IS-kysely: Kansan suosikki seuraavaksi presidentiksi on Olli Rehn - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS-kysely: Kansan suosikki seuraavaksi presidentiksi on Olli Rehn

Presidentinvaaleihin on kolme vuotta aikaa. Ilta-Sanomien kyselyssä kansalaisten suosikeiksi nousee kolme nimeä.

Kansalaisten suosikeiksi nousivat Sanna Marin (sd), Olli Rehn (kesk) ja Pekka Haavisto (vihr). Vielä on epäselvää, ketkä heistä asettuvat ehdolle, vai asettuuko yksikään.

24.7. 7:00

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, 59, nousi kärkeen Taloustutkimuksen Ilta-Sanomille teettämässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin suomalaisten suosikkia seuraavaksi presidentiksi. Keskustan entinen kansanedustaja, ministeri, europarlamentaarikko ja Euroopan komission entinen komissaari Rehn sai kyselyssä 14 prosenttia annetuista äänistä.

Seuraavat presidentinvaalit käydään kolmen vuoden päästä vuonna 2024. Mahdollisia ehdokkaita voidaan vasta arvuutella, sillä kisaan ei ole vielä ilmoittautuut kukaan. Kyselyssä vastaajille annettiin mahdollisuus valita suosikkinsa yli 30 vaihtoehdon joukosta.

Rehn on suosittu varsinkin ikääntyneemmän väestön ja haja-asutusalueella asuvien suomalaisten keskuudessa. Hän saa kyselyssä jopa neljänneksen 65-79 -vuotiaiden äänistä. Ammattiryhmistä Rehnillä on etenkin yrittäjien, johtavassa asemassa olevien ja maanviljelijöiden tuki.

Olli Rehn on ollut jo muutaman vuoden sivussa päivänpolitiikasta. Rehn kuvattiin Suomen Pankin tilaisuudessa maaliskuussa.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ei pidä tulosta yllätyksenä. Rahkosen mukaan Rehn sopii suomalaisiin vetoavaan presidenttityyppiin.

– On helppo nähdä, miksi Rehn johtaa. Hän on rauhallisen ja harkitsevan oloinen. Fundeeraaja-tyyppi, kuten oli Mauno Koivisto (sd) ja nyt Sauli Niinistö. Ja on ennenkin Suomen pankista noustu presidentiksi, Rahkonen muistuttaa.

Suomen yhdeksäntenä presidenttinä toiminut Koivisto nousi presidentiksi Suomen pankin pääjohtajan paikalta vuonna 1982. Hänet muistetaan ”fundeerauksesta”, eli pohdiskelusta ja harkituista puheenvuoroista. Tyyli villitsi kansaa, mutta arvelutti asiantuntijoita.

Rauhallinen, ”fundeeraava” tyyli puree. Sen osoittaa myös presidentti Niinistön nauttima suosio. Helsingin Sanomien heinäkuussa julkaisemassa gallupissa 90 prosenttia arvioi, että Niinistö on onnistunut tehtävissään joko erittäin tai melko hyvin.

– Ei haluta mitään räväkkää. Halutaan mahdollisimman vähän ”trumppimainen” hahmo, Rahkonen sanoo viitaten Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin.

Rehnissä on Koiviston kaikuja, hän sanoo. Rahkonen nostaa Rehnin ansioksi vielä sen, ettei hän ole ollut missään ryvettävissä kohuissa osallisena.

Rehn sai eniten mainintoja myös Helsingin Sanomien helmikuussa tekemässä gallupissa. Alkuvuodesta Rehn sanoi, ettei sulje pois presidenttiehdokkuutta.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

Kyselyssä toiselle sijalle nousi kaksi kertaa presidentinvaaliehdokkaana ollut vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto, 63. Haavisto sai kyselyssä 12 prosenttia äänistä. Haaviston vahvin kannatus on lähes päinvastaisissa ryhmissä kuin Rehnin. Nuoret, pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupungeissa asuvat korostuvat.

– Tässä hahmottuu politiikan blokkiutuminen, Rahkonen sanoo.

Rehn on hänen mukaansa porvaririntaman ehdokas, Haavisto punavihreän rintaman. Rehn nousi kyselyssä kokoomusta äänestävien ykkösehdokkaaksi, siis myös yli kokoomuslaisten ehdokkaiden. Viidesosa kokoomusta äänestävistä nimesi Rehnin ykkösehdokkaakseen.

Haavisto taas saa vihreiden lisäksi kannatusta etenkin vasemmistoliittoa äänestäviltä. Haavisto on sekä vasemmistoliiton että Rkp:tä äänestävien ykkösehdokas yli 25 prosentin kannatuksella.

Rahkonen arvioi, että Haaviston nähdään olevan vahvemmin sidonnainen puolueeseensa. Haavisto nähdään juuri vihreänä poliitikkona, kun Rehn taas on ollut jo useamman vuoden päivänpolitiikan ulkopuolella. Se nähdään usein presidentille eduksi, Rahkonen sanoo.

Ulkoministerinä Pekka Haavisto on tottunut edustamaan Suomea maailmalla. Presidentin tärkeimpiä tehtäviä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Haaviston eduksi voidaan lukea se, että hän on jo todistanut nauttivansa laajaa kannatusta. Haavisto on sijoittunut kaksissa presidentinvaaleissa toiseksi. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa mentiin toiselle kierrokselle, jossa Haavisto hävisi Niinistölle luvuin 62,6–37,4.

Vuoden 2018 vaaleissa Niinistö vei kisan ensimmäisellä kierroksella yli 60 prosentin kannatuksella, mutta Haavisto sai muista ehdokkaista suurimman tuloksen, 12,4 prosenttia.

IS-kyselyssä kolmannelle sijalle nousi nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd). 35-vuotias Marin sai 11 prosenttia vastanneiden äänistä. Hänellä kannatus on vahvinta naisten, nuorten ja pienituloisten keskuudessa. Huomionarvoista on myös se, että 16 prosenttia niistä, jotka eivät halunneet tai osanneet määritellä puoluekantaansa, äänestäisi Marinia.

Muita puolueita äänestävistä Marin sai tuekseen etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia.

Rahkonen sanoo, että tulos osoittaa Marinin henkilökohtaisen suosion olevan yhä korkealla. On kuitenkin epätodennäköistä, että hän lähtisi presidentinvaaleissa ehdolle, hän muistuttaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kansalaisten kakkosvaihtoehdoista. Kyselyn toista kysymystä varten poistettiin mahdollisuus äänestää ensimmäisessä kysymyksessä valittua suosikkia. Toiseen kysymykseen saattoi valita useamman vaihtoehdon.

Kakkoskysymyksessä kärkeen nousi Pekka Haavisto. Haavistoa voisi kyselyn mukaan äänestää lähes joka viides, 18 prosenttia vastaajista. Toiseksi nousi Marin 17 prosentilla ja kolmannen sijan jakoivat Rehn ja Matti Vanhanen (kesk) 15 prosentin kannatuksella.

Pääministeri Sanna Marin nousi presidenttikyselyssä kolmanneksi. Hän nauttii henkilökohtaista suosiota, mutta on epätodennäköistä, että hän lähtisi kilvoittelemaan presidenttikisaan.

Rahkosen mukaan toisesta kysymyksestä voidaan päätellä annettujen ehdokkaiden kannatuspotentiaalin laajuutta. Siinä vastaajille annettiin vähän samankaltainen tilanne, kun presidentinvaalien toisella kierroksella, vaikka ehdokkaita saikin valita useamman.

– Kakkoskierroksella ei välttämättä pysty äänestämään omaa ykkössuosikkiaan, jos kyseinen henkilö ei selviä toiselle kierrokselle. Silloin pitää taktikoida, Rahkonen sanoo.

Rahkonen arvioi, että tulevissa presidentinvaaleissa käydään varmaan myös toinen kierros. Yhtä selkeää ykkösehdokasta ei ainakaan toistaiseksi ole.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

Haaviston ja Rehnin välistä kisailua tarkastellessa kyselyn perusteella voidaan arvioida, että Haaviston kannatus on laajempaa. Rehn on enemmän riippuvainen ns. ykkösäänistä, eli hän ei ehkä onnistu vakuuttamaan yhtä laajalti ihmisiä eri ryhmistä, Rahkonen arvioi.

Ensimmäisen kysymyksen perusteella vaihtoehtojen joukosta erottui selkeästi kolme suosituinta ehdokasta. Neljänneksi noussut Jussi Halla-aho (ps) sai vastanneista seitsemän prosenttia tuekseen. Alexander Stubb (kok) ja Vanhanen nousivat seuraavaksi viiden prosentin kannatuksellaan.

Kakkoskysymyksen perusteella taas näyttää siltä, että potentiaalisia ehdokkaita voisi olla Rehnin ja Haaviston ohella muitakin. Rahkonen pitää yllättävänä sitä, että esimerkiksi Vanhanen, joka ei noussut monen ykkössuosikiksi, sai 15 prosentin kannatuksen tuekseen toisessa kysymyksessä. Yli kymmenesosa olisi valmis äänestämään myös Eero Heinäluomaa (sd), Li Anderssonia (vas) tai Ville Niinistöä (vihr) presidentinvaaleissa.

– Potentiaalisia ehdokkaita on useampia, toisin kuin ensimmäisen kysymyksen perusteella näytti, Rahkonen sanoo.

Presidentinvaaleissa on pitkälti kyse siitä, miten laajalti ehdokas onnistuu saamaan kannatusta eri ryhmistä. Rahkonen muistuttaa, että kyseessä on henkilövaali, eikä puolueen suosittuus takaa hyvää menestystä presidentinvaaleissa.

Esimerkeiksi Rahkonen nostaa Haaviston lisäksi Rkp:n Elisabeth Rehnin, joka pääsi vuoden 1994 presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle ja hävisi Sdp:n Martti Ahtisaarelle vain niukasti. Rehn oli ehdolla myös vuoden 2000 presidentinvaaleissa sijoittuen neljänneksi. Vuonna 2000 tehtävään valittiin Tarja Halonen (sd).

– Eduskuntavaaleissa riittää, että on oman tietyn kannattajakunnan suosiossa. Ei haittaa, vaikka suurin osa ei välittäisi ehdokkaasta. Presidentinvaaleissa ehdokkaan pitää olla sellainen, joka kelpaa enemmistölle, Rahkonen tiivistää.

Taloustutkimus haastatteli 1064:ää henkilöä 12.–14.7.2021.

Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen täysi-ikäistä väestöä (18 vuotta täyttäneet).

Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi.

Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?