Tiistain Yle Aamussa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd), Saara Hyrkkö (vihr) ja Kai Mykkänen (kok) kertoivat suhtautuvansa mahdolliseen koronapassiin myönteisesti.
Mäkynen totesi, että Sdp:n eduskuntaryhmä on hallituksen exit-strategian valmistelusta saakka pitänyt koronapassia mahdollisena.
Mykkänen taas kertoi kirjoittaneensa pääministeri Sanna Marinille (sd) avoimen kirjeen asiasta jo huhtikuussa. Oikeusministeriö teki asiasta alustavan arvion huhtikuussa, mutta asia ei ole edennyt. Mykkänen pitää nykyistä tautitilannetta huolestuttavana.
– Pahoin pelkään, että voi tulla vaikeita kysymyksiä rajoituksista. Voi kysyä, onko oikeutta rajoittaa niiden ihmisten perusvapauksia, joiden osalta rokotetodistuksen tai negatiivisen testituloksen avulla heidän riskinsä saada ja levittää tautia on hyvin pieni, Mykkänen sanoo.
Hyrkkö totesi Ylen haastattelussa, että koronapassi pitäisi tuoda osaksi keinovalikoimaa, jos sillä voitaisi vähentää kulttuuri- ja tapahtuma-alan ahdinkoa.
Ministereistä ainakin tapahtumista ja kulttuurista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ovat kertoneet julkisuudessa suhtautuvansa ideaan varovaisen myönteisesti.
Kurvinen totesi MTV Uutisille, että hallituksen tulisi ainakin pohtia koronapassia. Haavisto taas sanoi STT:lle maanantaina, että koronapassissa olisi kansanterveyden näkökulmasta suuri järki, mutta sanoi havainneensa myös keskustelun laillisuuskysymyksistä.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra sanoo IS:lle, ettei kannata mallia, jossa rokotteen ottaneilla olisi erityisoikeuksia rokottamattomiin nähden. Purra näkee, että tällä voisi olla vaikutusta rokotemyönteisyyteen.
– Pakkorokottaminen tai käytännön pakon sanelema pakkorokottaminen eivät kuulu Suomeen. Sellainen lietsoisi vastakkainasettelua, jo nyt kuumina käyvinä salaliittoteoreetikkoja ja yhteiskunnan polarisaatiota.
Purra viittaa esimerkiksi tilanteeseen Ranskassa, jossa koronapassin käyttöönotto on synnyttänyt väkivaltaistakin vastarintaa.
Rokotehalukkuutta nostaa Purran mukaan ennemminkin se, että on havaittavissa, että sairaalahoidossa ja vaikeiden ja pitkittyneiden oireiden saajissa korostuvat rokottamattomat.
– Kaikkien halukkaiden tulee saada rokote nopeasti, Purra painottaa.
Purran mukaan koronapassia ei voisi käyttää siis rokotekattavuuden kasvussa porkkanana, ja hän tuo esiin, että rokotettukin saattaa tartuttaa muita.
– Rokotepassin funktio jää siksi kyseenalaiseksi. Rokotteet toivottavasti onnistuvat estämään vaikeaa koronatautia, mikä on tietenkin hyvä, mutta ei perustelu koronapassille, Purra päättää.
Toinen opposition edustaja, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kannattaa koronapassin käyttöönottoa. Hänestä passin pitäisi oikeastaan jo olla käytössä.
– Hallitus on nukkunut tässäkin asiassa, Harkimo sanoo IS:lle.
Hän uskoo, että Suomessakin passi voitaisiin ottaa käyttöön, koska myös muualla Euroopassa se on onnistunut. Harkimo erottaa toisistaan lakisääteiset palvelut ja ravintolat ja tapahtumat. Julkisia palveluita hän ei lähtisi rajoittamaan koronapassilla.
Sdp:n lääkärikansanedustaja Aki Lindén kirjoittaa Twitterissä, että koronapassi vaikuttaa ideana hyvältä, mutta tiedustelee käytännöstä. Hän arvelee, että rokotettujen, testattujen ja sairastaneiden erottaminen muista voisi synnyttää keskustelua perusoikeuksista.
Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara vastasi Lindénin pohdintaan toteamalla, että onko ravintoloiden, elokuvien ja muiden kieltäminen kaikilta sitten perusoikeuksien osalta sopivaa.
Niinikään lääkäri ja kansanedustaja Mirka Soinikoski (vihr) kirjoittaa Twitterissä, että kannattaa koronapassin käyttöönottoa.
– Vapauden kanssa tulee aina vastuu, 65% suomalaisista on jo saanut 1. rokotteen ja nyt on aika jatkaa keskustelua siitä, missä koronapassi olisi kohtuullinen keino jatkossa, Soinikoski kirjoittaa.
Oikeusministeriö teki keväällä selvityksen mahdollisista korona- tai rokotepasseista. Muistiota ei koskaan julkaistu, eikä sitä siis lisätty osaksi hallituksen koronastrategiaa etenkin kokoomuksen vaatimuksista huolimatta.
Oikeusministeriö arvioi muistiossaan passien oikeudellista puolta. Muistion mukaan koronapassia ei voisi ulottaa julkisiin palveluihin, mutta tietyin reunaehdoin se voitaisi mahdollisesti ottaa käyttöön erilaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin osallistumisen ehtona.