Presidentti Niinistö esitti huippukokousta Helsinkiin – Tutkija: kunnianhimoinen hanke, joka onnistuessaan palvelisi Suomen ulkopolitiikkaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Presidentti Niinistö esitti huippu­kokousta Helsinkiin – Tutkija: kunnianhimoinen hanke, joka onnistuessaan palvelisi Suomen ulko­politiikkaa

– Kokouksen kohtalo riippuu siitä, kuinka halukkaita isot toimijat ovat käymään keskustelua, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.

Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger, Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko tapasivat kylmän sodan tiimellyksessä Helsingissä 1975.

10.7. 6:30

– Meidän tulisi elvyttää Helsingin perintö, sekä sen tekstin että sen hengen, puhutellaksemme seuraavan puolivuosisadan haasteita yhdessä, kirjoitti tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvostetussa kansainvälistä politiikkaa perkaavassa amerikkalaisjulkaisussa Foreign Policyssa torstaina.

Niinistö viittasi kirjoituksessaan vuonna 1975 Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (Etyk), ja sen suurvaltajännitteitä liennyttäneeseen vaikutukseen.

Lue lisää: Presidentti Niinistön teksti julkaistiin arvostetussa amerikkalais­­lehdessä – perään­kuuluttaa ”Helsingin henkeä”

Niinistö ehdotti sekä torstaisessa kirjoituksessaan että maaliskuussa julkaistussa Helsingin Sanomien Vieraskynässä uutta huippukokousta Helsinkiin Ety-kokouksen hengessä vuodelle 2025. Silloin alkuperäisestä Helsingin huippukokouksesta on kulunut tasan 50 vuotta. Niinistö on jo keskustellut asiasta ainakin Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että hanke on kunnianhimoinen ja haastava, mutta toteutettavissa. Erona alkuperäiseen Ety-kokoukseen on pyrkimys aiempaa laajempaan maantieteelliseen ulottuvuuteen kun presidentti Niinistö on nostanut aiheen esille myös Kiinan kanssa.

Vuoden 1975 kokous käytiin eurooppalaisten valtioiden kesken. Silloin keskeisintä oli saada kylmän sodan osapuolet, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, keskusteluyhteyteen. Vanhasen mukaan kokous saatiin pystytettyä siksi, että 1970-luvulla suurvaltasuhteissa vallitsi liennytyksen aikakausi.

Myöhemmin on arvioitu, että Helsingin päätösasiakirjan ihmisoikeuksia koskeneilla päätöksillä oli vaikutusta Neuvostoliiton romahtamiseen. Kokouksessa vahvistettiin demokratian ja ihmisoikeuksien kehitystä Euroopassa.

Maat löysivät toisensa huippukokouksessa. Sitä kutsuttiin ”Helsingin hengeksi”.

Jos Niinistön esittämä kokous toteutuu, on hän itse seuraamassa sitä ”kotisohvalta”, kuten hän itse totesi HS:n Vieraskynässä. Niinistön toinen kausi presidenttinä päättyy vuonna 2024.

Vallitsevat kansainväliset jännitteet muun muassa suurvaltojen välillä tekevät yhteisen kokousagendan löytämisestä vaikeaa, Vanhanen sanoo.

– Jos puhutaan vaikkapa ihmisoikeuksista, niin Kiinan ja Venäjän käsitykset niistä eroavat merkittävästi läntisestä maailmasta.

Jos kokouksen järjestäminen onnistuu, sille ei varmaankaan aseteta kovin konkreettisia tavoitteita, Vanhanen sanoo. Maita yhdistäviä tekijöitä olisivat ainakin asevalvonta ja ilmastonmuutos, mutta asevalvontasopimuksista neuvotteleminen takkuilee ja globaaleja ilmastonmuutosta torjuvia konferensseja järjestetään jo.

Valtioita yhdistävä teema on siis jossain määrin kysymysmerkki.

– Agenda voisi perustua ehkä selkeiden tavoitteiden sijaan löyhemmin siihen, että tavataan yhdessä ja keskustellaan esimerkiksi arvoista, säännöistä ja turvallisuudesta. Voitaisiin pohtia sitä, mitä Etykin perintö tarkoittaa tänä päivänä: löytyisikö sieltä joitain yhteisiä tavoitteita? Vanhanen sanoo.

Suurvaltojen keskusteluyhteyden tervehdyttäminen sopisi Suomen ulkopolitiikan tavoitteisiin. Pienille kansainvälisille toimijoille, kuten Suomelle, on etu, jos suurvaltojen keskinäiset suhteet ovat ennakoitavissa tai johdonmukaisia.

– Suomen toiveena on ollut blokkiutumisen välttäminen. Ei haluta, että Euroopan unionikaan joutuisi tilanteeseen, jossa sen pitäisi valita puolensa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä. Suomalaisella diplomatialla pyritään antamaan oma pieni panos asioiden myönteiseen kehitykseen.

Vanhanen kirjoitti kollegansa, Upin vanhemman tutkijan Matti Pesun, kanssa jo maaliskuussa Niinistön Vieraskynä-kirjoituksen jälkeen näkemyksiään Upin kommentissa. Miehet arvioivat kommentissaan, että Ety-kokouksen lähestyvä 50-vuotisjuhlavuosi tarjoaisi mahdollisuuden muistuttaa Helsingin hengen perinnöstä.

Samaisessa kirjoituksessa he muistuttivat, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päämiestapaamisia on järjestetty harvoin, viimeisin Kazakstanissa vuonna 2010. Sen jälkeen paljon on tapahtunut Euroopankin turvallisuussfäärissä. Venäjä rikkoi Etyjin vuonna 1975 Helsingissä omaksumia periaatteita liittämällä laittomasti Krimin osaksi itseään vuonna 2014.

– On vaikea kuvitella Etyjin valtion- ja hallitustenpäiden kokoontuvan ilman merkittävää edistystä Ukrainan kriisin, Euroopan turvallisuuden kipeimmän ongelman, ratkaisemisessa. Edistystä ei ole näköpiirissä. Venäjän joukkojen keskitykset Ukrainan rajoille tuovat päinvastoin lisää synkkiä pilviä Euroopan turvallisuuden ylle, Pesu ja Vanhanen kirjoittivat.

Presidentti Urho Kekkonen isännöi kokousta Helsingissä.

Vanhanen arvelee, että kokouksen mahdollisuus on saattanut nytkähtää eteenpäin taustakeskusteluissa, koska Niinistö kirjoitti siitä kansainvälisellä foorumilla. Vanhasen mukaan kyseessä on vähintäänkin pyrkimys avata kokousaloitetta laajemmalle kansainväliselle yleisölle.

– Joka tapauksessa Suomelta todennäköisesti odotetaan jonkinlaista roolia lähestyvän merkkivuoden nimissä. Kokouksen kohtalo riippuu siitä, kuinka halukkaita isot toimijat ovat käymään keskustelua, Vanhanen päättää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?