Keskustan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen lataa vihreiden Maria Ohisalolle ja Ville Niinistölle: ”Kannattaisi olla rehellinen” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen lataa IS-haastattelussa Ohisalolle ja Niinistölle: ”Kannattaisi olla rehellinen”

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoo IS-haastattelussa ajatuksistaan uudesta pestistään. Tieteeseen tehtävä 35 miljoonan leikkaus on Kurvisesta ikävä kaatunut mänty, mutta huomio pitäisi siirtää koko metsään. –  Ohisalo voi soittaa pääministerille, miksi Ohisalo on viisikossa tällaisen kuitannut, Kurvinen kuittaa.

Kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvisen sydän sykkii pesäpallolle. Kiistolan pesäpallostadionilla Kauhavan Ylähärmässä on tullut vietettyä satoja tunteja niin katsomossa kuin kentälläkin.

3.7. 12:14

Tuore tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen tuli keskustan ryhmä­puheenjohtajana tunnetuksi räväköistä otteistaan. Hän allekirjoittaa näyttäytyneensä roolissa usein bitbullterrierinä keskustan asiaa ajaessaan, mutta ministerinä hän haluaa uusiutua poliitikkona.

– Kun tulin ryhmyriksi, keskusta oli vaikeuksissa. Nyt aurinko paistaa vähän keskustallekin. Poliittinen asetelma silloin vaati pitbullterrierimäistä toimintaa, Kurvinen sanoo.

Kurvisen uusiutumisesta ei vielä tässä haastattelussa juuri esimakua saada, vaikka pieni sordiino lausunnoissa onkin päällä.

Kurvisesta uumoillaan tulevan keskustan ministeriryhmässä kovanyrkkinen jokapaikanhöylä. Hänellä on oman salkkunsa lisäksi ministeriryhmässä vastuullaan liikenne- sisä- ja oikeusministeriöiden asiat.

Kurvinen on juuri lopettanut puhelun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) kanssa. Työhuoneessaan hän kertoo soittaneensa ministeriaikanaan jo muutamalle ministerille, ettei halua aloittaa mitään arvovaltataistelua, mutta jokin asia pitää nyt vaan hoitaa ja tehdään se yhdessä.

– En aio ryhtyä miksikään räyhänhengeksi tai konfliktia hakea. Mutta jos konflikti tulee, osaan painia. En luiki matsia karkuun.

Lähtökohtaisesti Kurvinen painottaa haluavansa ratkaista ongelmia, eikä olla luomassa niitä. Politiikassa konflikteja tulee viiden puolueen hallituksessa muutenkin väistämättä.

– Aatteet ja filosofiat törmäävät politiikassa automatic. En välttämättä halua mikään kova nyrkki olla. Filosofiani on, että tarpeettomia konflikteja ei kannata luoda. Sovitaan asiat, mistä ollaan samaan mieltä. Annetaan periksi jossakin, että päästään eteenpäin.

– Vihreiltä voi kysyä, miksi esimerkiksi kuntien valtionosuuksista tai muista isommista menoeristä ei haluttua ottaa rahaa, Kurvinen sanoo tiedeleikkausesta syntyneestä kritiikistä.

Tiukkaa palautetta vihreille kritiikistä

Jotta nyt päästään eteenpäin, on ensin painittava. Hallitus päätti kriisiriihensä viimeisenä yönä julkisen talouden menoihin vuonna 2023 tehtävistä 370 miljoonan euron leikkauksista. Niistä 35 miljoonaa on tiede- ja kulttuuriministeriön tontilla ja kohdistuvat tieteeseen.

Vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistö haukkui viikonloppuna Sanna Marinin (sd) hallituksen tiedepolitiikkaa selkärangattomaksi ja omiaan siitä, etteivät vihreät ole pitäneet riittävästi tutkimuksen ja koulutuksen puolta. Istuva puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi Iltalehdessä, ettei leikkauksista ole vielä tehty päätöstä ja asiasta pitää keskustella hallituksessa.

– Ohisalo voi soittaa pääministerille, miksi Ohisalo on viisikossa tällaisen kuitannut. Ohisalon ja Niinistön kannattaisi olla rehellisiä. Ratkaisu syntyi puoliväliriihen yönä. Vihreiltä voi kysyä, miksi esimerkiksi kuntien valtionosuuksista tai muista isommista menoeristä ei haluttua ottaa rahaa. Vaihtoehtoja olisi ollut, mutta he kuittasivat tämän. Säästöt käyvät aina kipeää, Kurvinen lataa.

”Ohisalon ja Niinistön kannattaisi olla rehellisiä. Ratkaisu syntyi puoliväliriihen yönä.”

Kurvisesta jo sovitusta pakittelussa ei ole mitään mieltä. Hän kuvaa sitä ”höpsöksi”.

– Tällainen ratkaisu on tehty, enkä itse vaikeaa tilannetta pakene. Yritän hoitaa sen mahdollisimman vähin vaurioin. Tämä on varmasti myös yksi syy, miksi keskusta minut tähän tehtävään valitsi. Haluttiin sellainen ministeri, jolla pää kestää tällaista.

Kurvisesta keskeistä on löytää parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, paljonko Suomessa jatkossa käytetään rahaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa TKI-investoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Pitää katsoa koko metsää, eikä yhä ikävästi kaatunutta mäntyä. Koko metsän kannalta oleellista on, että meillä on yli vaalikausien ulottuva näkymä esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitukseen. Niin että nuoret tutkijat ja huippuihmiset uskaltavat heittäytyä tutkijan uralle ja pysyvät Suomessa. Tähän näkymään minä satsaan.

”Pitää katsoa koko metsää, eikä yhä ikävästi kaatunutta mäntyä.”

Tieteenrahoitukseen liittyvä toinen iso kysymys liittyy veikkausvarojen tulevaan käyttöön. Asiasta on tarkoitus löytää parlamentaarinen yhteisymmärrys. Kurvisen mielestä on tärkeää, että työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian.

– Sen nimittäminen ja juoksuttaminen on Marinin ja hänen esikuntansa vastuulla. Olen hallituksen neuvotteluissa pääministerin esikuntaan kiirehtinyt laittamaan asian käyntiin.

Oliko tiedeleikkaus lopulta karu seuraus siitä, että keskusta halusi näyttää olevansa vastuullinen taloudenhoitaja kriisiriihessä?

– Ei se ole keskustan, vaan isämaan asia, että Suomen taloutta ei sössitä. Keskusta halusi puoliväliriihessä, että Suomen rahoja ei törsätä.

Kurvinen on ollut pesäpallokentillä etukenttämies. Ryhmäjohtajana hän oli tunnettu keskusta pitbullterrierinä, mutta tuleeko hänestä myös ministeriryhmän kovanyrkkinen jokapaikanhöylä?

Vahva luotto Marin–Saarikko-voima-akselin syntyyn

Kurvinen ”orientoituu” hallitusyhteistyöhön parhaillaan lukemalla Väinö Tannerin elämäkertaa. Hän haluaa kriisiriihen jälkeen uskoa vahvasti pääministeripuolue Sdp:n ja valtionvarainministeripuolue keskustan voima-akseliin hallituksessa.

–Tanner oli tarkan talouspolitiikan mies. Uskon, että Tannerin perilliset Marin ja muut ovat edelleen valtiohoitajia ja haluavat pitää huolta Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvystä. Muuten ei duunarille pöytään leipää tule.

Kurvisen mukaan täysin perusteltu korona-ajan elvytys on nyt tullut tiensä päähän ja on siirryttävä kasvun luomiseen.

–Millaiseksi hallituksen viimeiset kaksi vuotta muodostuvat ratkeaa siinä, kykenevätkö Sdp ja keskusta yhteiseen näkemykseen. Pystytäänkö ristiriidat sopimaan ja toteuttamaan perhevapaauudistus ja saamaan talouspolitiikassa kasvu käyntiin. Kun kasvu saadaan lentoon, on aika ryhtyä jarruttelemaan ja saada vaalikauden lopussa talous pakettiin.

Kurvisen puhe palaa toistuvasti Sdp:n ja keskustan väliseen voima-akseliin. Moni kriisiriihtä seurannut epäilee vahvasti, voiko sitä kaikesta puheesta huolimatta syntyä Marinin ja valtionvarainministeri Annika Saarikon (kesk) välille.

– Hallitus seisoo näiden pilareiden varassa. Jos ne murtuvat, niin sitten murtuu kaikki. Ei tällä hallituksella ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että pääpuolueet pitävät sitä kasassa.

Kurvinen muistuttaa pääministerin ja valtiovarainministerin yhteistyöllä luodun kautta historian menestystä.

– Jos se dynamo hajoaa, niin käy todella huonosti. Yksi lempisanonnoistani on Winston Churchilliltä: ”Olen optimisti, koska mistään muusta ei ole hyötyä”.

Hallitus seisoo näiden pilareiden varassa. Jos ne murtuvat, niin sitten murtuu kaikki.

Kurvisella on kriisiriihen jälkeen luja luotto Sdp:n ja keskustan välille syntyvään voima-akseliin. Punamultahengessä hän lukee Väino Tannerin elämäkertaa.

Muut hallituspuolueet tuntuvat jäävän mopen osalle Kurvisen puheissa, ja se heijastunee myös niiden viime aikaisissa ulostuloissa.

Kurvisen naapurihuoneessa opetusministeriössä istuu vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Hän ei ole valmis vielä syksyn budjettiriihessä tekemään 110 miljoonan euron edestä julkista taloutta tasapainottavia työllisyystoimia. Niihinkin päädyttiin hallituksen kriisiriihessä keskustan painostuksesta.

– En nyt halua nostaa ketään tikunnokkaan, mutta niille, jotka ovat todenneet, että mitään ei tarvitse tehdä sanon, että lukekaa paperit uudelleen. Kaikki viisi puoluetta kuittasi samat talouden lukemat.

Andersson myös katsoi IS:n juhannushaastattelussa keskustan ulosmitanneen hallituksesta jo riittävästi asioita. Muidenkin äänen pitäisi kuulua ja hänelle syksyn budjettiriihi on ilmastoriihi.

– Räväkkä töihinpaluu häneltä, Kurvinen kuittaa.

Hän myöntää auliisti, että Marinin hallituksessa hallituskumppaneiden julkista mätkimistä on ollut viljalti.

– En ole siinä itsekään synnitön. Tunnustan tämän kirkkoministerinä. Joitakin kommentteja ja twiittejä olisi saanut joskus jättää lähettämättä.

”Kokoomus on on olevinaan joku fantastinen Puuha-Pete-puolue, mutta me soten saimme tehtyä.”

Hänestä hallituksen aikaansaannoksista on myyttejä murrettavaksi. Isoista uudistuksista oppivelvollisuus ja sote on saatu päätettyä. Kurvisen analyysissä sote saatiin maaliin ”punamultavedolla”. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun veti uudistusta hallituksessa, eduskunnassa keskeisessä roolissa oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi.

– Sote-uudistusta luottoluokittajat ja maailman pankkiirit ovat odottaneet. Kokoomus on on olevinaan joku fantastinen Puuha-Pete-puolue, mutta me soten saimme tehtyä. Voi kysyä, mikä uudistuspuolue kokoomus on? Kun he olivat hallituksessa, sote oli aina solmussa.

Kurvisella alaa reilun viiden viikon ministeriuran jälkeen viikon loma. Ohelmassa on kesäteatteria ja pesäpallo- ja futisotteluiden seurantaa.

Ammatillinen unelma toteutuu

Kurvisen puhe pulppuaa ministerihuoneessa Helsingin Kruununhaassa vuolaana. Kurvinen vaikuttaa olevan ministeripestistään syvästi otettu ja innoissaan.

Valtioneuvoston istunnoissa ja presidentinesittelyissä hän on jo pysähtynyt miettimään, että täällä sitä nyt ollaan pyörittämässä Oy Suomi Ab:tä.

– Ammatillinen unelma tässä toteutuu. Jos rehellisiä ollaan, ministeri on ministeri. Harvalle se kutsu tai pyyntö tulee. Se on kunnia. Koen tämän once in a lifetime -tilanteena.

Kurvinen täyttää heinäkuun puolivälissä 35 vuotta. Mahdollisuuksia ministeripesteihin on siis vielä vuosia.

– Olen ollut politiikassa pitkään ja nähnyt, että tämä on niin yllätyksellistä. Todennäköisempää on se, että tämä on ainutkertaista kuin että ei olisi.

Saarikko kuvasi ministeri-infossa Kurvisen olevan ammattilainen ja kansanmies. Sanat hivelevät Kurvista.

– Haluan olla kansanomainen, ystävällinen ja matalan kynnyksen ministeri. En halua, että minua täällä herroitellaan tai pokkuroidaan. En ihmisenä sellaista kaipaa, vaikka ministeri on tietenkin instituutio.

Kurvisen mukaan päättäjän ja johtajan ylipäätään pitää hakea arvovaltansa muualta kuin rituaaleista tai hienoista muodollisuuksista.

– Arvovalta pitää saavuttaa omalla työllä ja asioiden hoitamisella. Itselläni ei ole koskaan hirveästi herranpelkoa ollut. En ole koskaan riittävästi osannut ylöspäin kumartaa, mutta minuakaan ei tarvitse kumarrella. Kohtaan ihmiset mielellään silmäntasolta.

Keskustan uudesta eduskuntaryhmän puheenjohtajasta Juha Pylväästä ei ole tulossa Kurvisen kaltaista pitbullterrieriä. Pylväs sanoi Suomenmaalle valintansa jälkeen luottavansa rauhalliseen ja rakentavaan tyyliin, ei räväkkyyteen.

Kysytään lopuksi ryhmässä helteisiä hetkiä kokeneelta Kurviselta, pysyykö se näpeissä rauhallisella ja rakentavalla tyylillä.

– Juha toimii ryhmässä omalla tavallaan ja minä annan siinä hänelle täyden tuen. Yleisellä tasolla ryhmänjohtamisesta voin sanoa, että oleellista on joukkuehengen luominen. Kokemus siitä, että jokainen kansanedustaja on arvokas ja jokaista kuullaan. Peli on reilua ja ryhmässä tasapuoliset säännöt. Jokainen ryhmyri tekee sen sitten tavallaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?