Tutkija nimeää vaalien tärkeimmän tuloksen – kokoomuksen voiton taustalla vihreiden tappio oli kaikkein dramaattisin

Kokoomuksen ei voittaakseen juuri tarvinnut ryöstää kannattajia muilta puolueilta, Mikko Majander sanoo.

15.6.2021 6:00

Kokoomus otti sunnuntain kuntavaaleissa 21,4 prosentin kannatuksellaan selkeän voiton. Ero kakkoseen oli selvä, sillä toiseksi suurimmaksi puolueeksi tullut Sdp sai 17,7 prosenttia äänistä.

Ajatuspaja Magman tutkijan Mikko Majanderin mielestä kokoomuksen menestystä selittää vähäiseksi jäänyt äänestysaktiivisuus ja vihreiden tappio seitsemässä suurimmassa kaupungissa.

Majanderin mukaan vihreät on liukunut selkeästi vasemmalle sitten puheenjohtaja Ville Niinistön aikojen, eikä puolue siksi ole enää ollut vaihtoehto kaupunkien liberaaliporvareille.

– Kokoomukselle tuli siitä tilaa kaupungeissa, Majander sanoo.

Mikko Majander.

Majander pitää juuri vihreiden tappiota vaalien dramaattisimpana, sillä se kohdistui juuri puoluetta kantaviin suuriin yliopistokaupunkeihin. Jos vihreitä on aiemmin pidetty jonkinlaisina ”edistyksen lipunkantajina”, nyt he menettivät sen aseman.

Sen sijaan Majander ei usko, että kokoomus olisi vienyt merkittävissä määrin kannattajia Sdp:ltä. Oikeistodemareita ei juuri enää Sdp:stä löydä, hän arvioi.

– Kokoomus ja demarit ovat liukuneet poispäin toisistaan jo 15 vuotta.

Sdp:n tulos oli kaikkien aikojen heikoin. Se sai kuitenkin pysäytettyä pitkän alamäkensä keskuskaupungeissa, Majander sanoo. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, että Sanna Marin ja Lauri Lyly pelastivat puolueen tuloksen Tampereella ja Aki Lindén Turussa.

– Keskimäärin demarit saivat keskuskaupunkien tulokset pikkuisen plussalle tai ainakin luisun pysäytettyä.

Ei kokoomuksen oikeastaan edes tarvinnut ryöstää muiden äänestäjiä, Majander arvioi. Riitti, että piti omansa.

Kokoomuksen ja Rkp:n menestystä selittää Majanderin mukaan myös alhainen äänestysprosentti.

– Heidän äänestäjänsä ovat paljon lojaalimpia ja ikävä kyllä vaaleihin osallistuminen korreloi aika lailla koulutuksen ja sosioekonomisen aseman kanssa. Kyllä se pelasi aika lailla kokoomuksen ja Rkp:n pussiin.

Tutkimuslaitos e2:n vaalitutkija Jussi Westinen vahvistaa näkemyksen.

Äänestysaktiivisuuden lasku oli keskimääräistä pienempää suurissa kaupungeissa. Suurten kaupunkien painoarvo kasvaa entuudestaan, kun väestö pakkautuu kasvukeskuksiin ja ääniä on niissä jaossa entistä enemmän.

Se taas tukee kokoomusta, joka vihreiden ja vasemmistoliiton ohella on nojannut suuriin kaupunkiin.

– Vielä 2000-luvun alussa kuntavaaleissa pääsääntö oli, että mitä pienempi kunta, sitä korkeampi äänestysprosentti. Se ei päde enää samalla tavalla, Westinen sanoo.

Majanderin mielestä vaalien tärkein tulos oli se, että kokoomus on nyt kiistatta hallituksen ykköshaastaja ja johtava oppositiopuolue.

– Tulos antaa selkeästi itsetuntoa ja itsevarmuutta kokoomukselle puolueena.

Tulos myös vakiinnutti puheenjohtaja Petteri Orpon asemaa. Majander ei kuitenkaan pidä itsestäänselvänä, että juuri Orpo johdattaa kokoomuksen seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– Politiikassa ehtii tapahtua vuodessa aika paljon, Majander toteaa.

Elina Valtosen tulos oli erinomainen ja suorastaan pelasti kokoomuksen Helsingissä sen pormestarisekoilun jälkeen. Hänen henkilökohtainen näkyvyytensä sai hurjaa nostetta näistä vaaleista.

Elina Valtosen tulos vaaleissa oli erinomainen.

Tutkija Emilia Palonen selittää kokoomuksen menestystä matalan äänestysprosentin ohella sillä, että toisin kuin moniin muihin isoihin puolueisiin, kokoomukseen ei juuri vaalien alla kohdistunut erityistä negatiivista julkisuutta.

Sdp:tä saattoi kolhia pääministerin aamiaiskohu, vihreitä pormestariehdokkaan rikosepäilyt ja keskustaa puheet auringonlaskun puolueesta. Kokoomuksen kohdalla ei enää pohdittu hieman aiemmin esillä ollutta puolueen kahtiajakoa ja Orpon kykyä johtaa puolueensa vaaleihin. Ne keskustelut käytiin jo aiemmin.

– Tästä opitaan, että kaikki asiat jotka voisivat aiheuttaa hämminkiä kannattaa käsitellä kauan ennen vaaleja, Palonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?