SuomI on panostanut Afganistanin vakauttamiseen viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä 700 miljoonaa euroa.
Suomen tuki Afganistanin humanitaariseen apuun, kansainvälisten järjestöjen työhön ja miinanraivaukseen on ollut ulkoministeriön mukaan 2002–2020 yhteensä 385 miljoonaa euroa. Viime vuosina tuki on ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Puolustusministeriön mukaan sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset Afganistanissa vuosina 2002–2020 ovat olleet yhteensä 315 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriö on budjetoinut suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot eli palkat ja puolustusministeriö kalusto- ja hallintomenot.
Suurempiakin arvioita Suomen tukisummista on esitetty: väitöskirjaa Suomen kehitysavusta Afganistanille tekevä Ilona J. Kuusi arvioi IS:lle kokonaisavun summaksi vuosilta 2001–2021 yhteensä 846 miljoonaa euroa.
– Luvut vaihtelevat eri lähteiden välillä – kehitysapu OECD:n mukaan olisi vuosina 2001–2019 ollut noin 463 miljoonaa, ja ulkoministeriön mukaan taas vuosina 2002–2020 noin 385 miljoonaa, Kuusi mainitsee.
Ulkoministeriön mukaan Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Afganistanissa keskeytetään maan ajauduttua kaoottiseen tilaan Talebanin valtaannousun vuoksi.
– Edellytykset toiminnan jatkamiselle nykyisten sopimusten puitteissa ovat viime päivien tapahtumien vuoksi käytännössä katkenneet, ulkoministeriön tiedottaja Hanna Päivärinta viestittää.
Suomi on kohdistanut ulkoministeriön viime vuonna valmistuneen raportin mukaan Afganistaniin kumppanimaista suurimmat rahalliset panostuksensa: Suomen tuki Afganistaniin oli 2012–2018 yhteensä 175 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Syyriaan ja Irakiin kohdistettiin samalla ajanjaksolla yhteensä 141,6 miljoonaa euroa ja Somaliaan 93 miljoonaa euroa.
Vuosiksi 2017–2020 Suomi sitoutui tukemaan Afganistania 111 miljoonalla eurolla.
Ulkoministeriön verkkosivuille on eritelty tukiohjelmia, joissa Suomi on ollut mukana. Tärkein kehitysinstrumentti on ollut Maailmanpankin Afganistanin jälleenrakennusrahasto, jonka avulla on tuettu Afganistanin investointiohjelmia erityisesti talouden perustan ja peruspalvelujen kehittämisessä. Suomen tuki rahastolle on vakiintunut kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa.
Maaseudun kehittämisohjelmalla on tuettu paikallisen hallinnon kehittämistä ja taloudellisen toiminnan elpymistä erityisesti köyhillä syrjäseuduilla. Suomen osuus ohjelmassa on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Rikollisuuden ja huumeiden vastaisessa hankkeessa Suomen osuus viime ja tänä vuonna on yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.
Mitä tukirahalla on saatu aikaan?
Ulkoministeriön oman arvion mukaan ”huomattavaa edistystä on tapahtunut esimerkiksi peruskoulutuksen ja terveydenhoidon saralla, mutta kaikilla sektoreilla kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä”.
Päivärinnan mukaan Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisen tuen ansiosta Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja, terveempiä ja valveutuneempia kansalaisia.
– Tämä kapasiteetti ei häviä tai valu hukkaan.