IS-kysely vihreille: Ilmastotoimia vaaditaan väkevästi – ”Muissa puolueissa maapallon pelastaminen ei valitettavasti ole ykkösasia” - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS-kysely vihreille: Ilmastotoimia vaaditaan väkevästi – ”Muissa puolueissa maapallon pelastaminen ei valitettavasti ole ykkösasia”

Moni vihreä vaikuttaja olisi valmis jättämään hallituksen, jos ilmastotoimia ei saada aikaan syksyn budjettiriihessä. Osa pelkää vihreiden maineen menettämistä, jos puolue jälleen jättäisi hallituksen.

Maria Ohisalolla on puolueen sisällä vankka tuki. Moni Ilta-Sanomien kyselyyn vastanneista haluaisi kuitenkin puoluekokouksen puheenjohtajavaaliin Ohisalolle kilpakumppaneita.

3.8. 7:00

Ilta-Sanomien vihreille teettämästä kyselystä käy ilmi, että puolueväki kaipaisi sekä hallitukselta että vihreiltä jämäkämpää otetta ilmasto- ja ympäristöasioihin. Puheenjohtaja Maria Ohisalo on puolueväen keskuudessa pidetty, mutta osa toivoisi hänen pyrkivän erottumaan paremmin hallitusviisikon muista puheenjohtajista.

Kysely lähetettiin vihreiden kansanedustajille, europarlamentaarikoille, puoluevaltuuskunnan ja puoluehallituksen jäsenille sekä vihreiden piirijärjestöjen, valtakunnallisten yhdistysten ja työryhmien johdolle. Kysely lähetettiin 109 henkilölle, joista 35 vastasi. Tuloksista ei voida siis tehdä kovin yleistäviä tulkintoja, mutta etenkin kyselyn avoimista kysymyksistä voidaan päätellä vihreiden keskeisten vaikuttajien tuntoja.

Vihreiden osalta syksy näyttää tavallista mielenkiintoisemmalta. Hallituskaudesta on takana puolet ja puolue valmistautuu parhaillaan syksyn budjettiriiheen. Hallituksessa kytee kiista siitä, mihin budjettiriihessä pitäisi keskittyä: ilmasto- vai työllisyystoimiin?

Puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo on väläytellyt julkisuudessa, että vihreät saattaisi jopa lähteä hallituksesta, jos ilmastotoimia ei tehdä. Ohisalo totesi SuomiAreenassa, että ilmastopolitiikan tulee olla riittävän kunnianhimoista, jotta puolue voi pysyä hallituksessa.

Hallitus on tehnyt jo noin puolet niistä ilmastotoimista, joilla se pyrkii saavuttamaan hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Vihreiden vaatimuksena on ollut, että syksyn budjettiriihessä tehdään jäljellä olevat toimet. Puolue on saanut tähän tukea ainakin vasemmistoliitolta.

IS kysyi vihreiltä vaikuttajilta, mitä mieltä he ovat Ohisalon ukaasista. Moni vastanneista vetosi hallitusohjelmaan. Sitä on vastaajien mukaan noudatettava, ja jos ei noudateta, ei hallitusta ole järkeä pitää pystyssä. 48,6 prosenttia vastanneista lähtisi kävelemään, 20 prosenttia pysyisi hallituksessa, vaikka ilmastotoimia ei saataisi aikaan budjettiriihessä.

– Hallitukseen mennään tekemään päätöksiä koko hallituskauden ajaksi, eikä hallituksesta eroamista pidä ottaa kevyesti. Jos hallitus kuitenkin epäonnistuu riittävien ilmastotoimien toteuttamisessa, on vaikea nähdä edellytyksiä jatkaa hallituksessa. Kyse on myös siitä, voidaanko hallitusohjelmaan ja yhteistyöhön muiden hallituspuolueiden kanssa luottaa, eräs vastaaja kirjoittaa.

– Ilmastotoimia voidaan toki neuvotella uusiksi, jos jokin keino ei millään muille maistu, mutta päätettyjen toimien pitää silti vastata kattotavoitteita. Eli jos jotain vesitetään, jotain muuta pitää vahvistaa, toinen toteaa.

Mahdollisuutta lähteä ei haluta sulkea pois keinovalikoimasta. Moni kuitenkin kantaa huolta siitä, että kuka ajaisi ilmasto- ja ympäristöasioita hallituksessa, jos vihreät jättäisivät hallituksen tomut taakseen.

– Lähteminen on siitä hankalaa, että jos muodostuu tai jatkaa hallituskokoonpano ilman vihreitä, lopputulos on varmasti huonompi ilmaston ja ympäristön kannalta, sillä nämä teemat usein jäävät puolueen vahdittaviksi.

– Tilanne on kaikilta kanteilta katsottuna huono. Ilmastotoimia on pakko tehdä, mutta hallitustakaan ei kannattaisi kevein perustein kaataa, kun jo tehdyt päätökset tulisi ajaa loppukautena maaliin. Vaihtoehtona on kokoomuksen ja persujen politiikka, joka ilmaston kannalta on kestämätön, vastaaja toteaa.

Krista Mikkonen on vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri. Syksyllä Mikkosen rooli todennäköisesti korostuu, kun hallitus käy Euroopan komission ilmastopaketin ja mahdollisesti myös kansallisten ilmastotointen kimppuun.

Tuodaanpa vastauksissa esiin myös se, että vihreät on aikaisemminkin eronnut hallituksesta. Jos lähtöön päädyttäisi nytkin, saattaisi syntyä epäilyksiä siitä, kannattaako vihreiden kanssa jatkossa edes lähteä hallitusyhteistyöhön, kyselyyn vastannut pohti.

Vihreät jätti Paavo Lipposen (sd) johtaman hallituksen vuonna 2002 sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Vuonna 2014 vihreät jätti Jyrki Kataisen (kok) hallituksen jälleen ydinvoimaan liittyvän päätöksen takia.

Kesän aikana hallituspuolueiden välillä on kipinöinyt etenkin ilmasto- ja metsäpolitiikan osalta, sillä Euroopan komissio julkisti heinäkuussa sekä ilmastopolitiikan lakipakettinsa että uuden metsästrategiansa. Hallituspuolueista vihreät, Sdp ja keskusta ovat syytelleet toisiaan hallitusohjelman linjauksista lipeämisestä.

Lue lisää: Vihreiden Maria Ohisalolta suorat sanat hallituskumppani Sdp:n ympäristölinjasta: ”Kyllä turhauttaa”

Lue lisää: Sdp:n Tuppurainen vastaa vihreiden metsäkritiikkiin: Suomen on puhuttava yhdellä äänellä

IS:n kyselyyn vastanneet vihreät arvioivat, että vihreät on saanut kohtuullisesti edistettyä ilmasto- ja ympäristöasioita, mutta moni on sitä mieltä, että hallituksen muut puolueet, etenkin keskusta ja Sdp, hankaavat liikaa vastaan.

Kysyttäessä siitä, onko vihreiden linjaa kuultu tarpeeksi, vastaukset jakautuvat lähes tasan.

– Hallitustyö on kompromissien tekemistä. Vihreät eivät voi yksin päättää asioista omien linjojensa mukaisesti. Muissa puolueissa maapallon pelastaminen ei valitettavasti ole ykkösasia, yksi vastaaja toteaa.

Myös koronalla nähdään olleen vaikutusta siihen, että ilmastoasiat eivät ole olleet politiikan eri sektoreista näkyvimpänä. Omiakin uskalletaan hieman kritisoida. Metsäpolitiikassa vihreiden ääni ei ole vastaajien mukaan kuulunut tarpeeksi. Todetaan, että vaikeimmat päätökset, jotka koskevat juurikin ilmastopolitiikkaa, olisi pitänyt tehdä jo hallituskauden alussa.

– Hyviksiltä odottaa aina eniten, joten tietysti on pettymys, etteivät nämä asiat ole olleet niin iso prioriteetti kuin toivoisin. Muutkin puolueet ovat vaalikampanjoissaan puhuneet näiden asioiden tärkeydestä, mutta onkin sitten käynyt toisin, eräs vastaaja kirjoittaa.

Luonnonsuojeluun sekä soihin ja turpeeseen liittyvistä ratkaisuista vihreät saa kiitosta vastaajilta. Yleisten ilmastotointen lisäksi vaaditaan esimerkiksi kaivoslain uudistusta, vaelluskalakantojen elvyttämistä ja ilmastovetoisempaa omistajaohjauspolitiikkaa.

Ilmastopolitiikan ulkopuolelta vihreiden toivotaan ottavan enemmän roolia talouspolitiikan linjauksissa. Vihreiden ei koeta Ohisalon johdolla siirtyneen vasemmalle, mutta sosiaalipolitiikka on muutaman vastaajan mukaan korostunut viime aikoina.

Puheenjohtajavaalille kyllä - vaihdokselle ei

Mielenkiintoisen budjettiriihen lisäksi vihreät kokoontuu syyskuussa puoluekokoukseen, jossa valitaan uusi puoluejohto. Istuva puheenjohtaja Ohisalo on toistaiseksi ainoa, joka on ilmoittanut olevansa kiinnostunut tehtävästä.

Kyselyyn vastanneet kuvailevat Ohisaloa osaavaksi ja valovoimaiseksi, ja hänen katsotaan onnistuneen tehtävässään puheenjohtajana. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta pitää Ohisaloa parhaana vaihtoehtona puheenjohtajaksi. 82,9 prosenttia vastanneista myös uskoo, että Ohisalo voi saada vihreiden kannatuksen nousuun hallitusvastuusta huolimatta.

Kritiikkiä sataa lähinnä vain siitä, että sisäministerin salkku on toisinaan vienyt aikaa puheenjohtajan tehtävien hoitamiselta.

– Maria on aikaansaava ja pätevä, mutta salkku pitää häntä liikaa sisäministeriön panttivankina, eräs vastaaja kirjoittaa.

Ohisalo valittiin puheenjohtajaksi vuoden 2019 puoluekokouksessa Porissa.

Osa pitää Ohisaloa myös näkymättömänä hallituksen muihin puoluejohtajiin verrattuna.

Ohisalon kannatus omien joukossa on kuitenkin hyvin vankkaa, mikä kävi ilmi myös IS:n Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä, jossa vihreitä äänestävät arvioivat Ohisalon suoriutuneen tehtävistään 8,24 arvoisesti kouluarvosanoin mitattuna.

Pelkästään vihreille päättäjille lähetetyssä kyselyssä yli 29 prosenttia antoi Ohisalolle arvosanaksi yhdeksikön ja 44 prosenttia kahdeksikon.

Lue lisää: IS-kysely: Näiden ministerien katsotaan suoriutuneen tehtävistään parhaiten

Silti moni vastanneista toivoo, että syyskuun puoluekokouksessa käytäisi puheenjohtajavaali. Näkemystä perustellaan sillä, että vaalit kuuluvat demokratiaan ja että puheenjohtajavaalin kautta puolueen ydinviestiä saataisi kirkastettua.

– Maria on mielestäni puheenjohtajana loistava, mutta vaikka ehdolla olisi enemmän kuin yksi henkilö, niin en näe sitä epäluottamuksena istuvaa puheenjohtajaa kohtaan. On normaalia ja jopa toivottavaa, että puolueen johdossa toimiminen kiinnostaa ja ihmiset haluavat pyrkiä puolueen johtoon. Puheenjohtajavaalissa on myös oiva tilaisuus tuoda vihreiden arvoja ja tavoitteita esille, vastaaja sanoo.

Toisaalta moni toivoo myös jatkuvuutta. Puolueen puheenjohtaja on Ville Niinistön (vihr) lähdön jälkeen vuodesta 2017 vaihtunut kolme kertaa. Pätkäpuheenjohtajaa ei kaivata.

– Ohisalo ei ole ongelma, mutta hän voi olla ratkaisu. Se edellyttää kuitenkin sitä, että hän ottaa vaalitappion ja puolueen sisäisen keskustelun vakavasti ja että hänen johdollaan puolue tekee isoja ja näkyviä muutoksia vastauksena niihin, eräs vastaaja pohtii.

Jos Ohisalo saa puoluekokouksen tuen ja jatkaa puheenjohtajana myös syyskuun jälkeen, puolueen on valittava puoluejohtajalleen tuuraaja sekä puolueen johtoon että sisäministerin tehtäviin kevään ajaksi. Ohisalo kertoi heinäkuun alussa odottavansa lasta, ja laskettu aika on joulukuussa.

Lue lisää: Ohisalo kävi kuntavaalitaistoa raskaana – ”Oli välillä aika vaikeita aamuja”

Tuuraaja tulisi johdattamaan puolueen tammikuussa käytäviin aluevaaleihin. Ei ole itsestäänselvyys, että sama henkilö toimisi puheenjohtajan ja sisäministerin sijaisena.

Usein tuuraaja löytyy varapuheenjohtajistosta. Useat vihreiden eduskuntaryhmän jäsenet arvioivat STT:lle aikaisemmin tällä viikolla, että puolueen varapuheenjohtaja valitaan sillä silmällä, että hän todennäköisesti myös sijaistaa Ohisaloa.

Lue lisää: Vihreiden tulevalla vara­puheen­johtajalla tulee olemaan poikkeuksellinen paino­arvo – päässee viemään puolueen maa­kunta­vaaleihin ja nousee itse ehkä jopa poliisi­ministeriksi

Lue lisää: Kommentti: Kenestä vihreä poliisiministeri? Tässä ovat kärkinimet

Ainoa varapuheenjohtajakisaan ilmoittautunut henkilö on tamperelainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Iiris Suomela. Tällä hetkellä vihreiden varapuheenjohtajina toimivat Riikka Karppinen, Fatim Diarra sekä Jaakko Mustakallio, jotka ovat kaikki valtakunnanpolitiikassa melko tuntemattomia nimiä.

Iiris Suomela valittiin eduskuntaan vuonna 2019. Hän on toistaiseksi ainoa varapuheenjohtajavaaliin ilmoittautunut. Kuva on vihreiden kuntavaalivalvojaisista Tampereen Tampellasta.

IS:n kyselyyn vastanneet toivovat kisaa ainakin varapuheenjohtajavaaliin. Tavallista painavampi pesti voi hyvinkin houkuttaa useampia ehdokkaita.

Vihreiden puoluekokous käydään 11.-12. syyskuuta etäkokouksena.

IS tavoitti sähköpostitse 109 vihreiden kentän jäsentä, joista kyselyyn vastasi 35 henkilöä, eli 32 prosenttia tavoitetuista.

Kyselyyn vastanneet ovat kansanedustajia, europarlamentaarikoita, puoluevaltuuskunnan ja puoluehallituksen jäseniä sekä vihreiden piirijärjestöjen, valtakunnallisten yhdistysten ja työryhmien johtoa.

Vastausaika oli 13.-27. heinäkuuta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?