Niinistö otti kantaa kisaturistien tuomiin koronatartuntoihin MTV:llä – yksi asia pistänyt presidentin silmään - Politiikka - Ilta-Sanomat

Niinistö otti kantaa kisa­turistien tuomiin korona­tartuntoihin MTV:llä – yksi asia pistänyt presidentin silmään

Niinistö otti SuomiAreenan haastattelussa kantaa EM-kisaturistien tuomiin tartuntoihin. Hänestä kukaan ei ole ottanut vastuuta epäonnistuneista toimista EM-turistien kanssa.

Sauli Niinistö pitää tärkeänä, että koronan kaltaisiin yllättäviin tilanteisiin reagoimista harjoitellaan etukäteen. Niinistön kuva on huhtikuulta.

16.7. 21:39

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi SuomiAreenan haastattelussa MTV:llä, että päivittäisten tartuntalukujen perusteella voidaan ajatella, että uusia rajoituksia saattaisi olla tuloillaan.

Haastattelu tehtiin presidentin kesävirka-asunnolla Kultarannassa.

– Pahoin pelkään, että saattaa olla kiristämisiäkin edessä.

– Ymmärrän hyvin sitä ajattelua, että pyritään turvaamaan yhteiskunnan toiminnat sillä tavalla, ettei tauti liikaa leviä, Niinistö sanoi.

Esimerkiksi tänään Suomessa todettiin 380 uutta tartuntatapausta. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin tänään, että ensi viikolla ravintolarajoituksia saatetaan kiristää tietyillä alueilla, kuten Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Linnan juhlien järjestämisestä ei vielä ole varmuutta, presidentti kertoi.

Niinistö otti kantaa myös Pietarista tulleiden EM-kisaturistien tuomiin tartuntoihin. Hän totesi, että ehkä valmistautuminen oli tehty huonosti. Hän ei ole havainnut, että kukaan olisi ottanut sattuneesta vastuuta.

– Ei vaikuta siltä, että olisi ollut johdonmukainen suunnitelma, josta joku olisi ollut vastuussa. Systeemi ei vaikuttanut olevan kovin kattava. En ole huomannut, että kukaan olisi ottanut siitä erityisemmin vastuuta, Niinistö sanoi.

Huuhkajien tietä kisoissa jalkapallon suurena ystävänä tunnettu presidentti seurasi ylpeydellä.

Hallitus tilasi Onnettomuustutkimuskeskus Otkesilta raportin koronatoimenpiteistä syyskuussa 2020. Kesäkuussa julkaistussa raportissa todettiin, että koordinaatiossa ja toimeenpanossa oli ongelmia. Presidentti ehdotti erillisen koronanyrkin perustamista etenkin koordinaatiota varten jo vuosi sitten.

– Otkes lähtee kai liikkeelle siitä, että pitäisi olla joku pysyvä järjestelmä, kokoonpano sellaisista ihmisistä, lähinnä virkamiehistä, jotka ovat jossain määrin ainakin olleet tekemisissä organisoidun toiminnan järjestämisessä. Siinä miten vastataan, jos jotain täysin yllättävää tapahtuu.

Niinistön mukaan reagoimista yllättäviin tilanteisiin pitäisi myös harjoitella etukäteen.

Hallitus on parhaillaan uudistamassa valmiuslakia. Niinistö kertoo, että on keskustellut uudistustarpeesta jo neljän viimeisimmän hallituksen kanssa. Jos valmiuslaki nyt avataan, olisi sitä hyvä korjata myös muilta osin kuin koronan esiin tuomien kohtien osalta, Niinistö sanoi.

Hän sanoo kantaneensa huolta valmiuslain ajantasaisuudesta siitä asti, kun kuuli ”pienistä vihreistä miehistä” Krimin niemimaalla.

Yllättäviä tilanteita voisivat olla esimerkiksi uudet siirtolaisvirrat, joita on nyt nähty Liettuan Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Valko-Venäjän toimintaa on pidetty presidentti Aljaksandr Lukashenkan hallinnon vastineena sanktioille, joita maalle määrättiin sen jälkeen, kun se oli pakottanut ilmatilassaan lentäneen Ryanair-lentoyhtiön matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Niinistö ei sulje pois tilannetta, jossa myös Suomen rajalla voitaisi jälleen kohdata suuria määriä tulijoita. Valko-Venäjä on oletettavasti ottanut toimiinsa inspiraatiota Venäjältä.

– Kyllä tällainen on tulevaisuudessa edelleen mahdollinen. Äärimmäinen vaikea kysymys vastata, Niinistö totesi.

Hän vetosi tässäkin varautumiseen. Hänestä pitäisi olla valmiina suunnitelma sitä varten, jos itäraja taas aukeaa. Hän kertoi keskustelleensa siitä useiden hallitusten kanssa, myös nykyisen. Hän odottaa nykyhallitukselta lisäselvitystä asiasta.

– Sitten kun pakolaismäärät voimakkaasti kasvavat, oikeastaan jokainen maa joutuu pohtimaan, mikä on vastaanottokapasiteetti. Sitten pyritään tavalla tai toisella estämään siirtolaisuutta, samalla tosiaan pakolaisuuttakin, Niinistö totesi.

Niinistö sanoi, että kun Suomessa oli tilanne päällä 2015–2016, Suomi hoiti tilanteen suuressa määrin yksin. Hän sanoi silloin olleensa yhteyksissä moniin EU-johtajiin, ja heidän viestinsä oli se, että Suomen pitää selvitä tilanteesta itse.

– Niin me teimme, presidentti muisteli.

Presidentti toisti aikaisemmin esittämänsä ehdotuksen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 50-vuotiskokouksen järjestämisestä Helsingissä vuonna 2025. Niinistö on keskustellut kokouksesta jo esimerkiksi Saksan, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan johtajien kanssa.

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel suhtautui asiaan kannustavasti, Niinistö kertoo. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin oli Niinistön mukaan ”yllättäen hyvin myönteinen”.

– Se mitä minä nivon Helsingin henkeen, on termi ihmisvelvollisuus, jolla tarkoitan meidän kaikkien velvollisuutta katsoa tulevaisuuteen ja taata, että ihmiskunnan elämä jatkuu. Ja tämä osuu aika tarkkaan kiinalaiseen ajatteluun, jossa on pidempi perspektiivi, Niinistö sanoo.

Etukäteen on epäilty, että yhteistä agendaa voisi olla vaikea keksiä etenkin Kiinan ja Venäjän ihmisoikeustilanteiden takia. Niinistön mukaan vain dialogilla voidaan edistää ihmisoikeuksia. Hän sanoo, että aikoo ponnekkaasti jatkaa kokouksen edistämistä.

Kokous ei ole kuitenkaan presidentille mikään itseisarvo. Niinistö heitti haastattelussa ilmoille, että Suomi voisi hakea vuoden 2025 Etyj:n puheenjohtajuutta.

– Ei pelkästään Helsingin hengen vuoksi, vaan myös siksi Suomi on ollut huomattavan aktiivinen koko Etyj:n historian ajan.

Niinistön presidenttikausi päättyy vuonna 2024. Jos kokous järjestettäisi ja kutsu kävisi, hän menisi paikalle, mutta voisi seurata sitä myös kotisohvaltakin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?