Ohisalo kävi kuntavaalitaistoa raskaana – ”Oli välillä aika vaikeita aamuja” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ohisalo kävi kuntavaalitaistoa raskaana – ”Oli välillä aika vaikeita aamuja”

Hallitusviisikosta kaksi on saanut ministeriaikanaan lapsen. Ohisalo ei hiiskunut raskaudestaan hallitustovereillekaan etukäteen.

7.7. 13:47

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi keskiviikkona odottavansa puolisonsa Miika Johanssonin kanssa perheenlisäystä. Laskettu aika on joulukuussa.

Ohisalo liikuttui kyyneliin kertoessaan iloisen uutisen tiedotustilaisuudessa vihreiden puoluetoimistolla.

– Tämä asia on jännittävä ja valtavan suuri. Suurempi kuin mikään asia koskaan aikaisemmin.

Lue lisää: Maria Ohisalo odottaa lasta – liikuttui kyyneliin tiedotustilaisuudessa

– Kiitos rakas Miika, että kuljemme yhdessä tätä upeaa matkaa, ja kohta toivottavasti kolmestaan.

Pari avioitui joulukuussa 2019. Ohisalo kertoo, että haave perheenlisäyksestä on ollut olemassa jo pitkään.

Ohisalo liikuttui kyyneliin ilouutista kertoessaan.

Raskauden ensimmäiset kolme kuukautta Ohisalo kävi kuntavaalikampanjaa. Se aiheutti jonkin verran haasteita, puoluejohtaja kertoo Ilta-Sanomille.

– Oli välillä aika vaikeita aamuja, kun oli aamupahoinvointia ja muita oireita. Mutta nyt on hyvä olo ja tunnelma, Ohisalo sanoo.

Hallituksen ministereistä myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen ovat saaneet kuluvan ministerikautensa aikana perheenlisäystä. Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on kertonut julkisuudessa toivovansa toista lasta.

Vertaistukea on varmasti luvassa, mutta myös puoluetoverit saivat kuulla asiasta vasta tänään. Moni poliitikko ehti onnittelemaan Ohisaloa Twitterissä.

– Onkohan maailmassa muita maita jossa hallituksen johdosta 3 on saanut vauvan samalla vaalikaudella? Saarikko pohti onnitteluviestissään.

Ohisalo ilmoitti tiedotustilaisuudessa myös olevansa käytettävissä jatkokaudelle. Hän aloitti puolueen johdossa vuonna 2019. Vihreiden puoluekokous käydään syyskuussa. Ehdolle ei ole toistaiseksi asettunut muita ehdokkaita.

Ohisalon mukaan kuntavaalitappiota on käyty puolueessa laajalti ja kriittisesti läpi. Hänen näkemyksensä mukaan tappio johtui ainakin hallitusvastuun vaikutuksesta ja siitä, ettei vihreiden tavoitteiden mukaisista päätöksistä ole saatu viestittyä tarpeeksi hyvin kannattajille.

Ohisalo on valmistautunut siihen, että puheenjohtajakisaan saattaisi ilmestyä myös muita ehdokkaita.

– Puheenjohtajana kannan vastuun kaikesta mitä tehdään. Olen ollut surullinen vaalitappiosta. Puoluekokous päättää, kenen johdolla tuleviin vaaleihin mennään.

Jos Ohisalo saa puoluekokouksen luottamuksen ja jatkaa tehtävissään, hän palaisi äitiysloman jälkeen tehtäviinsä. Kevään ajaksi hänelle tarvitaan sijaistaja puoluejohtajan, viisikon jäsenen ja sisäministerin tehtäviin. Päätökset tehdään syksyn aikana.

Prosessi etenisi niin, että puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä kokoontuvat syksyn aikana päättämään siitä, kuka tuuraa Ohisaloa sisäministerinä kevään 2022 ajan. On puoluehallituksen tehtävä päättää, kuka sijaistaa puolueen puheenjohtajaa.

Puheenjohtajan sijaisen valinta on hyvin mielenkiintoinen, sillä oletettavasti sijaistava puheenjohtaja vie puolueen tammikuussa 2022 käytäviin aluevaaleihin. Aluevaaleissa valitaan päättäjät sote-uudistuksen mukaisille hyvinvointialueille.

Tavallisesti katse suunnataan ensimmäisenä varapuheenjohtajien suuntaan, kuten kävi Antti Rinteen (sd) sairastuttua eduskuntavaalien alla 2019. Silloin silloinen puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin otti ohjat. Vihreiden nykyvarapuheenjohtajisto, Riikka Karppinen, Fatim Diarra ja Jaakko Mustakallio, ovat kaikki kaupunginvaltuutettuja, mutta valtakunnanpolitiikassa varsin tuntemattomia.

Voisiko tulla sellainen tilanne, että vain vaalien ajaksi puolueen johtoon nostettaisi esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto tai europarlamentaarikko Ville Niinistö, jotka molemmat ovat puheenjohtajan tehtävää hoitaneet?

– Kaikki ratkeaa ensinnäkin sillä, ketkä valitaan johtamaan puoluetta puoluekokouksessa. Päätökset pitää tehdä hyvissä ajoin syksyn aikana. En ole yksin päättämässä niistä, niin en pysty ottamaan kantaa yksittäisiin henkilöihin. Sanon sen, että puoluekokous on se paikka, jossa määritellään johtohahmot ja halusin olla avoin omasta tilanteestani.

Ohisalo uskoo, että vaalien aikaan hänen oma keskittymisensä on täysin perheessä.

Ennen aluevaaleja Ohisalo ennättää kuitenkin johtamaan puoluetta syksyn budjettiriihessä. Hän ei halua lähteä arvioimaan, mitkä asiat saattaisivat nousta hallituksessa kiistan aiheiksi. Päästövähennyksiä on tehtävä, Ohisalo sanoo.

– Syksyn budjettiriihessä täytyy pystyä päättämään jäljellä olevista ilmastotoimista.

Ohisalo esitti Iltalehden haastattelussa myrskyvaroituksen siitä, että jos ilmastotoimia ei tehdä, vihreät jättää hallituksen. Nyt hän asetteli sanojaan varovaisemmin. Yhteisesti sovitussa hallitusohjelmassa on pysyttävä, hän sanoo.

– Hallitus rakentuu isoille rakennuspalikoille. Jos joku palikoista putoaisi pois, tulisi hallituksen työ mahdottomaksi.

Viime aikoina vihreiden ja muun hallituksen, etenkin keskustan ja Sdp:n, välillä on ollut kiistaa EU-komission esittämästä metsästrategiasta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kirjoittanut, että keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä aikoo allekirjoittaa komission esittämää metsästrategiaa kritisoivan yhteiskirjelmän. Ympäristöministeri Krista Mikkonen on täysin toisella kannalla.

Erimielisyyksiä on siitä, missä määrin metsäpolitiikassa tulisi keskittyä ilmasto- ja ympäristönäkökulmiin. Ohisalon mukaan keskustaministerin ajama politiikka on yhdessä sovitun vastaista.

– On jo käyty pelisääntökeskusteluja siitä, että miten voi olla niin, että EU-tasolla vaikutetaan eri tavalla kuin on yhteisesti linjattu. Ei kukaan voi edistää vain puolueelle edullista näkökulmaa EU-tasolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?