Kuntavaaliehdokkaat haluavat ulkoistaa kuntien palveluita – vain kolme puoluetta haraa vastaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kuntavaali­ehdokkaat haluavat ulkoistaa kuntien palveluita – vain kolme puoluetta haraa vastaan

IS:n kuntavaalikoneessa liki kaksi kolmasosaa ehdokkaista kannattaa palveluiden ulkoistamista.

28.5. 19:19

Kunnan palveluiden ulkoistaminen käy kuntavaaliehdokkaille.

IS:n kuntavaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite: Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Vastausten mukaan kuntavaaliehdokkaat kannattavat palveluiden yksityistämistä lukemin 61-34.

Ehdokkaista siis noin kaksi kolmasosaa on melko tai täysin samaa mieltä siitä, että palveluiden ulkoistamista olisi syytä lisätä yhä enemmän yrityksille. Noin kolmannes taas on ulkoistamisesta melko tai täysin eri mieltä.

Kokoomuksen ehdokkaat tukevat ajatusta ulkoistamisesta kaikkein vankimmin äänin 90-9.

– Mielestäni ei ole ratkaiseva tai ideologinen kysymys, tuottaako palvelun julkinen, kolmas sektori tai yksityinen toimija. Tärkeintä on, että ihmisille palvelut ovat edullisia, laadukkaita ja toimivia. Monien palvelujen osalta yksityinen sektori on myös välttämätön osa tarjontaa. Julkinen sektori on kuitenkin aina veronmaksajien rahojen isäntä, yksityinen on renki, puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) totesi omassa vaalikonevastauksessaan.

Ulkoistamisen kannattajat ovat porvaripuolueista, ja kokoomuksen jälkeen porvaripuolueiden tuki ulkoistamiselle vaihtelee Liike Nytin lukemien 82-15 ja kristillisdemokraattien 55-39 välillä.

Yllättävää ehkä on, että puheenjohtaja Harry Harkimo (liik) on palveluiden ulkoistamisesta melko eri mieltä.

Huomionarvoista on, että hallituspuolueista keskustan ja Rkp:n ehdokkaat ovat ulkoistamisen kannalla. Keskustan ehdokkaat tukevat ulkoistamista 64-29 ja Rkp:n ehdokkaat ovat ulkoistamisen puolesta 65-31.

Kulttuuriministeri, puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) on vaalikoneessa väitteen kanssa kuitenkin melko eri mieltä, eli hän ei ulkoistamisen lisäämistä kannata.

– On tärkeää, että julkinen toimija vastaa palvelujen järjestämisestä. Näin on myös eduskunnassa käsittelyssä olevassa sote-uudistuksessa, mutta tarvitsemme muitakin palvelujen tuottajia kuin julkisia. Meidän tulee hyödyntää yritysten, kolmannen sektorin ja seurakuntien palvelujen tarjontaa kunnan ja hyvinvointialueen palvelujen tuotannon lisäksi, Saarikko muotoili vastauksensa palveluiden ulkoistamiseen.

Oikeusministeri, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r) sen sijaan on melko samaa mieltä siitä, että julkisia palveluja tulisi ulkoistaa enemmän.

Palveluiden ulkoistamista vastaan ovat vasemmistopuolueet ja vihreät.

Vasemmistoliitossa ulkoistamisen puolesta on 12 prosenttia ehdokkaista ja peräti 87 prosenttia on vastaan. Sdp:n luvut ovat 25-71 ulkoistamista vastaan.

Pääministeri, puheenjohtaja Sanna Marin (sd) ja puheenjohtaja Li Andersson (vas) ovat täysin eri mieltä siitä, että palveluiden ulkoistamista tulisi lisätä.

– Hyvinvointipalveluilla ei tule tehdä bisnestä, vaan fiksumpaa on suunnata verovarat täysimääräisesti suoraan palveluihin, jotta voidaan taata laadukkaat palvelut kaikille. Liian monissa kunnissa on painotettu halpaa hintaa liikaa, kun palveluita on ulkoistettu, ja seuraukset siitä kantavat valitettavasti esimerkiksi Suomen ikäihmiset, Andersson kirjoitti vaalikoneessa.

– Suomessa pitää tulevaisuudessakin olla toimiva julkinen palvelutuotanto. Yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta kannattaa ostaa palveluja silloin, kun se on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Tampereella on käynnissä myös kokeiluja, joissa yksityinen ja julkinen toimija tuottavat palveluja kumppanuudessa. Mielestäni uusiin tapoihin tuottaa palveluja kannattaa suhtautua avoimesti ja edetä kokeilujen kautta, Marin vastasi vaalikoneessa.

Vihreiden ehdokkaista 34 prosenttia tukee palveluiden ulkoistamista, ja 60 prosenttia on ulkoistamista vastaan.

Sisäministeri, puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr) on vaalikonevastauksessaan melko eri mieltä ulkoistamisen lisäämisestä.

Marinin hallitus valmistelee soteuudistusta, jossa julkisen sektorin roolia palveluiden tuottajana korostetaan. Soteuudistus on myös viemässä sotepalvelut pois kunnilta ja kuntapäättäjiltä hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntavaaliehdokkaiden enemmistö siis kannattaa palveluiden ulkoistamisen lisäämistä, vaikka soteuudistuksen henki on lisätä julkisen palveluntuottajan roolia.

Vaikka palveluiden ulkoistaminen ei kiinnosta vasemmistopuolueita ja vihreitä, palveluseteleiden käytön lisääminen saa kuntavaaliehdokkaiden liki varauksettoman tuen.

Kuntavaaliehdokkaista 90 prosenttia kannattaa palveluseteleiden käytön lisäämistä, ja vain 6 prosenttia on tätä vastaan.

Vaalikoneväittämä kuuluu: Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Kokoomuksessa palveluseteleitä kannatetaan prosentein 97-1, ja heikointa niiden kannatus on vasemmistoliitossa, jossa 61 prosenttia on palveluseteleiden puolesta ja 33 prosenttia vastaan.

Muut puolueet asettuvat palveluseteleiden kannatuksessa keskustan 94-2 ja Sdp:n 85-10 lukujen väliin.

Puheenjohtajista vain pääministeri Marin ja Andersson eivät liputa palveluseteleiden käytön lisäämiselle: Andersson on täysin eri mieltä, Marin melko eri mieltä.

– Suomessa pitää tulevaisuudessakin olla toimiva julkinen palvelutuotanto. Yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta kannattaa ostaa palveluja silloin, kun se on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Kunta voi hyödyntää palveluseteleitä palvelutuotannon täydentämisessä, mutta keskeistä on, että tarjolla on myös riittävät julkiset palvelut, Marin totesi vastauksessaan.

– Sote-uudistuksen keskeisin tavoite on palveluketjujen yhteensovittaminen. Uudistus tehdään, jotta saadaan siirrettyä vastuu koko palveluketjusta ja koko rahoitus yhdelle organisaatiolle. Palveluseteleiden laaja käyttö on ristiriidassa soten keskeisimmän tavoitteen kanssa, koska se hajauttaa vastuun useammalle eri toimijalle ja myös ohjaa resursseja yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille julkisten hyvinvointipalveluiden sijaan, Andersson kirjoitti vaalikoneessa.

Viisikon kolme muuta jäsentä kannattavat palveluseteleiden käytön lisäämistä.

Saarikko ja Ohisalo ovat palveluseteleistä melko samaa mieltä, Henriksson täysin samaa mieltä.

– Hallitus toteuttaa sote-uudistuksen, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Yksityiset toimijat ja järjestöt täydentävät julkista puolta. Korona on kuitenkin lisännyt hoitovelkaa, ja palvelusetelien käyttäminen voi olla yksi ratkaisu kunnissa lyhentää hoitojonoja, Ohisalo totesi.

– Palveluseteli on hyvin käytettynä tehokas tapa lyhentää hoitojonoja ja lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sote-palveluissa. Sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi pitää se yhtenä keinona jonojen purkamisessa. Tärkeää on, että asiakkaalla on oikeus kieltäytyä setelistä, jolloin hänet ohjataan muulla tavoin järjestettävien palveluiden piiriin, Saarikko näki.

Ilta-Sanomien vaalikoneen löydät alta. Alla näkyvän vaalikoneen paikkakuntavalinnassa on ilmennyt viivettä joillakin laitteilla. Jos ongelmia tulee, pääset täyttämään vaalikoneen sujuvasti täältä.

Jos vaalikone ei näy yllä, siirry vaalikoneeseen täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?