EU:n jättimäisestä ilmastopaketista tihkuu tietoa – Suomella ainakin kaksi huolenaihetta - Politiikka - Ilta-Sanomat

EU:n jättimäisestä ilmastopaketista tihkuu tietoa – Suomella ainakin kaksi huolenaihetta

Euroopan komission ilmastolakipakettia ei ole vielä julkaistu, mutta siitä on vuodettu julkisuuteen paljon tietoa. Keskiviikkona julkaistava paketti sisältänee Suomea merkittävästi koskettavia linjauksia meriliikenteestä ja metsien hiilinieluista.

Fit for 55 -lakipaketti julkistetaan keskiviikkona.

13.7. 7:10

Euroopan komissio julkistaa Fit for 55 -lakipakettinsa keskiviikkona. Ainakin 12 lakiehdotusta käsittävä jättipaketti esittelee komission työkalupakin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat pääsivät sopuun uudesta päästörajatavoitteesta joulukuussa 2020. Sen mukaan EU:n on vähennettävä päästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Komission paketti sai nimensä tästä 55 prosentin tavoitteesta. Tavoitteen vertailupiste on vuodessa 1990.

Tämän lisäksi EU:n on tavoitteidensa mukaisesti oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain sen verran, mitä pystytään myös sitomaan pois ilmakehästä hiilinieluihin.

Kunnianhimoiset tavoitteet on kirjattu ilmastolakiin, joten EU on oikeudellisestikin velvoitettu tekemään päästöjä leikkaavia toimia. Jos tulosta ei tule, asian voi viedä tuomioistuimeen.

Pakettia ei ole vielä virallisesti julkaistu, mutta sen sisältöä on vuodettu laajalti julkisuuteen.

Fit for 55 -lakipaketti sisältää vanhoja toimenpiteitä, kuten päästökauppaa, taakanjakoasetuksen ja maankäyttösektoria, eli metsiä ja maataloutta, käsittelevän LULUCF-asetuksen. Muitakin vanhoja asetuksia päivitetään ja vahvistetaan. EU on myös asettamassa uusia tavoitteita uusiutuvan energian tuotannolle ja energiatehokkuudelle.

Huomio kiinnittynee etenkin päästökauppaan, jota on ennakkotietojen mukaan tarkoitus laajentaa koskemaan raskaan teollisuuden, energiantuotantolaitosten ja ETA-alueen sisäisen lentoliikenteen ohella myös EU-maiden meriliikenteen ja mahdollisesti myös tieliikenteen ja rakennusten lämmittämisen päästöillä.

ETA-alueen sisäinen lentoliikenne kuuluu jo päästökauppaan. Nyt suunnitelmissa on lisätä siihen myös meriliikenne.

Tiukennukset kohdistuisivat autovalmistajiin ja lämmityksen jakelijoihin. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi entistä kovempia päästövaatimuksia autoille. Jos tieliikenne liitetään päästökauppaan, välilliset vaikutukset saattaisivat näkyä myös polttoaineen hinnoissa.

Markkinaehtoisen päästökauppajärjestelmän tavoitteena on vähentää ja pitää päästöt EU:lle määritellyn päästökaton alla isoilla teollisuus- ja energiantuotantosektoreilla. Yritykset voivat päättää, vähentävätkö ne päästöjä itse, vai hankkivatko markkinoilta päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.

Päästöoikeuksien hinnat ovat madelleet alhaalla jo vuosia, ja niiden nostamiseksi on painetta, kirjoittaa Politico. Päästöoikeuksien määrää halutaan myös vähentää.

Taakanjaossa taas määritellään yksityiskohtaisemmin kansalliset päästövähennystavoitteet niille sektoreille, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. Niitä ovat liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys ja jätehuolto. Taakanjakoa on pääasiallisesti tehty bruttokansantuotteen perusteella, eli rikkaimmilla mailla tavoitteet ovat olleet muita korkeammat.

Pian julkaistavassa ehdotuksessa liikenne ja rakennusten lämmitys siirrettäisi päästökaupan piiriin. Tämän on pelätty vaikuttavan suuripäästöisimpien maiden, kuten Puolan ja muiden itäisen Keski-Euroopan maiden, talouteen ja heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Komission suunnitelmissa on perustaa päästökaupalla rahoitettava rahasto paikkaamaan näitä vaurioita.

Ennakkotietojen perusteella voidaan arvioida, että taakanjaon kansallisia tavoitteita oletettavasti kiristetään. Taakkaa arvioidaan kansallisvaltiokohtaisesti, joten siihen voidaan myös sisällyttää joitain joustoja kansallisten erityispiirteiden ja muiden kriteerien perusteella.

Suomessa metsät ovat merkittävä hiilinielu.

Maankäyttösektoriin liittyvän LULUCF-asetuksen uudistamisen keskiössä on hiilinielujen kasvattaminen. Metsien poistumat ovat EU:ssa, ja etenkin Suomessa, suuremmat kuin sen tuottamat päästöt. Nykyisessä asetuksessa jäsenmaita on velvoitettu pitämään metsien poistumat suurempina kuin päästöt, mutta keskiviikkona esiteltävässä ehdotuksessa on tietojen mukaan esitetty tavoite nielujen kasvattamisesta.

Uutena mekanismina komissio on tuomassa pöytään hiilitullit. Vaikka EU-alueella tiukennetaan ilmastopolitiikkaa, muu maailma ei välttämättä seuraa yhtä suurella kunnianhimolla perässä. Tämä aiheuttaa riskin hiilivuodosta, eli tuotannon siirtymisestä EU:n ulkopuolelle löyhemmän ilmastosääntelyn piiriin. Toisaalta kilpailu voi myös käydä epäreiluksi, jos EU:n sisällä ja ulkona pelataan täysin eri säännöillä.

Hiilitulleja ei ole tarkoitus asettaa heti koskemaan kaikkia toimialoja, vaan sitä kokeillaan ensin rajatuilla sektoreilla. Euractiv uutisoi vuotaneen luonnoksen perusteella, että hiilitullit asetettaisi koskemaan sementtiä, lannoitteita, rautaa, terästä, alumiinia ja sähköä.

Mekanismilla on vahva ulko- ja kauppapoliittinen ulottuvuus. Euractivin mukaan ehdotus on aiheuttanut jo huolta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Vielä on myös epäselvää, onko koko hiilitullimekanismi edes Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukainen.

Frans Timmermans on Euroopan komission ilmastoasioista vastaava komissaari.

Miten tämä kaikki voisi vaikuttaa Suomeen? Tarkkoja vaikutuksia on vaikea määritellä, sillä yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa. Voidaan kuitenkin Suomen hallitusohjelman ilmastotavoitteiden perusteella arvioida, että komission esitys todennäköisesti tukee Suomen kansallisia tavoitteita. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuodelle 2035.

On myös otettava huomioon, että keskiviikkona julkistettava paketti on vasta komission ehdotus. Se toimii neuvottelujen pohjana, kun Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot alkavat käsittelemään ehdotusta. Hallitus alkaa käsitellä pakettia syksyllä.

IS:lle arvioidaan, että neuvotteluihin menee ainakin puolitoista, ellei kaksikin vuotta. Paketti on merkittävä niin kooltaan kuin vaikutuksiltaan. Toisaalta painetta ajaa paketti nopeammin ulos löytyy myös, sillä osa elementeistä on sellaisia, joiden toivotaan tulevan voimaan jo vuonna 2025.

Asiaan vaikuttaa myös se, mikä maa Eurooppa-neuvostoa, eli jäsenvaltioiden huippukokousta, johtaa. Slovenia aloitti juuri puolivuotiskautensa, eikä se ole ollut ilmastotointen eturintamassa. EU-puheenjohtajamaa voi aktiivisella puskemisellaan edistää prioriteettejaan. Vuodenvaihteen jälkeen puheenjohtajanuijan nappaa Ranska.

Suomelle merkittäviä asioita ovat etenkin päästökaupan suunniteltu laajentuminen koskemaan myös meriliikennettä. Suomelle olisi erittäin tärkeää, että Itämeren talviolosuhteet otettaisi esityksessä huomioon, sillä Suomen ulkomaankauppa on pitkälti riippuvainen meriliikenteestä. Jos sen kustannukset kasvavat merkittävästi tai toimintaedellytykset laskevat, yritysten kilpailukyky heikkenee.

Jäävahvisteiset alukset vievät enemmän energiaa ja tuottavat siten enemmän päästöjä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on kirjelmöinyt asiasta paketista vastaavalle komissaarille Frans Timmermansille. Tämänhetkinen näkymä on se, että komissio ei olisi huomioimassa asiaa esityksessään.

Suomi toivoo, että meriliikenteen talviolosuhteet otettaisi huomioon ilmastopaketissa. Jäätä Katajanokan edustalla Helsingissä 4. maaliskuuta 2021.

Toinen Suomea läheisesti koskettava asia on metsien hiilinielut. Suomessa metsät ovat merkittävä hiilinielu Euroopan mittakaavassa, mutta myös tärkeässä osassa taloudellisesti.

Viime viikkoina käyty kiivas keskustelu EU:n uudesta metsästrategiasta ei kuulu osaksi keskiviikkona julkaistavaa ilmastopakettia, vaan on erillinen poliittinen paperinsa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?