Tällaisia eroja perussuomalaiset löytävät pj-ehdokkaidensa väliltä – Purran päätöksellä nähdään olevan yksi selvä vaikutus - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tällaisia eroja perus­suomalaiset löytävät pj-ehdokkaidensa väliltä – Purran päätöksellä nähdään olevan yksi selvä vaikutus

Myös ”hiljaiseksi puurtajaksi” kuvaillulla Sakari Puistolla on puolueessa oma vankka kannattajakuntansa, IS:lle kerrotaan.

8.7. 21:14

Perussuomalaisten puheenjohtajakisa lähti tänään torstaina kunnolla käyntiin, kun puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kertoi lähtevänsä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajan paikkaa 14.–15. elokuuta Seinäjoella järjestettävässä puoluekokouksessa.

Purraa on pidetty vahvana ennakkosuosikkina paikalle siitä lähtien, kun Jussi Halla-aho kertoi kesäkuussa luopuvansa puheenjohtajan paikasta.

Samaa arvioitiin aikaisemmin IS:lle myös puolueen kansanedustajien ja vaikuttajien piiristä.

Lue lisää: Purra ylivoimainen suosikki Halla-ahon seuraajaksi – ps-vaikuttajien piiristä nousee kuitenkin esille yksi iso kysymys

Tähän mennessä kisaan ovat ilmoittautuneet Purran lisäksi myös ensimmäisen kauden kansanedustaja Sakari Puisto ja lohjalainen kaupunginvaltuutettu Ossi Tiihonen.

Puiston ilmoittautuminen kisaan yllätti lopulta monet perussuomalaisissa, vaikka hän totesi jo vuonna 2017 saattavansa olla jossain vaiheessa kiinnostunut puoluejohdon tehtävistä.

Vaikka Purra on vahva ennakkosuosikki, ei puheenjohtajakisaa kuitenkaan pidetä täysin läpihuutojuttuna, sillä myös Puistolla kerrotaan olevan puolueessa oma vankka kannattajakuntansa.

Osa uskoo ennakkosuosikin mukaan lähdön saavan kuitenkin aikaan sen, ettei varteenotettavia haastajia enää juurikaan ilmaannu ainakaan eduskuntaryhmän puolelta.

Eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Juho Eerola on kertonut ilmoittavansa omista aikeistaan viimeistään 2. elokuuta. IS:lle kuitenkin arvellaan muutamastakin puoluelähteestä, että Eerola tuskin lähtee haastamaan jo ilmoittautuneita ehdokkaita.

Lue lisää: Onko joku heistä Halla-ahon seuraaja? Yksi nimi nousi monelle mieleen ensimmäisenä

Purra on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja, mutta siitä huolimatta onnistunut nostamaan itsensä puolueen kärkikastiin.

Hän toimii tällä hetkellä perussuomalaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja hallintovaliokunnan puheenjohtajana.

Purra palkattiin perussuomalaisten puoluetoimistolle poliittiseksi suunnittelijaksi vuonna 2016. Hän toimi myös Laura Huhtasaaren vuoden 2018 presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkönä.

Eduskuntaan kirkkonummelainen Purra nousi 2019 Uudeltamaalta 5960 äänellä.

Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 8. heinäkuuta 2021.

Puisto on niin ikään ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Hän osallistui Halla-ahon kutsumana jo vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin ja oli mukana myös silloin, kun Halla-aho saapui vuonna 2017 vastavalittuna puheenjohtajana Kesärantaan keskustelemaan silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) kanssa hallituksen edellytyksistä jatkaa.

Puisto toimi oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin erityisavustajana siihen asti, kunnes Lindström loikkasi siniseen tulevaisuuteen. Perussuomalaisten siirryttyä oppositioon hän siirtyi töihin perussuomalaisten puoluetoimistolle.

Puisto valittiin kansanedustajaksi Pirkanmaan vaalipiiristä vuonna 2019 yhteensä 4837 äänellä.

Sakari Puisto avasi perussuomalaisten puheenjohtajakisan ilmoittautumalla ehdokkaaksi kesäkuun lopulla.

Halla-ahon ja Purran todetaan edenneen puolueen johtotehtäviin monella tapaa samanlaista reittiä, kentän kautta.

Puistoa sen sijaan kuvaillaan puolueen entisen puheenjohtajan Timo Soinin mukaansa poimimaksi hahmoksi, joka siirtyi suoraan ministeri Lindströmin avustajaksi.

Halla-ahoa ja Puistoa sen sijaan yhdistää tutkijatausta, sillä molemmat ovat väitelleet tohtoreiksi. Puisto opiskeli vuosina 1998–2004 Cambridgen yliopistossa Iso-Britanniassa.

Purra on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Vaikka IS:n haastattelemat puolueen näkyvät hahmot eivät osaa nimetä suuria linjaeroja ehdokkaiden välillä, kuvaillaan Purran ja Puiston esiintymistä ja olemusta kovin erityylisiksi.

Purra on enemmän ulospäin suuntautuva, Puisto arempi.

Kun Purran kuvaillaan keskusteluissa ottavan nopeammin ja herkemmin tiukasti kantaa asioihin, jää Puisto harkitsemaan ja pohtimaan, ja kertoo oman kantansa vasta sen jälkeen.

– Puisto käyttää enemmän isi-päätteitä. Mitä tulisi ja pitäisi tai olisi hyvä tehdä, eräs haastateltava kuvailee.

– Puistolle jäi ehkä kahden vuoden ministeriavustajan ajoilta tietty virkamiesmäisyys, että hän ei uskalla sanoa niin ehdottomasti asioista, toinen arvioi.

Purran kerrotaan myös kiertäneen aktiivisesti kenttää ja tuoneen itseään esiin julkisuudessa eikä hän ole epäröinyt ottaa itselleen tilaa myöskään eduskunnan istuntosalissa.

Puiston taas arvioidaan pysytelleen kuluneen kauden aikana enemmän taustalla, ja häntä kuvaillaankin puolueen ”hiljaiseksi puurtajaksi”.

– Purra on vastuullisissa tehtävissä osoittanut kykeneväisyytensä ja pätevyyden, toisin kuin Puisto, joka on ollut vähän enemmän pimennossa, eräs parivaljakkoa läheltä seurannut toteaa.

Purra mainitsi myös itse tänään torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa erokseen Puistoon sen, että hän on itse ottanut kansanedustajana aktiivisempaa roolia.

Purra kertoi viime kesänä IS:n haastattelussa, että politiikkaan mukaan lähteminen vaati häneltä kuitenkin rohkeuden kasvattamista, sillä hän oli aina pitänyt itseään enemmän rauhallisempana taustaihmisenä.

Lue lisää: Riikka Purra: Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen kenenkään hyppyytettäväksi – ”Uskon, että oppositiosta voisi löytyä keskustan tuella jonkinlainen yhteys”

Purran haasteeksi arvioidaan kuitenkin sitä, että sekä perussuomalaisten jäsen- että äänestäjäkunta ovat edelleen korostetun miehisiä.

– Iso haaste on se, saako Riikka Seinäjoella puolueväen sydämet kääntymään puolelleen. Kun johonkin puolueeseen valitaan ensimmäisen kerran nainen puheenjohtajaksi, voi se olla pitkä tie puolueissa, joissa on perussuomalaisten kaltainen rakenne, kuvailee pitkäaikainen puoluevaikuttaja.

Nainen puheenjohtajana voisi joidenkin haastateltavien mukaan kuitenkin houkutella muita naisia äänestämään puoluetta.

Mikäli perussuomalaiset tahtoo nousta yli 20 prosentin puolueeksi, eivät pelkkien miesten äänet yksinkertaisesti riitä, IS:lle arvioidaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?