Jäikö katsomatta: Li Andersson tentattavana IS:n Vaaligrillissä – katso koko lähetys - Politiikka - Ilta-Sanomat

Li Andersson, onko olemassa veroa, joka ei olisi teille mieleen? Näin vasemmistoliiton puheenjohtaja vastasi Vaaligrillissä

Li Anderssonin mielestä on hyvä, että valtio otti koronakriisistä johtuneen taloudellisen iskun vastaan kuntien sijasta.

3.6. 13:35 | Päivitetty 3.6. 15:43

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää ”älyllisesti epärehellisenä”, jos samanaikaisesti luvataan mittavia uudistuksia ja veronalennuksia.

– Vasemmistoliitto on rehellisesti sanonut, että jotta saadaan lisärahaa esimerkiksi vanhustenhuollon kriisin ratkaisemiseksi, niin totta kai tarvitaan verotuloja. Emme kuitenkaan halua korottaa tavallisten palkansaajien ja pk-yrittäjien veroja, vaan mieluummin lähdetään suuryritysten verovälttelystä ja pääomien verottamisesta liikkeelle, Andersson tiivisti Ilta-Sanomien Vaaligrillissä.

Vasemmistoliitto on esittänyt, että vaikeassa tilanteessa olevissa kunnissa voitaisi korottaa kiinteistöverotusta heikon taloudellisen tilanteen paikkaamiseksi. Lisäksi puolue on kannattanut esimerkiksi pääomaverotuksen korottamista ja maakuntaveroa sote-uudistuksen yhteydessä. Andersson ei kuitenkaan suostunut omaksumaan grillissä puolueelle asetettua ”himoverottajan” titteliä.

Lue lisää: Li Andersson ei tinkisi maakuntaverosta – ”Ilman tulonlähdettä päättäjillä ei ole todellista valtaa”

Onko olemassa veroa, joka ei olisi teille mieleen, Li Andersson?

– Onhan niitä. Esimerkiksi arvonlisäveron korotukset eivät ole vasemmistoliiton mieleen, koska ne ovat tasaveroja, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Se vaikeuttaisi jo valmiiksi heikossa asemassa olevien arkea ja taloudellista tilannetta.

Kunnallisvero on edelleen tasaveroluontoinen, joskin siihen on tehty vähennyksiä, joiden avulla pienituloisimpien verotaakka on keventynyt. Anderssonin mukaan verotuksen progressioon pitäisi tehdä muutoksia myös suurituloisempien päässä. Hän seisoo Sdp:n taannoin esittämän verouudistuksen takana. Sen mukaan pääomaverotusta kehitettäisiin progressiivisempaan suuntaan ja osuus tuotoista suunnattaisi kuntiin.

Lue lisää: Pääoma­tuloista vero­tuloja koti­kuntaan? Murska­enemmistö kunta­vaali­ehdokkaista kannattaa – puolue­johtajista vain kaksi

– Kuntatasolla verotus on kaikista pienituloisimpien osalta progressiivinen, mutta jos katsotaan kaikista suurituloisimpia suomalaisia, niin he eivät osallistu samassa mittakaavassa meille kaikille tärkeiden peruspalveluiden rahoittamiseen.

– Siksi pääomaverotukseen valtion tasolla kohdistuva uudistus olisi hyvä ja tuotot voitaisi ohjata esimerkiksi vanhuspalveluiden tai koulutuksen vahvistamiseen kunnissa. Kaikki hyötyisivät siitä.

Sote-uudistuksen yhteydessä kunnilta poistuu velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon palveluita.

Riittääkö kunnilla rahat, kun kuntaveroprosenttia lähdetään laskemaan maakuntaveron takia?

– Samassa suhteessa kunnilta siirretään myös menoja pois. Sote-menot siirtyvät, ja niihin on kohdistunut kovinta kustannuspainetta, Andersson sanoo.

Hän uskoo, että kunnissa rahat saadaan sote-uudistuksen jälkeen riittämään aikaisempaa paremmin. Anderssonin mukaan vaikutuslaskelmissa on havaittu, että sote-uudistuksen pitäisi todellisuudessa laskea veronkorotuksiin kohdistuvaa painetta.

Koronakriisin vaikutukset tulevat kuntataloudessa näkymään varmasti vielä pitkään, vaikka valtio riensikin kuntien avuksi ottamalla uutta velkaa.

Huolettaako Anderssonia velkamäärä, etenkin kun inflaation myötä myös korot lähtevät nousuun?

– Olisin huolestunut, jos Suomi olisi yksin tekemässä näin. Globaali pandemia on kuitenkin iskenyt samalla tavalla kaikkiin maailman maihin. Muuallakin tehdään poikkeuksellisia talouspoliittisia ratkaisuja.

Anderssonin mukaan oli fiksumpaa, että valtio otti taloudellisen iskun vastaan kuntien sijasta.

– Kuntien velkakestävyys on eri tasolla kuin valtion.

– Toivon että ollaan opittu 1990-luvun lamasta, että nuorten sukupolvien näkökulmasta on väliä sillä, miten rakennetaan tietä ulos kriisistä. Jos olisi tehty sellainen arvovalinta, että olisi jätetty kunnat tukematta, ottamatta velkaa, ja kunnat olisivat lähteneet leikkaamaan esimerkiksi neuvolapalveluista, kyllä seurauksena olisi kallis lasku kansantalouden ja inhimillisen hyvinvoinnin kannalta, Andersson sanoo.

Andersson vastasi tentissä myös äitiysloman aikaisen tuuraajansa, opetusministeri Jussi Saramon (vas) sanomisiin Helsingin Sanomien haastattelussa. Andersson ja Saramo ovat esiintyneet vuorotellen kuntavaalien alla. Saramo totesi haastattelussa, että yksityisen hoidon Kela-korvauksista voitaisi luopua.

Tämä on Anderssonin mukaan puolueen yhteinen kanta. Hän kummastelee kokoomuslaisten älähtämistä asiasta, sillä Juha Sipilän (kesk) keskusta-oikeistolaisen hallituksen aikana yksityisen hoidon Kela-korvausta laskettiin merkittävästi.

– Ei sillä olisi niin suurta vaikutusta, jos se poistettaisi kokonaan. Kela-korvaus on jo niin alhainen yksityisellä, ettei pienituloisella ole siihen varaa.

Toinen kummastusta herättänyt lausunto Saramon haastattelusta koski oppivelvollisuuden laajentamista. Saramo kertoi, että uudistuksen hintalappu ei ole vielä tarkalleen tiedossa.

Anderssonin mukaan laskelmia on kyllä tehty. Esimerkiksi Kuntaliitto on omissa selvityksissään laskenut hintoja esimerkiksi materiaalihankinnoille. Uudistuksen kokonaiskustannuksia voidaan Anderssonin mukaan kuitenkin arvioida vasta sitten, kun se on ollut käynnissä muutaman vuoden ajan.

– Sitten saamme paremman käsityksen siitä, mitä se maksaa julkiselle taloudelle. Olemme arvioineet, että kyseessä on sellainen uudistus, joka sitten maksaa itsensä takaisin, Andersson sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?