Kommentti: Ajaako Ohisalo vihreät marginaaliin? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ajaako Ohisalo vihreät marginaaliin?

Vihreissä vallalla olevaa ajattelutapaa moititaan mustavalkoisen dogmaattiseksi, jossa jaetaan väki ”hyviksiin ja pahiksiin”, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo saapui Ylen kuntavaalitenttiin 10. kesäkuuta.

19.6. 7:15

Vihreiden vaalislogan kuntavaaleissa oli: ”Huomenna Suomi on vihreä”.

Ei tullut Suomesta vihreää.

Vihreät menetti kannatuksestaan 1,9 prosenttiyksikköä siitä huolimatta, että vihreillä oli ennätysmäärä ehdokkaita yli kahdessasadassa kunnassa. Vihreiden kannatus oli 10,9 prosenttia.

Valtuutettujen määrä laski noin viidenneksellä ja kannatusta hupeni lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, muun muassa Helsingissä (4,3 prosenttiyksikköä), Tampereella (4,5), Turussa (5,1), Espoossa (4,4), Vantaalla (4,5), Jyväskylässä (2,5), Oulussa (2,4) ja Lahdessa (3,5).

Luulisi hälytyskellojen soivan ottaen huomioon, että vihreillä on ollut perinteisesti paljon kannatusta nuorten kaupunkilaisten ja opiskelijoiden parissa.

Vihreissä onkin ruodittu vaalitappion syitä näkyvästi ja avoimesti, mikä on johtanut IS:n tietojen mukaan puheisiin siitä, että ”patriarkaatti dissaa nuoria naisia”.

– Toistetaan kaikki yhdessä ääneen: tuli vaalitappio, vihreiden ex-kansanedustaja ja tamperelaisvaltuutettu Oras Tynkkynen kirjoitti blogissaan.

– Kiire tulee palauttaa vihreät liberaaliksi yleispuolueeksi, vihreiden entinen kuntapoliitikko Otto Lehtipuu kommentoi ja katsoi vihreiden ”heittäytyneen vasemmistopuolueeksi”.

Vihreissä vallalla olevaa ajattelutapaa moititaan mustavalkoisen dogmaattiseksi, jossa ”rakennetaan lahkolaisuutta” ja jaetaan väki ”hyviksiin ja pahiksiin”.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ville Niinistö ei pitänyt ongelmana sitä, että vihreiden talouslinja olisi siirtynyt vasemmalle, vaan sitä, että puolue on lähes kadonnut talouskeskustelusta.

Niinistö kirjoitti myös, että vihreiden tulisi tukea viestinnällään sitä, että ”olemme olemassa laajasti suomalaisten yhteistä hyvinvointia edistäviä tavoitteitamme varten”.

– Symbolinen viestintä symbolisista saavutuksista omille kannattajille voi myös helposti olla poissulkevaa, jos sen käsittelemät asiat eivät kosketa viestin vastaanottajaa, Niinistö opasti.

Avainsana on poissulkevaa.

Vihreissä vallalla olevaa ajattelutapaa moititaan mustavalkoisen dogmaattiseksi, jossa ”rakennetaan lahkolaisuutta” ja jaetaan väki ”hyviksiin ja pahiksiin”.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo näytti yhden esimerkin ulossulkemisesta puhuessaan vaalikampanjan aikana Sdp:stä ja kokoomuksesta ”autopuolueina”.

– Ei, ei, ei, meidän pitää miettiä keinoja, millä saadaan mahdollisimman moni ihminen mukaan, vihreistä parahdetaan.

Osa vihreistä vierastaa kulttuurisotia, tunneviestintää ja Instragram-feminismiä, jossa sosiaalista mediaa käytetään maailman vääryyksien julistamiskanavana.

– Isoin kysymys on siinä, halutaanko kaventaa vai laventaa omaa viestiä, tarttumapinta vihreisiin ohenee kovaa kyytiä, puolueesta valitellaan.

Kysymys on paljolti politiikan tekemisen tavasta. Yhtenä esimerkkinä käytetään keskustelua Turun sateenkaarisuojatiestä.

– Sillä ei ole tuon taivaallista merkitystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kannalta, onko Turussa sateenkaaren värein maalattu suojatie. Se auttaa, että uudistamme translakia, että on riittäviä palveluita samaa sukupuolta oleville pareille ja koulutuksessa on kunnon valmiudet opettaa ihmisten moninaisuudesta, vihreistä kommentoidaan.

Yksi herkkä kysymys koskee vihreiden ”miesongelmaa”. Vihreät on ollut Suomen suurin puolue naisten keskuudessa, mutta miesten keskuudessa kannatus on hyvin vaatimatonta.

Vihreissä kysytään, innostaako puolue miehiä, jos ulospäin näyttää siltä, että puolue on vahvasti nuorten naisten hyppysissä.

– Jos meillä on voittopuolisesti naisia, aletaanko politiikasta puhua tavalla, joka viehättää enemmän naisia?

vaalitappion katsotaan johtuvan paljolti myös hallituspolitiikan virheistä, erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohtelusta korona-aikana.

Ohisalo vyörytti kuntavaalien alla syytä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) tontille.

Krista Kiurun (sd) harteilla on paljon kannettavaa.

Tätä voi pitää erikoisena, sillä Ohisalo kuuluu itse hallitusviisikkoon. Eikö nimenomaan viisikosta käsin pitäisi voida vaikuttaa koronalinjauksiin?

Myös kehysriihen päätökset olivat vihreille kiusallisia: puolue, joka on paasannut koulutuksen kunnianpalautuksesta, hyväksyi 35 miljoonan euron leikkaukset tieteeseen – ja samalla turvetuottajille ohjattiin tukia 70 miljoonalla eurolla. Myös turpeen verottoman pienkäytön alarajaa nostettiin.

Mitä vihreiden vaalitappiosta seuraa?

Puolueessa on toiveita laajalle jäsenten kuulemiskierrokselle, kriittiselle sisäiselle keskustelulle sekä ”näkyvälle rytminvaihdokselle”. Myös talous- ja elinkeinopolitiikkaa halutaan terävöittää.

Ministerikierrätystä ei pidetä todennäköisenä. Myöskään Ohisalon asema ei ole toistaiseksi uhattuna.

– On reflektion paikka, ei kriisin paikka, puolueen sisäpiiristä luonnehditaan.

Todennäköistä on, että vihreiden paineet saada aikaan poliittisia voittoja syksyn budjettiriihestä kasvavat.

Hallituksen kriisiytymistä pidetään mahdollisena, kun turvepäätöksestä johtuvia korvaavia päästövähenemiä lähdetään hakemaan esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta.

– Mitä hallituspolitiikan epäonnistumisten takia vaalitappion kokenut vihreät siinä tilanteessa tekee? Uskoisin, että äänenpainot kovenevat, mutta mihin asti se menee, on vaikea arvioida, puolueesta arvioidaan.

Juttua muokattu kello 12.50: Kohta ”samalla turpeen energiantuotantoa päätettiin tukea 70 miljoonalla eurolla” on muutettu muotoon ”samalla turvetuottajille ohjattiin tukia 70 miljoonalla eurolla. Myös turpeen verottoman pienkäytön alarajaa nostettiin”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?