Kiuru: Seitsemän päivän hoitotakuu hallituskauden loppuun mennessä – ”Viime kädessä lain sanelemana pakkona” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kiuru: Seitsemän päivän hoitotakuu hallituskauden loppuun mennessä – ”Viime kädessä lain sanelemana pakkona”

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin sote-uudistuksen ensiaskelista.

16.8. 9:42 | Päivitetty 16.8. 14:12

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että seitsemän päivän hoitotakuuseen pyritään hallituskauden loppuun mennessä. Hallituksen tavoitteena on, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsisi hoitotarpeen arvioinnista seitsemän vuorokauden sisällä.

Kiuru kertoi asiasta sote-palvelujen kehittämistä käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.

  • Ilta-Sanomat lähetti tilaisuuden suorana lähetyksenä. Yllä olevalta videolta voit katsoa Kiurun osuuden tiedotustilaisuudesta.

Kiuru kertoi myös, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää 16. elokuuta valtionavustusten täydennyshaun, jonka kautta jaetaan 141 miljoonaa euroa hoitoon pääsyä helpottaviin ja mielenterveydellisiä ongelmia ennaltaehkäiseviin hankkeisiin.

Näiden lisäksi hoitotakuuseen ja hoitovelan hoitamiseen on korvamerkitty Suomeen EU-elpymispaketista saatavista varoista yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Kiuru painotti, että rahoituksella pyritään ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vapaaehtoisesti kohti seitsemän päivän hoitotakuuta. Jos vaikutuksia ei näy, ollaan rahoitusta valmiita myös keräämään takaisin. Jos vain rahoituksen avulla ei saada toivottuja tuloksia, on hallitus valmis kirjaamaan sen lakiin.

– Kuten totesin, valmistelemme ministeriössä myös ajuria, joka viime kädessä varmistaa, että hoitotakuu tulee joka puolella Suomea toteutumaan. Ei vain vapaaehtoiselta pohjalta, kuten näillä rahoituksilla on tarkoitus tehdä, vaan viime kädessä lain sanelemana pakkona, jotta ihmiset eri puolella Suomea saavat saman palvelutason.

Tarkemmat askelet, etenkin muun rahoituksen osalta, ovat vielä epäselviä, sillä hoitotakuuta käsitellään myös tulevassa budjettiriihessä, ministeri sanoi.

Kiuru kertoi, että hoitoon pääsy on jo nyt parantunut isossa osassa Suomea. 63 prosenttia kiireettömistä käynneistä onnistuu jo 0-7 päivän odotusajoilla.

Seitsemän päivän takuuseen ei kuitenkaan päästä vielä joka puolella Suomea. On myös epäselvää, kuinka suuri vaikutus koronalla on ollut hoitoon pääsyssä suuntaan tai toiseen. Kiurun mukaan pienten tai suurten kaupunkien välillä ei ole merkittäviä eroja hoitoon pääsyn kanssa.

Hammaslääkäreihin kiireettömien käyntien odotusajat ovat liian pitkiä, Kiuru totesi. Vain päälle 50 prosentissa päästään alle kolmen viikon odotusaikoihin.

Uudella valtionavustuskierroksella on tarkoitus tarttua myös mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi Kouluterveyskyselystä on havaittavissa, että lasten ja nuorten psyykkiset oireilut ovat lisääntyneet korona-aikana.

Kiuru painotti, että mielenterveysongelmiin on oltava saatavilla apua siellä, missä lapset ja nuoret ovat. Tästä syystä kouluterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin halutaan panostaa.

Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on täydennyskoulutettu 700 osaajaa, esimerkiksi kouluterveydenhoitajia ja koulukuraattoreja, eri psykososiaalisten menetelmien käytöstä, ministeri kertoi.

– Sitä kautta olemme saaneet koulujen etulinjaan osaamista näiden menetelmien laajaa käyttöönottoa varten. Tätä kautta nuorten elinympäristössä tämä muutos alkaa pitkäaikaisesti vaikuttaa, kun nämä osaajat saavat omassa lähiympäristössään antaa heti apua lasten ja nuorten kääntyessä oireilun vuoksi lähiammattilaisten piiriin.

Yleisesti ottaen sote-uudistus etenee nyt sekä rakenne- että sisältöuudistuksena, Kiuru kertoi. Tämä tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti uudistetaan rakennetta, eli palveluita järjestää vuodesta 2023 kuntien ja kuntayhtymien sijasta hyvinvointialueet. Palveluiden järjestäminen siirtyy alueille 1.1.2023.

Sisällöllisin uudistuksin, kuten hoitotakuulla, pyritään varmistamaan samat palvelut kaikille ympäri Suomea. Sisältöuudistuksen periaatteita ovat terveyserojen kaventaminen, sote-palveluiden parempi saatavuus, tulevaan varautuminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Palveluiden saamista pyritään helpottamaan esimerkiksi digitalisaatiolla.

Alla olevalla videolla Kiuru vastaa median kysymyksiin.

Tilaisuuteen osallistuivat Kiurun ohella STM:n asiantuntijoista Taina Mäntyranta, Kari Hakari, Tapani Hämäläinen, Kirsi Paasovaara ja Eveliina Pöyhönen, sekä THL:n asiantuntija Anu Niemi ja STM:n viestintäpäällikkö Annette Rinne.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 23. kesäkuuta. Osa uusista sote-laeista astui voimaan jo 1. heinäkuuta. Niiden nojalla väliaikaiset valmistelutoimielimet valmistelevat hyvinvointialueiden käynnistystä.

Tammikuussa 2022 käytävien aluevaalien jälkeen aluevaltuustot ottavat tehtävät hoitaakseen. Toinen lakipaketti tulee voimaan 1. maaliskuuta 2022.

Sote-palvelut ja pelastustoiminta siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?