Li Anderssonilta tiukkaa tekstiä hallituskumppanista IS-haastattelussa: ”Keskusta on nyt ulosmitannut sen, mitä ovat ulosmitanneet’ - Politiikka - Ilta-Sanomat

Li Anderssonilta tiukkaa tekstiä hallitus­kumppanista IS-haastattelussa: ”Keskusta on nyt ulos­mitannut sen, mitä ovat ulos­mitanneet’

Li Andersson väläyttää tärkeiden asioiden voivan ”jumittua” muissakin ministeriöissä, jos maakuntavero ei etene toivotusti. Hänestä syksyn budjettiriihessä ei ole edellytyksiä päättää Saarikon kiirehtimistä julkista taloutta korjaavista työllisyystoimista.

Li Andersson vietti vanhempainvapaansa viimeisiä päiviä alkuviikosta Turun hellelukemissa. Andersson katsoo helleaallon tuovan omalta osaltaan ilmastomuutoskysymykset entistä enemmän ihmisiä lähelle.

24.6. 6:00

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson palaa maanantaina vanhempainvapaalta opetusministeriksi ja viisikon jäseneksi. Anderssonin poissa ollessa viisikko kävi hajoamisen partaalla kriisiriihessään. Vasemmistoliitosta sitä sotaa kävi Anderssonin tuuraajaa Jussi Saramo.

– Tuntuu pelkästään hyvältä, ettei kaikkea tarvitse vääntää itse. Voin tulla takaisin ilman niitä haavoja sielussani. Sehän on ihanaa, Andersson avaa.

Hallitus ei kuntavaaleista ainakaan sen toraisuutta rauhoittavia eväitä saanut. Pääministeripuolue Sdp ja vasemmistoliitto tekivät historiansa huonoimman tuloksen. Vihreät hävisivät roimasti. Keskusta hävisi eniten, mutta otti silti omanlaisensa torjuntavoiton.

Keskusta on nyt ulosmitannut sen, mitä ovat ulosmitanneet.

Anderssonin analyysissä keskustan on nyt aika rauhoittua hallituksessa.

– Keskusta on nyt ulosmitannut sen, mitä ovat ulosmitanneet. Meille on keskeistä noudattaa hallitusohjelmaa, joka korostaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja eriarvoisuuden vähentämistä, Andersson sanoo napakasti.

Sitten hän kääntää katseen pääministeri Sanna Mariniin (sd).

– Pikemminkin näyttää siltä, että pääministeripuolueen suunnalla syntyy halukkuutta huolehtia siitä, että heille tärkeät asiat ja uudistukset etenevät hallituksen sisällä.

Li Anderssonin vasemmistoliitto haluaa syksyn budjettiriihestä uusia ilmastolinjauksia, eikä jankata työttömyysturvan porrastamisesta.

Hallituksen taistelujen keskiössä on silti yhä keskusta. Andersson lausuu tiukkoja sanoja vaalikeskusteluissakin hallituspuolueissa riitaa herättäneestä maakuntaveron valmistelusta. Hallitus on linjannut, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan viimeistään 2026.

Ilmassa on kuitenkin epäilyksiä keskustan viivytystaistelusta. Valtiovarainministeriötä ovat maakuntaverolinjauksen jälkeen johtaneet Matti Vanhanen (kesk) ja nyt Annika Saarikko (kesk).

– Jos valtiovarainministeriön johto on johtanut valtiovarainministeriötä niin, että valmistelu aloitetaan myöhässä, sitten se tarkoittaa vain enemmän töitä sen ministeriön sisällä, Andersson sanoo napakasti ja jatkaa uhkaavasti:

– Jos kävisi niin, että myöhästelyn, tahallisen tai tahattoman, takia asioita ei ehditä saada valmiiksi, löytyy muistakin ministeriöistä varmasti jotain kaikille tärkeitä asioita, joissa kestää odotettua pidempään, eikä saada valmista. En pidä hallituksen toimintakulttuurin kannalta kovin hyvänä, että lähdetään tällaista peliä pelaamaan, Andersson lataa.

Valtiovarainministeriö tiedotti pian vaalien jälkeen aloittavansa maakuntaveron valmistelun sote-uudistuksen läpimenon jälkeen heinäkuun alussa. Aikaa selvitystyölle on annettu vuoteen 2022, mikä enteilee kiirettä hallituskauden viime metreillä. Sama määräaika on hyvinvointialueille mahdollisesti siirrettävien ja keskustan hellimien muiden tehtävien valmistelulla.

En pidä hallituksen toimintakulttuurin kannalta kovin hyvänä, että lähdetään tällaista peliä pelaamaan.

Saarikko on painottanut, että valmistelu voi alkaa vasta, kun sote-uudistus on hyväksytty eduskunnassa. Sote-uudistuksen rakenteet sisältävä ensimmäisen vaiheen lakipaketti hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnassa.

Vanhasen aikana työnsä sai valmiiksi maakuntaverokomitea. Se nosti esiin paljon kriittisiä näkemyksiä maakuntaverosta ja keskusta on nyt ryhtynyt pitämään niitä esillä.

Onko Matti Vanhasen aikana VM siis hidastellut valmistelussa?

– Sanon vaan, että en tiedä, mitä siellä on tehty, koska päätös tehtiin jo viime syksynä. Luulisi olevan heidänkin valmistelutyönsä kannalta helpompaa, että se olisi aloitettu heti, kun päätös oli tehty, eikä vasta nyt.

Hallituksen budjettiriihestä on tulossa syksyllä vaikea. Valtionvarainministeri Annika Saarikon ja Li Anderssonin kannat eroavat jo nyt siitä, mistä riihessä voidaan päättää.

Kuviot ovat sekavat myös syksyn budjettiriihen osalta. Keskusta sai kevään kriisiriihessä lopulta runnottua läpi linjauksen, jolla hallitus sitoutuu tekemään 110 miljoonan euron edestä julkista taloutta kohentavia työllisyyspäätöksiä. Saarikko sanoi viime viikolla keskustan lähtevän siitä, että toimia päätetään jo syksyn budjettiriihessä. Anderssonista se on mahdotonta.

– Ei keväällä päätetyssä asiassa ole ehditty tehdä mitään valmistelua niin, että päätöksiä voitaisiin tehdä jo syksyllä. Hallituksen ei kannata rakentaa itselleen mahdottomia aikatauluja. Mitään edellytyksiä päättää toimista budjettiriihessä ei ole. Saarikko on itse päättänyt, että se on vaalikauden loppuun mennessä, Andersson kuittaa.

Mitään edellytyksiä päättää toimista budjettiriihessä ei ole.

Vasemmistoliitolle vaikeassa asiassa valmistelun kestäminen on Anderssonille siis hyve. Kiistelty summa 110 miljoonaa euroa syntyisi ansiosidonnaisen porrastamisesta tavalla tai toisella, mutta siitä hallitus ei pääse yhteisymmärrykseen. Leikkaus ei ole käynyt, eikä käy nytkään vasemmistopuolueille.

Vasemmistoliitto haluaa keskustella riihessä ennemmin elinkeinopolitiikasta ja työpaikkojen syntymisen edellytyksistä kuin työttömyysturvan leikkaamisesta.

– Keskustelu on pyörinyt siinä nyt monta vuotta. Kysyin Petteri Orpolta kerran vaalitentissä, kuinka pitkäaikaistyöttömän ihmisen työmarkkinatuen leikkaaminen 30 eurolla lisää pk-yrittäjän haluja palkata hänet. Ei hän siihen pystynyt vastaamaan.

Talous- ja työllisyyskysymyksiä keskeisempää vasemmistoliitolle on budjettiriihessä hallituksen ilmastopolitiikan jatkolinjaukset. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Puolue haluaa nostaa esiin puunkäytön ja energiasiirtymän tukemiseen liittyviä kysymyksiä.

– Onko riittävästi keinoja, joilla tuetaan kunnallisia energiayhtiöitä, kun kivihiilen lisäksi turpeen alasajo on käynnissä? Huolehditaan siitä, että ainespuuta ei ajaudu suoraan polttoon, kun siirtymäaikana käytetään biomassaa.

Andersson nostaa esiin ainespuuveron. Sillä voitaisiin varmistaa, ettei korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kelpaavaa puuta ajautuisi energiatuotantoon. Vero siis varmistaisi, ettei turvetta korvata puulla.

Andersson uskoo ihmisten ymmärtävän entistä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnan vaativan erilaisia keinoja ja nostaa esiin meneillään olevaa helleaaltoa.

– Oulussa ihminen menehtyi poikkeuksellisen rajun sääilmiön vuoksi. Nyt näemme poikkeuksellisen helleaallon. Seuraukset alkavat tulla iholle. Uskon suomalaisten haluavan, että meillä on jatkossakin neljä vuodenaikaa, eikä biodiversiteetti ajaudu kriisitilaan. Mutta valtio ja yhteiskunta kantavat vastuuta, eikä sitä voi sysätä ihmisten kannettavaksi. Se on oleellisinta.

Li Anderssonin mukaan vasemmistoliiton tekee valtakunnan ja kuntien tasolla paljon kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa kuin Sanna Marinin johtama Sdp.

Vasemmistoliitto otti vaaleissa historiansa suurimman vaalitappion. Liki neljännes sen valtuustopaikoista suli alta. Se ei enää ole suurin valtuustopuolue yhdessäkään suomalaisessa kunnassa. Kemikin meni.

– Totta kai se kirvelee. Kemissä äänestysprosentti oli 50 ja meiltä lähti tuhat ääntä. Se on iso tappio sen kokoisessa kunnassa.

Andersson oli oman perhevapaansa vuoksi vaalitaistossa vähemmän julkisuudessa kuin normaalisti, mutta kiistää sillä olleen merkitystä vaalitulokseen.

– En usko, että se oli syy. Vaalituloksessa ei näytä tapahtuneen mitään suurta siirtymää keskeisille kilpailijoillemme. Demarit ja vihreät tekivät vielä suuremman vaalitappion.

Rikkaat ja hyväosaiset menivät äänestämään. Köyhät ja huono-osaiset eivät.

Andersson on huolissaan siitä, että äänestysaktiivisuus näyttää eriytyneen voimakkaasti.

– Rikkaat ja hyväosaiset menivät äänestämään. Köyhät ja huono-osaiset eivät. Joillain alueilla heistä alle puolet käytti äänioikeuttaan. Pidän tätä erkaantumista todella isona uhkakuvana demokratiallemme.

Andersson myöntää, että ihmisten liikkeelle saamisessa epäonnistuttiin. Puuttui selvä tärkeä syy mennä äänestämään. Vasemmistoliitto on hallituksessa, ei ollut Sipilän hallitusta, jota vastaan taistella kuten viimeksi.

– Vuoden 2017 vaaleissa saimme ihmisiä liikkeelle sillä, että kuntatasolla tarvitaan politiikkaa, jolla vastustetaan hallituksen suunnalta tulevia leikkauksia. Nyt keskusta onnistui parhaiten saamaan kannattajiaan liikkeelle perussuomalaisten uhalla. Siinä oli akuutti uhkatekijä.

Helsingissä vasemmistoliitto kisasi aluksi tiukasti Sdp:n kanssa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta, mutta jäi lopulta neljänneksi. Se saa nyt Helsinkiin ensimmäisen apulaispormestarinsa kulttuurin ja vapaa-ajan tontille.

Puolueen ääniharava oli Minja Koskela. Hän kahmi Helsingissä mittavasti enemmän ääniä kuin puheenjohtaja Andersson Turussa. Andersson kiistää olevansa kateellinen.

– Onhan se helpompaa isommassa kunnassa. Minja teki todella loistavan kampanjan. En ollut lainkaan yllättynyt tuloksesta.

Siinä on yhtä vähän ideaa kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten yhdistymisessä.

Suomalainen politiikka on blokkiutumassa. Esiin nousee ikiaikainen kysymys: olisiko vasemmistoliiton ja Sdp:n yhdistymisessä järkeä?

– Polarisaatio vahvistuu puoluekentällä, mutta eivät puolueiden keskeiset erot ole minnekään kadonneet. Siinä on yhtä vähän ideaa kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten yhdistymisessä.

Mikä enää on vasemmistoliiton ja Marinin demareiden keskeinen erottava tekijä?

– Vasemmistoliitto tekee valtakunnan ja kuntien tasolla paljon kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa kuin Sdp. Me puolustamme radikaalimmin reiluja työehtoja. Sdp komppasi viime hallituskaudella kilpailukykysopimusta. Me vastustimme sitä raivoisasti.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?