Kommentti: Marinin aamiaiskohu näkyy Ylen gallupissa – vaalien kolmossija olisi pääministeripuolueelle nöyryytys - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Marinin aamiaiskohu näkyy Ylen gallupissa – vaalien kolmossija olisi pääministeripuolueelle nöyryytys

Aamiaiskohua suurempi kysymys on se, miksi demareiden kuntavaali­kampanja on ollut niin vaisu, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.

Pääministeri Sanna Marin on ollut Sdp:n kuntavaalikampanjan kasvot.

10.6. 14:53

Ylen kuntavaalimittauksen kiinnostavimmasta havainnosta ei ole epäselvyyttä: se on pääministeripuolue Sdp:n kannatuksen laskeminen 17 prosenttiin.

Sdp:n kannatus on tullut alas 1,1 prosenttiyksikköä, ja kuten tapana on muistuttaa, muutos mahtuu virhemarginaaliin.

Toisen gallupviisauden mukaan yksittäisiä mittauksia oleellisempaa on kiinnittää huomiota kannatuksen trendiin. Se on Sdp:n kohdalla laskeva.

Kun pääministeri Sanna Marin (sd) paistatteli viime elokuussa suosionsa huipulla, oli Sdp:n kannatus 23,4 prosenttia ja kilpakumppanit kaukana takana.

Nyt koronapöly on varissut pois, ja Marin on vajonnut tavallisten kuolevaisten joukkoon.

– Sdp:n kannatus on laskenut pitkin kevättä. Puolueen kampanja on ollut vähän ponneton, ja Sdp on keskittynyt valtionhoitajapuolueen rooliin. Sdp:n suosiossa näkyi aiemmin lipun ympärille ryhmittyminen. Kun kriisi alkaa helpottaa, suosio laskee, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja analysoi.

Sdp on menettänyt kannatustaan Turjan mukaan viikoilla 21 ja 22. Juuri nämä ovat viikot, jolloin kohu Marinin valtion varoilla maksetuista aamiaisista ja lounaista oli kuumimmillaan.

Marin on pyrkinyt puhdistamaan pöydän ilmoittamalla, että hän maksaa takaisin aterioista saamansa yli 14 000 euron edun sekä ottaa vastaan veroseuraamukset.

Vahinko on ehtinyt silti jo tapahtua, eikä Marin parantanut tilannetta antaessaan ymmärtää, että hän on pääministerinä liian kiireinen käymään kaupassa, mikä tietysti pitää paikkansa, mutta kysyä voi, eikö kiireitä riitä vaikkapa pienituloisilla yksinhuoltajaäideillä.

Aamiaiskohua suurempi kysymys on se, miksi demareiden kuntavaalikampanja on ollut niin vaisu. Eikö ay-liikkeeltä ole tullut tulitukea? Missä ovat Sdp:n muut kasvot, Kiurut, Heinäluomat, Lindtmanit? Näkyvätkö puolueen vanhat sisäiset ristiriidat ja kuppikunnat kampanjoinnissa?

Selvää on, että kuntavaalien kolmossija olisi pääministeripuolueelle ja Marinille nöyryytys, joka ei antaisi hyviä lähtökohtia keväällä 2023 pidettäviä eduskuntavaaleja ajatellen. 17 prosentin kannatus kuntavaaleissa olisi Sdp:lle ainakin lähihistorian kehnoin tulos.

Keskustalla on ilmassa hienoista positiivista värettä, kun puolueen kannatus on noussut 1,3 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin.

Turjan mukaan ei olisi ihme, jos keskustan kuntavaalitulos olisi yli 14 prosenttia, sillä kunnissa äänestetään usein tuttua henkilöä ja keskustalla on kuntavaaleissa eniten ehdokkaita, lähes 7 000.

Torjuntavoitoksi puolueensa ensimmäisiin vaaleihinsa Marinin tapaan vievä Annika Saarikko ei voisi siinäkään tapauksessa tulosta selittää.

Yhden arvion mukaan keskusta olisi menettämässä edellisiin kuntavaaleihin nähden yli 100 000 ääntä, mikä tietäisi keskustan valta-aseman murentumista vähintäänkin neljässäkymmenessä kunnassa. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskusta joutuisi vanhoilla valta-alueillaan muiden puolueiden armoille.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 keskusta sai Juha Sipilän johdolla 450 529 ääntä ja 17,5 prosentin kannatuksen. Nyt tällainen tulos saisi keskustaväen hyppimään riemusta tasajalkaa Apollonkadun puoluetoimistolla.

Keskustaväen peikkona kuntavaaleissa ovat perussuomalaiset, joiden kimppuun Saarikko kävi IS:n vaaligrillissä syyttäen PS:ää suoranaisesta valehtelusta ja pelon levittämisestä kuntavaalikampanjoinnissa.

Kuntavaalien kiinnostavimpiin kysymyksiin kuuluukin se, missä määrin perus­suomalaiset pystyy nakertamaan keskustan kannatusta puolueen ydinalueilla, kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Yksittäisistä kunnista ja kaupungeista kamppailua käydään vaikkapa Oulussa, Torniossa, Seinäjoella, Alavieskassa, Kalajoella ja Sievissä.

Keskustassa on jo valmistauduttu vaalitappioon. Eduskuntavaalituloksen eli 13,8 prosentin kannatuksen ylittäminen tuntuisi puolueessa jo pienoiselta voitolta.

Perussuomalaisten tulosta voi nakertaa äänestäjäkunnan passiivisuus: perussuomalaisten kannattajien äänestysvarmuus on selvästi heikompaa kuin muilla puolueilla.

Perussuomalaisilla on tällä kertaa lähes 6 000 ehdokasta, mutta ehdokkaiden laatu on herättänyt kysymyksiä. Myös puolueen provokatiivinen ja kärjistävä tyyli jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Ylen kannatusmittauksen mukainen 18 prosenttia olisi perussuomalaisille joka tapauksessa erittäin kova lukema - puolueen kannatus oli edellisissä kuntavaaleissa vain 8,8 prosenttia.

Kokoomus on pitämässä Ylen gallupin perusteella kiinni asemastaan suurimpana kuntapuolueena.

Puolueen etuna on varmat äänestäjät sekä vahva asema maan suurimmissa kaupungeissa. Kokoomus on peittoamassa ennusteiden mukaan vihreät myös Helsingissä, mikä tietäisi Juhana Vartiaisen (kok) nousemista Helsingin pormestariksi.

Vaalivoitto antaisi lisää armonaikaa kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle, joka valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi lähes päivälleen viisi vuotta sitten.

Se on pitkä aika nykyisessä politiikan elämänmenossa.

10.6. kello 15.40: Korjattu puoluekannatusgraafiin oikeat luvut vuoden 2017 kuntavaalien osalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?