Annika Saarikko apu­puolue­väitteestä: ”Ajatelkaa, jos keskusta ei olisi mukana, mitä tämä sitten olisi?”

Saarikon mukaan keskustan hallituskumppanit olisivat halunneet lisätä menoja kehysriihessä vielä huomattavasti enemmän.

9.6.2021 12:18

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kiisti IS:n vaaligrillissä väitteen siitä, että keskusta olisi punavihreän hallituksen apupuolue.

– Emme ole. Mietitäänpä, kenen etuja palvelee nimittää tätä hallitusta vihervasemmistolaiseksi tai punavihreäksi. Oppositiota tietenkin, Saarikko vastasi.

Vaaligrillin vetänyt IS:n politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala viittasi kehysriiheen, jossa hallitus päätti, että kehykset ylitetään ensi vuonna 900 miljoonalla ja vielä 2023 500 miljoonalla eurolla. Kehyksellä tarkoitetaan vaalikauden ajaksi sovittua menokattoa, jota ei saisi ylittää.

Tämä on juuri sitä, miksi kepua epäillään apupuolueeksi. Teillä ei riitä voima eikä tahto.

–Jos emme olisi niistä taistelleet, ylitys olisi ollut vielä huomattavasti suurempi. Ehkä oleellisempaa on katsoa sitä, että toisin kuin vielä vuosi sitten koronan kurimuksessa pelättiin, olemme saaneet pidettyä talouden sellaisella jamalla, että jo vuosikymmenen puolivälissä velkasuhde taittuu. Se on tärkeä, pidemmän aikavälin tavoite, Saarikko vastasi Haapalalle.

No, kaukana häämöttää. Koko ajan toistatte, että kaikkea kaameaa tapahtuisi ilman kepua. Kertokaa nyt ne saavutuksenne, mitä keskusta on saanut hallituksessa aikaan?

– Aloitan kehysriihen tavoitteista. Keskustalle ja suomalaisille laajemmin on tärkeää, ettei velkaantuminen jää päälle.

Velkaantuminen on jäänyt jo päälle.

– Mittakaava on kuitenkin toinen. Suomen velkaantuminen verrattuna moneen muuhun maahan jäi vielä maltilliseksi ja vuoden 2023 osalta hallituskumppanit olisivat halunneet käytännössä tuplaylityksen verrattuna siihen nähden, mitä tehtiin.

– Tullaan pidemmän aikavälin arvioihin. Olemme pitäneet huolta siitä, että yritysten verotusta ei kiristetä. Maatalouden osalta onnistuttiin neuvottelemaan ratkaisu, joka tulee nostamaan tukien tasoa huomattavasti paremmin kuin alun perin ajateltiin. Perhevapaauudistus on aivan sellainen kuin keskusta toivoi, kotihoidon tuen käyttömahdollisuus säilyy ennallaan. Ammatilliseen koulutukseen laitettiin lisäeuroja. Ja ympäristöpolitiikassa, jossa käydään hurjia taistoja ilmastopolitiikan linjasta, olemme pitäneet kiinni järkivihreästä linjasta.

Haapala jatkoi Saarikon haastamista sanomalla, että juuri keskusta takaa vihervasemmistolaisen hallituksen olemassaolon.

Tuntuuko hyvältä olla takuumies?

– Ei se niin auvoista olisi se yhteiselo juuri missään hallituspohjassa. Minulla on kokemusta oppositiosta ja kahdesta hyvin erilaisesta hallitusvastuusta. Jokaiseen on liittynyt kipua ja huolta omien kannattajiemme keskuudessa, miltä puolue näyttäytyy. On aivan itsestäänselvää, että tässä hallituspohjassa meidän rooliksi korostuu omistamisen, yritteliäisyyden, alueiden ja myöskin vaurastumisen esillä pitäminen. Ajatelkaa, jos keskusta ei olisi mukana, mitä tämä sitten olisi?

Sitä hallitusta ei olisi ilman keskustaa.

– Sama koskee vaikkapa vihreitä. Totta kai olen miettinyt sitä, onko tämä hallituspohja yksi vaikuttava syy sille, että kannatus ei ole kahteen vuoteen käytännössä liikahtanut ylöspäin, joka harmittaa meitä. Oppositiossa voisi yksin huutelemalla saada tiettyihin asioihin suosiota. Voi olla, että kun politiikan kenttä näyttää sirpaloituneen, meillä ei hevillä synny tähän maahan hallituksia jatkossakaan, jotka koostuisivat suurista rakkaustarinoista tai suurista vaalivoittajien yhteenliittymistä.

Keskustan nouseminen hallitukseen herätti hämmästystä, sillä puolue kärsi kevään 2019 eduskuntavaaleissa rökäletappion ja sai 13,8 prosenttia äänistä.

Keskustan kannatus tuoreessa Helsingin Sanomien gallupissa oli 12,7 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?