäkilä, joka tuskaili, miten aina vain verotahan kapuhun ja se käsköö antamaan mitä kukin poraa.

Turkulaiset sairaanhoitajat osoittivat mieltään lokakuussa 2007 Sari Saraanhoitaja -kampanjan palkkavaatimusten tueksi.

Monen muistissa on vuoden 2007 Sari Sairaanhoitaja -kierros, kun kokoomus lähti hoitajien vaatimusten tueksi puheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok) johdolla.

Kun yksityispuolen liitot lopulta näyttivät voimansa, ja nappasivat Tehyäkin suuremmat korotukset, palkkakierros karkasi käsistä ja aiheutti kansantalouteen vakavan häiriötilan.

Tuolloin poliitikot vannoivat, että se oli viimeinen kerta, kun he puuttuvat liitoille kuuluviin palkkaneuvotteluihin – tai ylipäätään työmarkkinakysymyksiin.

Nyt edessä voi silti olla vanhan näytelmän uusintaesitys.

Poliitikon muisti on lyhyt. Sari Sairaanhoitajakin täyttää ensi vuonna 15 vuotta.

Tehyn vaatimuksia pidetään eri tutkimusten ja kyselyiden mukaa oikeutettuina.

Hoitajien työtaakka on paisunut paikoin sietämättömäksi, mikä nähtiin kesällä kun hoitajat loppuivat käsiin, ja osastoja ja toimipisteitä jouduttiin sulkemaan ja hoitajia kutsuttiin kesken lomia töihin.

Myös moni kansanedustaja on ehtinyt tukea hoitajien vaatimuksia.

Mutta samaan aikaan myös esimerkiksi opettajien OAJ on rientänyt valittamaan työnsä raskautta suhteessa palkkaan.

Poliitikot ovat – tietenkin – tukeneet myös opettajien vaatimuksia.

Moni uskoo, että Tehy kaivaa esiin tarvittaessa kovimman aseensa eli joukkoirtisanoutumisen.

Yksityispuolella odotetaan levotonta palkkasyksyä. Lakot ovat mahdollisia, kun Metsäteollisuus on hylännyt työehtosopimusjärjestelmän ja Teknologiateollisuus kulkee samaa tietä.

Mutta keväällä ei taatusti helpota, kun vuorossa on julkisen puolen neuvottelut.

Moni uskoo, että Tehy kaivaa esiin tarvittaessa kovimman aseensa eli joukkoirtisanoutumisen.

Opettajat jäävät siis kuntien hartioille, hoitajat siirtyvät uusien hyvinvointialueiden harteille.

Alkuvaiheessa hyvinvointialueiden palkkapussi tulee valtiolta, mutta jatkossa rahat pitäisi haalia kasaan maakuntaveron kautta.

Ja tulipa palkka a) kunnilta b) valtiolta c) hyvinvointialueelta, liitot kyttäävät toisiaan ja kaikki vaativat samaa.

Tehyn Rytkönen on sanonut, että viime kädessä kyse on priorisoinnista.

Kuten onkin.

Siis siitä, kenen työ on tärkeämpää kuin jonkin toisen.

Kaikille kuoppakorotuksiin ei ole varaa jatkossakaan, ellei vaatimuksia rahoiteta velaksi, jolla kaikki ongelmat nykyään tunnutaan ratkaistavan muutenkin.

Silloin ei tarvitse priorisoida, kenen työ on toisen työtä tärkeämpää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?